Kun olen jo monta vuotta tahollani ollut yksin lasten kanssa...mutta nyt tapasin miehen ja ensimmäistä kertaa tuntuu että voisi alkaa jotain pikkuhiljaa..mutta pelottaa..ajatukset ihan sekaisin..vai mietinkö liikaa..voiko sen yhdessäolon viellä oppia vai jättääkö asian heti alkuunsa sillee..Neuvoja tarttisin asiallisia sellaisia..kiitos..
MITÄS NYT ?
Tehdä
3424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mitään ota, jos ei annakkaan.
Aivan. tuttua on. Olen myös kahden lapsen kanssa yksin ja vakiintuminen tai yleensä keneenkään kanssa oleminen on vaikeaa ja samoilta "lähtöviivoilta" olevaa kaveria on vaikea löytää, joka ymmärtäs ja jaksas ottaa huomioon koko paketin.
Jos olet löytänyt hänet ja tuntuu hyvälle, niin nauti ja ota riski. Onhan tässä selvitty muistakin kolhuista niin myös tästäki. Mutta ei pelätä mitä ei ole viellä edes tapahtunut, eletään tätä hetkeä. ELI NAUTI ja varsinkin jos lapset pitää hänestä myös. Vaikka ei lapsetkaan saa kaikkea päättää. Kyllä sie selviät, usko vain. Askel kerrallaan. Onnea sinulle roppa kaupalla.
Viestistä..Hänellä sama tilanne..myös yh..ja onnea tässä tarvitaan..hyvää jatkoa myös sinulle ja muksuille =))T.Aloittanut