Selailin tuossa noita viestejä, niin uudempia ja vanhempia ja rupesi ärsyttämään ihan totaalisesti se, että ihmisiä ei kannusteta. Heti jos olet normaalipainoinen tai jopa ylärajoilla niin saa vastaukseksi "Miksi laihdutat?" "Ei sun tarvitse laihduttaa!" Siis jos ihminen ei ole tyytyväinen kroppaansa niin tottakai saa laihduttaa! Ja se vielä, jos on ennen ollut muutamaa kiloa laihempi ja haluaa nyt takaisin vanhoihin mittoihinsa. Mikäköhän siinä on, että aina saa vastaukseksi tuollaista? Itse olen yrittänyt juuri nimenomaan hakea täältä netistä tukea laihdutukseeni, kun lähipiirini suusta tulevat samat sanat mitä täällä saa lukea ihmisiltä.
Toivottavasti joku ymmärsi pointtini, olen puhunut! ;)
Toivottavasti joku ymmärsi pointtini, olen puhunut! ;)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikös "miksi laihdutat" ole ihan asiallinen kysymys? Siihen voi sitten vastatakin.
Jos et satu tietämään, maailma on pullollaan vääristyneen paino/vartalotavoitteen omaavia henkilöitä. Silloin on todellakin hyväksi miettiä MIKSI laihdutat: jotta olisin terveempi ja tunsisin oloni kotoisammaksi vartalossani, vai koska poikaystävän mielestä mulla on liian iso peppu tai yritän päästä eroon selluliitista (joka ei katoa laihduttamalla)? Motiivi on tärkein tekijä laihtumisessa, ei kai sen kysymisessä ole mitään väärää.
Oletko sinä joskus perustellut jollekin kunnolla, miksi laihtutat? Saitko edelleen mielestäsi vähättelevän vastauksen? Harmi, jos sait.
"Jos et satu tietämään, maailma on pullollaan vääristyneen paino/vartalotavoitteen omaavia henkilöitä. Silloin on todellakin hyväksi miettiä MIKSI laihdutat: jotta olisin terveempi ja tunsisin oloni kotoisammaksi vartalossani, vai koska poikaystävän mielestä mulla on liian iso peppu tai yritän päästä eroon selluliitista (joka ei katoa laihduttamalla)? Motiivi on tärkein tekijä laihtumisessa, ei kai sen kysymisessä ole mitään väärää.
Oletko sinä joskus perustellut jollekin kunnolla, miksi laihtutat? Saitko edelleen mielestäsi vähättelevän vastauksen?"
Voi kuule kyllä satun tietämään syömishäiriöisistä ihmisistä. Ja olen todellakin perustellut omaa laihdutustani näille ihmisille, jotka RAIVOSTUTTAVASTI kommentoivat "Eihän sun tarvii laihduttaa." Vastaukseni heille on, että "Haluan mahtua noihin housuihin ja haluan, ettei tämä roikkuva vatsa masenna minua enää!" Siinä on minun mielestäni hyvä perustelu ja saan yhä siltikin samat vastaukset, jotka rupeavat ärsyttämään.
Ennemmin kaipaisin kannustusta laihdutukseen. Esimerkiksi jos olen kaverin kanssa kahvilla ja jätän wienerin ostamisen väliin, niin haluaisin mielummin kommentin "Vau, sä kyllä onnistut tuossa kun sulla on noin hyvä itsekuri!" enkä mitään "Hei älä viitti, miks sä laihdutat??".
Vääristynyt kuva on muillakin kuin syömishäiriöisillä.
Mutta jos jäät kannustusta vaille perusteluistasi huolimatta, niin se on ikävä juttu. Ehkä siinä on ripaus kateutta, en tiedä. Mutta älä nyt kuitenkaan hernettä nenukkiin vedä. Viinerin väliin jättäminen on mahtava saavutus, jos sen olet tehnyt, niin onneksi olkoon!
Ja tsemppiä sylin täydeltä muutenkin projektiisi! =)
Puhut asiaa! Olen ihmetellyt aivan samaa ja miettinyt ketä se palvelee, että ollaan kommenteissa niin ikäviä ja tylyjä? Kyllä olis skarppaus paikallaan. Mun on aika vaikea kuvitella, että itse saisin moisesta kiksejä. Tsemppiä vaan sulle... kuin myös muillekin...
Olen samoilla linjoilla kanssasi. Luulisi kuitenkin olevan aika itsestään selvää, miksi normaalipainoisten laihdutus herättää niin ärhäköitä reaktioita. Syynä on usein kateus ja se, että lihavat ovat tyytyväisempiä, jos maailmassa on vähemmän hoikkia ihmisiä. ;)
Joitakuita voi myös ärsyttää se, että toiset saavat otettua itseään niskasta kiinni, vaikka he eivät. Omatunto alkaa kolkuttaa ja kiukku puretaan negatiivisiin kommentteihin.
