Mulla on ongelma treffailun alkumetreillä: Juttelen niitä näitä, ihan tavallisia asioita, kerron itsestä, kyselen hänestä, yritän olla kiinnostunut vastapuolen puheista (vaikken olisikaan). Ekoilla treffeillä maksan laskun, jos olen ollut kutsuva osapuoli ja yritän käyttäytyä muutenkin herrasmiehen tavoin. Saatanpa jopa tuoda ruusunkin. Sitten, kun ne ekat (tai joskus harvoin toiset) treffit ovat ohi ja ehdotan seuraavia, niin vastaus kuuluu, että "Oot tosi fiksun ja tutustumisen arvoisen tuntuinen kaveri, mutta kun ei ole kipinää..."
Onkohan se vaan sillai, että naiset pitää tällaista vanhanaikaista käytöstä jotenkin epäuskottavana ja teennäisenä? Että eivät usko, että mies voi oikeasti kunnioittaa naista ihmisenä eikä vain himoita seksiobjektina?
Eli kertokaapa arvon naiset, missä kulkee oikea herrasmiesmäisyys, ja missä vaiheessa se muuttuu nössöilyksi joka on totaalinen turn-off?
Onkohan se vaan sillai, että naiset pitää tällaista vanhanaikaista käytöstä jotenkin epäuskottavana ja teennäisenä? Että eivät usko, että mies voi oikeasti kunnioittaa naista ihmisenä eikä vain himoita seksiobjektina?
Eli kertokaapa arvon naiset, missä kulkee oikea herrasmiesmäisyys, ja missä vaiheessa se muuttuu nössöilyksi joka on totaalinen turn-off?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Se nyt on vaan niin, että kaikista ihmisistä ei voi pitää, seurustelu-mielessä varsinkaan, eikä se ole pelkästään käytöksestä kiinni. Täytyy vaan tavata riittävän monta ihmistä, niin kyllä sieltä lopulta löytyy sellainen, jonka kanssa sitä kipinääkin syntyy. Ts. tuskin johtuu mistään yksittäisestä seikasta tai käyttäytymisestäsi.
En pidä sinusta, kipinää ei ole välillämme, hyvästi!
Viestiketjun aloittajan kommentti:
Kirjoitukseni ei nimittäin ollut kohdennettu kenellekään henkilökohtaisesti. Ei edes sinulle, joka luulet minut tuntevasi.
En kyllä suosittele sen ruusun hankkimista. Mulle ainakin tulis vähän yliyrittämisen/nössöilyn maku. Se on jotenkin kiusallistakin vastaanottaa ruusu tuntemattomalta. Äläkä yritä olla, tai näyttää siltä että olisit, liian kiinnostunut.
Herrasmies voi olla tiettyyn pisteeseen asti, mutta tosiasiassa naiset vie ne, jotka jättävät turhat herrasmiesmäisyydet ensitreffeillä narikkaan. Naisetkin haluavat haastetta, ja heti ensimetreillä polvilleen heittäytyvässä prinssissä sitä ei vain ole.
Laskun voit maksaa ;)
miksi ihmeessä pitäis maksaa laskun? eikö nainenkin halua tavata "sitä oikeaa", vai ovatko naiset vain onnenonkijoita etsimässä miestä jolla eniten kultaa taskussa?
ellei naisella ole omasta takaa tarpeeksi rahaa yhteen illaliseen itselleen maksaa, on ihan turha jatkaa treffailua. nainen voi valita mies kuin mies, mutta mies joutuu aina tyytymään. kun mies sitten on maksanut kuukaudessa jo monen ensitreffien lounaat, niin millä maksaa oman vuokransa =)
Heittäydy paskiaiseksi, arvostele kaverin liikakiloja yms. niin johan lohkeaa lovea ... :)
Olen mies mutta kommentoin kuitenkin,
Itse en ole koskaan ekoilla treffeillä maksanut laskua. Kyl molempien kuuluu itse maksaa osuutensa. Sellaiset naiset, jotka odottavat miehen maksavan viulut ovat todennäköisesti kiinnostuneita vain lompakostasi, ei sinusta. Mieti nyt jos käyt vaikka kolmen naisen kanssa kanssa treffeillä kuukauden aikana niin kyl se kalliiks tulee. Alä anna naisten käyttää sua hyväksesi! Niitä hyväksikäyttäjänaisia on paljon valitettavasti. Kyl sellaiset naiset, jotka ovat susta kiinnostuneita, ei rahoistasi maksavat kyllä itse laskunsa. Eri asia on sitten toisilla ja seuraavilla treffeillä mutta harkintaa peliin kuitenkin
Joskus on käynyt niin että ekoilla treffeillä menty syömään ja siinä tutustumisen yhteydessä on pikkuhiljaa selvinnyt että ei ehkä hirveän paljon kiinnosta romantiikkamieleeä. Tottakai silti haluaa olla ystävällinen ja kohtelias loppuun saakka. Sitten kun tulee maksun aika nin olen sanonut että maksan oman osuuden mutta mies ei anna, vaan haluaa välttämättä itse maksaa. Kun ei vielä toisenkaan sanomisen jälkeen usko, että todella haluan itse maksaa niin ei siitä halua mitään noloa ja hämmentävää kinastelutilannetta aiheuttaa. Sitten vain on käynyt niin että mies maksaa ja minulle on tullut vähän huono omatunto. Tämän takia en enää koskaan lähde ensi treffeillä syömään vaan korkeintaan lasilliselle tai kahville.
