olen muutama vuosi sitten eronnut naisimmeinen, yksin asustelen,kavereita kyllä on aina viikolla, kun rouvat tulevat moittimaan ukkojaan, ja minä se vaan kuuntelen ja otan osaa, mutta sitten, kun tulee viikonloppu ei ristin sielua mailla eikä halmeilla,yksin olet joka viikonloppu,ja jos erehdyt kavereille soittamaan,niin selitellään jos mitäkin, ettei nyt ehdi kuunnella on sitä, sun tätä mies, lapset ymm,, kuka minua kuuntelee, ei kukaan..
taas
viikonloppu yksin
1318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aivan kuin mun kynästä!
Joskus pitää oikein miettiä kelle uskaltaa soittaa, ettei vaan ole häiriöks.
Meillä sitä meillä tätä- menemme sinne ja tänne plää plää...
On niin tuttua toi sun tekstis- että voi elämän kevät...