Itsekin ryhdyin laihduttamaan ollessani normaalipainon ylärajalla. Halusin parantaa terveyttäni ja jaksamistani ja muuttaa elintapani pysyvästi fiksuiksi, mutta suurin syy oli kuitenkin puhtaasti esteettinen, eli halusin näyttää paremmalta ja kiinteämmältä omissa ja muiden silmissä. Tämän toteutinkin ja olen oikeasti hämmästellyt sitä, miten voimakkaita reaktioita minun laihdutukseni - siis se, mitä teen OMALLE vartalolleni ja joka ei vaikuta kehenkään muuhun millään tavalla - on ihmisissä herättänyt.
Usein kommenteista kuultaa mielestäni "alemmuus", eli ihmisillä on tarve esimerkiksi selitellä ja puolustella omaa roskaruuan syömistään tai epäterveellisiä elintapojaan. Itse koen tämän turhana - enhän ole kiinnostunut muiden syömisistä vaan omistani. Lisäksi monen tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että elämä voi olla mukavaa, rentoa ja nautinnollista myös terveellisiä elintapoja noudattaessa. En siis ole muuttunut pelkkää porppanaa puputtavaksi tiukkapipoksi, vaikka laitoinkin ruokavalioni uuteen uskoon.
On kuitenkin helpottavaa muistaa, että kaikkein tärkeintä on, mitä itse ajattelee itsestään. Toisten kommentit ovat lopulta vain heidän mielipiteitään, joista ei tarvitse välittää millään tavalla ja joista ei kannata tehdä itselleen ongelmaa. Itse ainakin keskityn olemaan iloinen hoikistumisestani sekä siitä, miten terveyteni ja jaksamiseni on parantunut.
"Usein kommenteista kuultaa mielestäni "alemmuus", eli ihmisillä on tarve esimerkiksi selitellä ja puolustella omaa roskaruuan syömistään tai epäterveellisiä elintapojaan."
Tätä juuri tarkoitan. Eräs ystävänikin aina valittelee omia liikakilojaan ja hämmästelee negatiivissävyisesti minun liikuntaharrastuksiani sanomalla: "Miten sä jaksat, sä oot ihan hullu! Minä en ainakaan jaksais enää työpäivän jälkeen lähteä lenkille!" tai "Minä en ainakaan viitsisi kiduttaa itseäni ruuan kanssa. Tulen entistä kiukkusemmaksi jos en saa syödä sitä mitä haluan niin paljon kuin haluan." Tuollaiset kommentit menevät vain yli hilseen, ei sitä kuitenkaan viitsisi ystävälleen sanoa että "Mikä sua oikeen risoo?" ;) Tai ehkä mun pitäis jos se mua kerran niin paljon ottaa päähän :P
Itsekin olen kuullut mooooonta kertaa "mä en ainakaan jaksais ikinä laskea jokaista suupalaa!"-tyylisen kommentin. Olen yrittänyt vihjaista, että suurpiirteiseen kalorinlaskentaan tottuu erittäin nopeasti, ja että terveellisten elintapojen myötä elämänlaatu muuttuu varsin merkittävästi. Töissä jaksaa paremmin, kun jaksaa lähteä sinne lenkille vielä illalla, ja lenkkeily tuntuu joka kerta helpommalta. Siitä alkaa jopa nauttia.
Muistan, että suhtauduin itsekin muka-huvittuneesti tuttavien laihdutukseen silloin, kun itse en vielä laihduttanut. Olisin halunnut hoikistua ja syvällä sisimmässäni itsekurin puutteeni ja lihomiseni harmitti suunnattomasti. Toisten vähättelyyn ja omien elintapojen puolusteluun nämä tunteet sitten projisoituivat. Paasasin esim. siitä miten on terveydelle hyväksi nauttia syömästään ruoasta, vaikka loppujen lopuksi tiesinkin, ettei ruoan terveellisyys millään tavalla sulje herkullisuutta ja makunautintoja pois.
Tärkein pointtihan kaikessa on se, ettei omaa laihduttamistaan tarvitse kenellekään selitellä eikä siihen tarvitse kysyä lupaa. Jokainen päättää itse, mikä on itselle riittävän hyvä syy laihduttaa, eikä kukaan voi toisen puolesta määritellä onko laihdutus "kyseenalaista." Korkeintaan terveyttä haittaavat syömishäiriöt ovat asioita, joihin ulkopuolisella on "oikeus" tarvittaessa puuttua. On kiva olla tyytyväinen itseensä ja viihtyä omassa elämässään!
