Ja suoraan sanottuna tuntuu siltä että minun ei edes kannata yrittää. Minä kun en ole niitä naisia jotka ovat kauniita, hoikkia, sosiaalisia, aina iloisia ja ystävällisiä ja kaiken kaikkiaan aina täydellisiä.
(Mitään erityistä vaatimuslistaa minulla ei miesten suhteen ole. Tietysti on asioita, joita pidän positiivisina piirteinä, ja sitten taas niitä, joita minun on melkein mahdotonta hyväksyä.)
On se tosiseikka jo tähän mennessä tullut huomattua, että minussa ei ole mitään sellaista, mikä voisi kiinnostaa ainuttakaan miespuolista henkiloä. Minua ei lähestytä, kanssani ei yritetä flirttailla, ei siis mitään. (Ja tästä voinee päätellä sen, että jos itse yrittäisin jollekin miehelle osoittaa kiinnostustani, niin kyseinen henkilo luultavasti pakenisi kauhun vallassa taikka sitten halveksisi ja pilkkaisi minua)
Olisihan se hienoa, että loytyisi joku, joka voisi minua rakastaa, mutta ilmeisesti kaikkea ei voi saada. :(
(Mitään erityistä vaatimuslistaa minulla ei miesten suhteen ole. Tietysti on asioita, joita pidän positiivisina piirteinä, ja sitten taas niitä, joita minun on melkein mahdotonta hyväksyä.)
On se tosiseikka jo tähän mennessä tullut huomattua, että minussa ei ole mitään sellaista, mikä voisi kiinnostaa ainuttakaan miespuolista henkiloä. Minua ei lähestytä, kanssani ei yritetä flirttailla, ei siis mitään. (Ja tästä voinee päätellä sen, että jos itse yrittäisin jollekin miehelle osoittaa kiinnostustani, niin kyseinen henkilo luultavasti pakenisi kauhun vallassa taikka sitten halveksisi ja pilkkaisi minua)
Olisihan se hienoa, että loytyisi joku, joka voisi minua rakastaa, mutta ilmeisesti kaikkea ei voi saada. :(
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Olisihan se hienoa, että loytyisi joku, joka voisi minua rakastaa, mutta ilmeisesti kaikkea ei voi saada. :("
Olisi se hienoa, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Itselläni.
Eipä juuri muuta sanottavaa kuin että kohtalotovereita löytyy :( niin ikävää kuin se onkin. Mutta, ei se silti estä elämästä nautittavaa elämää. Yksinäisyydessä on myös monia myönteisiä puolia, joita ei ehkä aina muistakaan, mutta tämä taitaa olla väärä ketju alkaa niitä pohtia...ei muuta kuin tsempityksiä sinne!
Mistä sä tiedät että joku karkuun juoksisi jos et edes yritä? Oletpahan ainakin sitten kokeillut onneasi. Monesti todettu faktahan on se, että miehet eivät ole yhtä pinnallisia kuin naiset. Joten uskon sulla olevan vielä mahdollisuuden.
miehen löytää.ihanne piirteethän on kaikilla samat.pitkä atleetti ja vastakohtana lyhyt ja lihava :) oma taso kannataa aina muistaa ettei tule pettymyksiä.ei miehet niin hirveen pinnallisia oo.mutta parasta voi olla vaikeaa saada.
kävellä kadulla ihan varmasti ilman, että yksikään mies kääntyy katsomaan perään tai ottaa kontaktia, mutta en usko siihen, että toinen ihminen voi ketään tehdä onnelliseksi. Kyllä elämän onnellisuus tulee ihan muualta. Ja itse voi itseään rakastaa (ei tarkoita itserakkautta vaan sitä, että arvostaa itseään ja kohtelee itseään hyvin). Omaa rakkauttaan voi antaa myös läheisilleen (esim. sisarusten lapset), ystävilleen tai vaikka lemmikkieläimille.
Miksi pitää koko ajan miettiä sitä mitä ei ole? Eikös elämä olis paljon mukavampaa jos miettisitkin niitä juttuja joita sinä olet ja joissa voit kehittyä? Katso kun ihmiset on erilaisia ja ihmisillä on erilaisia arvoja. Jos ruikuttaa vaan niitä juttuja joita ei ole eikä saa, niin elämä valuu hukkaan.
No nyt häntä pystyyn!
On aibvan saletti, että näitä palstoja, sinkkuelämää katsoessa ja cosmoa lukiessa itsetunto murenee!
Useimmat kirjoitukset täällä ovat provoja ja ties jonkun finninaamaisen nörtin pilaa, joten älä ainankaan vertaa itseäsi täällä kirjoituksissa eteen tuleviin kriteereihin.
ihan turha on vihaa lietsoa.
Tsemiä!
Olin sinä vuosikymmen sitten. Pää painuksissa siinä uskossa, että minussa ei ole mitään, mikä kiinnostaisi vastakkaista sukupuolta.
Vuosien jälkeen, kun olin oppinut tuntemaan itseni paremmin ja kun osasin vihdoin pitää itsestäni sellaisena kuin olin, tapahtui jotain.
Uskon, että se oli jonkinlaista itsetyytyväisen säteilyä, jonka loisteeseen alkoi kaksilahkeisten rynnäkkö. Sama säteily on vielä voimissaan, mutta nyt se lämmittää vain yhtä ja ainoaa.
Kaikilla meillä on aikamme, sinullakin!
entäs kun todella itse pitää itsestään, mutta muut eivät. Mitäs siihen sanot?
Kun ei ole olennaista se, miten ihana on omasta mielestään vaan se, ettei ole niin ihana muiden mielestä, etteikö aina joku olisi parempi ja huom! minä en tee sitä vertailua vaan miehet.
On kuule paljon ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostavia, mutta eivät ala esittämäänkään mitään kiinnostavaa cosmocoraliaa.
TArviiks aina luulla, ettei itse pidä itsestään jos muut ei pidä? Häh?
että tuohan on täyttä sontaa, että yhtäkkiä jostakusta tulisi muka joku suurikin star.
Sitä ei tapahdu ainakaan laillisesti tai ilman suuria rahoja missään.
Ihmeitä ei tapahdu, on vain todennäköisyyksiä jotka toteutuvat tai sitten eivät, mutta ihmeitä ei näissä asioissa ole.
Kuulostaa kovin tutun katkeralta. Usko vaan, sisältä se näkyy ulospäin. Älä anna muiden vahingoittaa minäkuvaasi!