Olen pari kuukautta sitten muuttanut avoliitosta yksin asumaan. Kumma kyllä, nyt alkaa askarruttaa, miten sinkkuihminen hoitaa nämä hellyys- ja läheisyysasiat. Kun on tottunut kaverin kanssa elämään, ei sellaisia tule ajatelleeksi. Kertokaa te sinkut, joilla asiat hoituu hyvin.
Sinkkuihmisen parisuhde-elämä?
Markiisitar51
5605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No niin...täti neuvoo...
a) Läheisyys, välittäminen ja puhtoinen rakkaus:
-> ala halimaan kavereitasi, sukulaisia, lapsia, hanki koira....
b) Seksi:
-> hanki kunnon lelut!
Ns. vakipano on ihan pätevä ratkaisu, mutta pitää olla oikeanlainen asenne molemmilla, eli heti olla selvänä ettei muuta ole kuin kaipuun poisto kyseessä.
...kaverit on halinalleina, ja vakihoidolta saa sen sänkykamaripuolen hommat... hyvin toimii "paremman puutteessa" vaikkei tää tietysti korvaa sitä oikeen suhteen läheisyyttä. etköhän säkin keksi niitä kohteita joihin purkaa turhaa sanotaan nyt vaikka energiaasi ;)
ei sitä enää kaipaakaan. Siis parisuhdetta ja seksiä. Ne menettävät elämässä täysin merkityksensä. Ei niitä enä halua, eikä se ole yhtään hullumpi juttu. Helpommalla selviää ja elämä on kaikinpuolin seesteisempää.
Minulla homma hoituu nykyään niin että tavattuani vuosi sitten kivan naisen, joka ei valitettavasti ollutkaan se oikea, on parinani tarvittaessa.
Molemmat tiedämme että oikeanlaista vetoa ei välillämme ole ja odottelemme ehkä jopa pelollakin että jompikumpi löytää sen oikean. Nyt otamme molemmat parasta mitä tällähetkellä on tarjolla, tästä syystä kriteerejämme voimmekin pitää riittävän korkealla ettei tarvitse kummankaan heittäytyä yhdenillan suhteisiin ja silti on vakihelpotusta saatavilla.
Täytyy tunnustaa että pikkuhiljaa olemme molemmat laiskistuneet hakemaan sitä oikeaa ja sopeutuneet pikkuhiljaa tähän tilaan, -puolivapaana ;)