Laihdutukseen on minun mielestäni
1) terveydellisiä syitä
2) psykologisia syitä
1) Terveydellisistä syistä ihminen laihduttaa suojellakseen itseään sairastumasta diabetekseen tai sydän- ja vesisuonisairauksiin. Lihavuuteen liittyy myös erilaisia mielialaongelmia, väsymystä ym.
2) psykologisia syitä ovat
a) turhamaisuus, eli halutaan "näyttää hyvältä" bikineissä
b) ammatilliset syyt (esim. mallien tai tiettyjen urheilijoiden pitää olla alipainoisia)
c) omaan kehoon liittyvä todellisuustaju on häiriinytynyt (äärimuotona on kuolemaan johtava anoreksia-sairaus)
Mallia, urheilijaa tai anorektikkoa tai "bikineihin mahtujaa" ei erityisesti kiinnosta oma terveytensä. Siksi meidän terveydellisistä syistä laihduttavien ajatusten vaihto heidän kanssaan on hieman nihkeää.
Niinpä. Lähtökohdat ovat usein niin erilaiset, ettei kunnon keskustelua oikein tahdo syntyä! Myönnän kuuluvani niihin, jotka ihmettelevät normaalipainoisten hössötystä laihdutuspalstoilla. He kuuluisivat oikeastaan tuonne kuntoilupuolelle, eivät LAIHDUTUS-palstoille.
Normaalipainoisen laihduttaminen kun on jokseenkin kyseenalaista touhua, etenkin näiden "syön pelkkää pilttiä ja porkkanaa"- tai "rankaisen itseäni yhden suklaapatukan takia olemalla viikon syömättä"-laihduttajien...
Olipas taas aika kärjistettyä.
Itselläni on painoindeksin mukaan 20kg ylipainoa. Joten laihduttaminen on jo terveyden kannalta tärkeää,MUTTA minun porkkanani ei ole terve elämä (tälläisellä parikymppisellä ei ylipainonaiheuttamia sairauksia vielä ole) Tiedostan kyllä ongelmat jota ylipainoon liittyy. Mutta syy miksi minä laihdutan tuon ylimäääräiset 20kg pois, on ihan vaan sen takia että haluan näyttää hyvältä bikineissä. haluan olla kaunis morsian tulevissa häissämme 2008. Ja koska tässä on nyt n. 2vuotta aikaa saada 20kg pois, pitäisi jo urpommankin tajuta että en hae mitään kaikki tänne heti ratkaisua, vaan aloitin taas urheilun (muutavan vuoden tauon jälkeen) ja muutin ruokavalioni terveellisemmäksi, ja jätin pois jokapäiväiset herkut. Eikö siis ole sama mikä jokaisalle henkilöllä se henkilökohtainen porkkana on, jos lopputulos on kuitenkin sama.
Jos lopputulos on terveyden riskeeraaminen, ei keskustelua ole kiva käydä.
Sitäpaitsi ylipainoinen laihduttajakin voi sairastaa anoreksiaa.
Ei kaikki normipainoiset laihduttajat todellakaan ole mitään anorektikkoja, se on vain ennakkoluuloa. Ja tottakai ennakkoluulot estävät hedelmällisen keskustelun vaikka molemmilla voi toisilleen olla jotain tarjottavaa.
Toivottavasti pääset tavoitepainoosi! Jotkut voivat turhautua siitä, että itsellään on paljon enemmän laihdutettavaa kuin sinulla, "muutamasta kilosta eroonpääseminen" ei tunnu sen rinnalla miltään. Mutta sehän ei ole sinun ongelmasi, toivon, että saat kilosi kuriin.
Kateushan se puhuu. Ihmiset eivät halua että joku laihduttaa oikein hoikaksi, koska he haluavat itse olla tosi hoikkia.
olen kanssasi ihan samaa mieltä!!! itse olen n.160cm pitkä (lue pätkä) ja painan nykyisin n.62kg...ennen painoin 48kg, ja tavoitteeni on juuri tuo "entinen mitta".kaikki sanoo etten ole lihava,myös painoindeksi "huutaa" samaa.itse en ole tämän hetkiseen painooni tyytyväinen, vaan taaperran hitaasti kohti omaa "ihanne painoani", sanokoon muut mitä huvittaa.toivotan sinulle paljon tsemppiä tavoitteeseesi pääsemiseen...sitähän me tarvitaan=)
Olen kanssasi aivan samaa mieltä...tuntuu ettei tänne voi kirjoittaakkaan,kun saa kuulla...perskuta...=/