Mulla kävi näin, että mies maksatti mulla omankin osuutensa. Vaikka siis itse oli kutsuva osapuoli - otti yhteyttä ja pyysi ulos. Ristus vieköön, mulla ei ollut tarkotus kuin maksaa oma osuuteni (pikkurahaa kun ei ollut, niin tarjosin 20e:n setelin "kassanhoitajalle"). Jätkä kai kuvitteli että mä sitte maksan senkin osuuden. Saa olla varma, että ikinä en enää mee sen kanssa mihinkään!!!!!!!!!!! Ei sen puoleen, että treffit pelkästään tuosta olis menneet pieleen. Ehei, se oli vaan viimeinen pisara.
Oletkos kokeillut sitä että treffien lopuksi et ehdotakkaan toisia treffeja vaan yksinkertaiesti sanot että oli mukava tavata, kuullaan. Jääköön nainen miettimään että mitä sinun mielessä liikkuu.
ja jätä ruususet pois ekoilta treffeiltä...
Renttuilusta naiset tykkää. Käyttäydyt välinpitämättömästi ja silleen. Se saa niitten mielenkiinnon heräämään.
Minuun nimenomaan teki vaikutuksen erään treffikumppanini hyvät tavat. Oli miettinyt ruokapaikan valmiiksi, tehnyt pöytävarauksen, piti huolta että lasi oli täynnä, auttoi takin päälle jne. Hoitipa laskunkin tyylikkäästi sillä aikaa kun olin puuteroimassa, vaikka olisin ihan mieluusti maksanut osuuteni. Huolehti myös minut taksiin eikä ängennyt mukaan. Tuo mies todella erottui massasta käytöksellään ja saa sydämeni sykkimään.
Tosi kiva kuulla, että on vielä teitäkin, jotka ette ahdistu herrasmieskäytöksestä. Ehkäpä joku sellainen osuu joskus omallekin kohdalle...
Tuntuu että hyvät tavat ovat unohtuneet monelta tai jopa jääneet oppimatta. Tai niiden hyvien tapojen arvostus. Sama koskee yhtälailla naisia. Onkohan tämä jotenkin ikäsidonnaista?
kyllä myös mun mielestä on mukavaa, jos mies on kohtelias ja kyllä tietynlaista hyvää käytöstä odotan. Tuohon laskun maksamiseen, mun mielestä kyse ei ole siitä, että nainen hamuaisi miehen rahoja, vaan siiä, että kyllä puolin ja toisin on mukava olla toiselle kohtelias maksamalla joskus viulut ja minuun ainakin tekee vaikutuksen, jos mies kohteliaasti ilmaisee ja heittää vaikka jonkun pienen kivan perustelun siihen, että maksaa kyllä ja etenkin, jos hänen ehdotuksesta on jonnekin lähdetty, niin mun mielestä kuuluu jopa asiaan. Tosin aina olen itse sanonut, että voin maksaa omani tai osaltani jotain myös.
Joten ole vain kohtelias, sellaisen naisen kuitenkin haluat, joka käytöksestäsi pitää.
Voi kun löytäisi itsekin sellaisen romanttisen ja kohteliaan herrasmiehen rinnalleen. Itse jouduin tyytymään alkoholistiin jolla ei ole hajuakaan romantiikasta/hellyydestä ja kohteliasuudesta. On suorastaan törkeyden huippu jonka päätehtävänä on latistaa hyväluontoisen naisen itetunto täysin maanrakoon...
Suostuisin heti kaltaisesi miehen kanssa treffeille. Valitettavasti vaan nykyään moni mies ei osaa käyttäytyä niinkuin sinä=(
Eräs tuttava tykkää herrasmies -leikeistä, vie naisen ensimmäisillä treffeillä vähintään leffaan ja sitten keskitason ravintolaan syömään (tarjoaa tietysti), syöttää viinejä ja juustoja, vie kaikenmaailman pukujuhliin ja muihin kissanristiäisiin jne. jne. Käytöksensä on sen lisäksi aika tönkköä ja virallista, tyyliin "kättäpäivää, tuletko vaimokseni?".
Pakit tulee poikkeuksetta ja luulisi moisen pelleilyn käyvän kukkaron päällekin aika raskaasti. Voisi sanoa hinta-laatusuhdetta aika heikoksi.
Itse tarjoan korkeintaan sen kahvikupin tai jonkun 2e tuopin jossain juottolassa rennon juttelun lomassa. On tähän asti toiminut kohtalaisesti ja halpaakin on kuin saippua. Ei ne puitteet, vaan se mukava seura. :)
Kukin taaplaa tietysti tyylillään, mutta onko oikeasti totta, että "vanhanajan herrasmiehet" ovat out ja saavat toiminnallaan naiset vain ahdistumaan ja pakenemaan?
Keskustelun avaajan kommentti:
Herrasmiesmäisyydellä minäkin käsitän lähinnä yleisen huomioon ottamisen ja huomaavaisuuden (oven avaus, tuolin tarjoaminen, takin auttaminen päälle ja pois yms.)
Olen kyllä kanssa itse ollut lähinnä tuolla kahvila-linjalla. Elokuvissakin on huono tutustua toiseen. Eikä tulisi mieleenkään lähteä deitin kanssa minnekään pukujuhliin tai kissanristiäisiin. Niihin mennään vasta sitten, kun suhde on vakiintunut, jos sittenkään.