Ihastuminen näkemättä

mut puhelimessa kun kuulin äänen.

ja todellisuudessa tilanne on muuttunut päinvastaiseksi. Teoria on aina eri asia kuin käytäntö. Olen oppinut näistä kahdesta kerrasta. Jatkossa haluan tavata mahdollisimman pian.

minä tyttö rakastuin aaroniini :) kuin myös hän minuun..tavattiin kolmenviikon kirjoittelun jälkeen ja siihen syliin syrämeni jäi.
Nyt asutaan yhyres ja samasta kattilasta syödään. Oli tuskien kevät kulkee tätä matkaa..mutta kannatti :))

Viimeisin nettitreffini loppui alkuunsa kuin kananlento. Ei ehditty edes tapaamaan. Tällä kertaa syynä oli osittain erilaiset harrastukset. No, löytyi taas jotakin puutelistaan lisättävää: väärät harrastukset. Huoh !

Voi tietysti olla niin, että harrasteisiin viittaaminen on vain pelkkä meriselitys. Kun ei nappaa niin ei nappaa. Kai sitä on parempi keskittyä yksinelämiseen, kun se menee jo luonnostaan. Aina voi hankkia seuraksi kissan tai koiran. Kotona on edes joku odottamassa...

Sunnuntaipäivän kevennys.

*tuhkaa ripotellen*

Kyllä, tämä on chattailun 'ikäviä' puolia. Reilun vuoden ajan juteltiin tiiviisti, mutta ei sitten koskaan nähty. Mies ei halunnutkaan tavata, jotenkin loukkaannuin syvästi, enkä sen jälkeen ole enää halunnut jutella hänen kanssaan, en kestä... :(
Tunne oli kuitenkin varmasti molemminpuolinen, mutta mistä sitä tietää mitä kaikkea tapahtuu ihmisen oikeassa elämässä samalla. Meidän ei vaan ollut tarkoitettu tavata.
Sen kuitenkin opin, ett koskaan enää en anna itseni ihastua ja rakastua suorastaan, se on todella raastavaa, koska henkinen yhteys on vaikeampaa katkaista kun vaikka parin pvän baarituttavuus.

Ja en ainakaan vielä suostu hyväksymään väitettä, että juttu tyssää tapaamiseen, sitten kun se hetki joskus tulee. Ja toisaalta turhapa sellaista on murehtia etukäteen, pitää nyt vaan ottaa kaikki irti tästä tunteesta. :D

Minull oli netissä profiili kuvan kanssa.Mies kirjoitti kirjeen(kuvan kera).Ihastuin heti toisen kirjoittamaan tekstiin..( ulkoisestikin hän on kivannäköinen!).
Aikas pian hän soittikin(ihastuin myös hänen ääneensä).
Tapasimme reilun viikon kuluttua ensimmäisestä kirjeestä..Ensimmäiset treffit kestivät 5 tuntia..puistonpenkillä istuen.Sen jälkeen ollaan oltu pian 2kk.tta tiiviisti yhdessä.Rakastuneita ollaan..ja yhteen muuttoa suunnitellaan.Lapsia meill on yhteensä 7...ja kaikk tulevat toimeen keskenään.Jotensakin onnellinen olotila.

Harvassa ovat ne proffilit, joihin edes rupeaisi panostamaan ja tutustumaan. Koska en ole epätoivoisesti etsimässä, sallin itselleni olla ronkeli. Harvoin kirjoitan kenellekään mitään, jos on hyvä päivä saatan kohteliaasti kirjoittaa jollekin s-ehdottelijalle "ei kiitos".
Suomi24:ssa olen KAKSI kertaa törmännyt profiilin, joka vaikuttaa juuri omanlaiseltani tyypiltä. Kai se on jonkin tasoista ihastumista, koska huomaan jääväni vain tuijottamaan sitä tiettyä sivua ja aika häviää. Sitten sitä ravistaa itsensä todellisuuteen ja klikkaan vastahakoisesti selainta eteenpäin ja jätän asian siihen. Ehkä sitten kun olen oikeasti etsimässä aviomiestä ja sielunkumppania 100%...joskus sitä on itsekin pelottavan tosissaan ja niinä kertoina saanut itse kärsiä nahoissaan :/

en ole ihastunut profiileihin, mutta kirjoittelukaveriin.

Omalle kohdalle on käynyt niin ja kovin rakastunut olen. Kuvia ei vaihdettu heti, tunne tuli ennen sitä, ihastuttiin toistemme ajatuksiin, samoihin unelmiin ja tapaan kirjoittaa mahtavia kirjeitä. Olihan se sitten mukavaa, kun kuvatkin miellyttivät vielä molempia. Ennen en uskonut, että netissä voisi rakastua. Nyt ymmärrän ystäviäni, joille niin on käynyt. Ensitapaamista tuskin kannattaa etukäteen miettiä liikaa... Kun se hetki tulee, menee kaikki varmaan aika spontaanisti, varsinkin jos netissä on vietetty paljon aikaa ja toiseen on tutustuttu kunnolla. Kunnolla tarkoittaa siis siten, ettei yllätyksiä pääse tulemaan. Kun tietää toisen maun, ajatukset, mielipiteet, elämäntavat, unelmat, elämäntarinan jne., tunne vahvasta siteestä voimistuu. Mitä paremmin toisen tuntee, sitä helpompi varmaan on myös fyysisesti lähestyä. En suosittele treffaamista heti. Itsellä on takana kohta monta viikkoa netissä puhumista ja nyt on sellainen olo, että olisi oikea hetki tavata. Nyt tunnemme toisemme hyvin ja vahva tunne senkun voimistuu.

Kyllä ihastuin netissä, kuva oli ihana ja kirjoiteltiin viisi viikkoa ennen tapaamista, puolen vuoden kuluttua vihille ja nyt tulee neljä vuotta avioliittoa.