Millainen oli se nainen, jota jäit kaipaamaan? Jonka haluat? Mitä hän teki ja millainen oli? Mitä erityistä hänessä oli?
Millainen nainen jäi miehen
mieleen?
117164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ensimmäinen sellainen nuori nainen, jota jäin todella kaipaamaan, jonka muistan aina oli ulkonäöltään ja olemukseltaan aivan ihana. Kauniit säteilevät kasvot, uhkeat rinnat ja muodokas perä mutta välissä sopivan kapea vyötärö (ei mikään langanlaiha kuitenkaan). Kauniit silmät ja niin ihana hymy että siinä oli miehen pakko hymyillä mukana :) ...ja sitten itse luonteeseen hymyn kautta, eli hän oli hyvin positiivinen ja iloinen nainen. Sellainen positiivisuus todella teki hänen seurastaan miellyttävän ja hyvä huumorintaju. Hän oli myös ympäristöstään tietoinen, eli tiesi kuitenkin maailmasta paljon, myös niistä ikävistä asioista, mutta ei kuitenkaan harmitellut niitä koko aikaa, vaan oli suurimman osan ajasta sellainen miellyttävä ilopilleri.
Sitten seuraava tapaus oli myöskin ulkonäöltään samaa tasoa ja tyyliä kuin tuo aiempi nainen. Hänessä kiehtoi myös hänen vanhempi ikänsä, hän oli 26 ja minä 20. Hänen kanssaan tulin juttuun mainiosti ja hänkin oli hyvin ystävällinen ja iloinen persoona. Sellainen hyväntahtoinen ja kiltti... sellainen joka tuskin tekisi minkäänlaista pahaa kenellekään. Ei ehkä ihan niin huumorintajuinen yksilö kuin tämä aiempi neiti, eikä niin fiksu, mutta se niin ystävällinen, kiltti, iloinen ja hyväntahtoinen luonne teki suuren vaikutuksen.
Siinä tilitystä hieman... molemmilla neideillä tuon upean ulkonäön lisäksi tuo iloisuus ja positiivisuus on sellainen yhteinen tekijä ainakin. Tällä hetkellä olen yksin ja mietin näitä kahta ihanaa naista välillä liiankin paljon.. ei voi mitään. Eiköhän sitä pian tutustu uusiin ihmisiin taas.
miehet teillä on aina semmoinen nainen joka ei ainakaan ole kiltti. Jotenkin tuntuu kun tapaa uuden tuttavuuden, miehen niin ne tilittää kuinka hullu se entinen muija oli.....taitaa olla hölynpölyä että haluatte kiltin naisen, eihän siinä teidän mielestä ole sitten haastetta...
Kaipa ne entiset on entisiä just sen takia, että ne ovat olleet niin v...tumaisia.
On meissä miehissäkin niitä, jotka oikeasti arvostavat nimenomaan kilttejä naisia: hyväkäytöksisiä, empaattisia ja ystävällisiä. Asiallisia, sillä tavoin huumorintajuisia, ettei hauskaa tarvitse pitää toisen kustannuksella, vaan hänen kanssaan jne.
Vastakysymys: Miksi te naiset sanotte haluavanne turvallisen perheenisän, mutta lähdette niin monesti sen kaikkein pahimman hampparin matkaan, joka kohdalle osuu?
Naisena olen samaa mieltä, että täytyy vaan ihmetellä millaisten miesten matkaan jotkut ystävistänikin ovat lähteneet muka mukavamman elämän toivossa.
Itseäni on elämäni varrella kohdannut ns. huonot flaksit. Löytyy peliriippuvaista, mielenterveysongelmaista, alkoholisia tai muuten vaan tylsiä tyyppejä. Tietenkään ko. piirteitä ei tuoda esiin heti tuttavuuden alussa, mutta kyllä ne peikot aina astuu esiin ennemmin tai myöhemmin.
Siksi tämä sinkkuna olo on ihan jees, ei tarvi hyysätä ketään ongelmasta toiseen eikä tarvi selitellä mistä kumppanin ongelmat johtuu. Minä ainakin haluan nauttia elämästä mukavien ja ennakkoluulottomien miesten kanssa tai mielummin yksin kuin surkeassa seurassa.
itse kyllä puhuin ihan täyttä totta tekstissäni, eli ei ainakaan minun kohdallani ole niin että puheet olisivat eri asia kuin teot
Ulkoisesti asiallinen ja kaunis nuori nainen.
Huumorintajuinen,fiksu...
rakasti minua juuri sellaisena kuin olin, ei ollut kokoajan muuttamassa minua. en tuntenut itseäni riittämättömäksi
Pieni ja seksikäs vartalo, pitkät ja upeat punaruskeat hiukset, pehmeä ja lämmin iho, ihana tuoksu, musertavan suloinen hymy, heleä ääni, suuret ruskeat silmät, joista loisti elämän ilot ja surut...
Tuota tyttöä olen nyt ajatellut yötä päivää lähes vuoden ajan. Koskaan en tule häntä täysin unohtamaan mutta joskus täytyy luopua siitä mitä haluaa kaikkein eniten.
Perkele, kun tekstisi muistutti omista fiiliksistä... tekis melkein mieli tarttua rommipulloon, mutta jätän onneksi väliin. Riittävän monet kerrat naisen vuoksi on juotu ja nyt muutenkin oon päässy irti juomisesta.
Sitä on kyllä tullut täyttä vuositolkullakin haikailtua perään ja henkisesti rankinta on ollut kun kohde on ollut työkaveri ja vieläpä varattu sellainen... hyvin, hyvin paha asetelma, tekee henkisesti hyvin kipeää.
Se viimeinen askel siihen että pääsee jatkuvasta kaipuusta, tuskasta ja epätoivosta pois on se kun löytää pitkän ajan surtuaan sitten sen uuden kumppanin, joka saa sut hulluksi. Eli kyse ei ole siis mistään lohdutuspanosta tai mistään korvikkeesta vaan oikeasti ihanasta ja kauniista naisesta jonka ajan myötä löydät, kunhan olet riittävän kauan surrut ja käsitellyt mielessäsi entistä, pieleen mennyttä suhdetta. Jotenkin silloin vasta se kaipuu jää historiaan, niin ettei se vainoa sinua milloin missäkin tilanteessa.
Pitää kaivata ja surra suru pois, mutta jossain vaiheessa ymmärtää jättää se kaipuu ja etsiä uutta kumppania.
mikä se on? ai juu tais joskus jonku sellasen ohi tiellä kävellä:(
Luonnollinen, positiivinen,(sopivasti) ujo, mutta ennen kaikkea osasi keskustella melkein aiheesta kuin aiheesta. Eli pään sisältö teki suurimman vaikutuksen.