On se sitten ihmeellinen tuo akateeminen kun se aina niin kiinnostaa ;). En tiedä onko tämä ihan oikea palsta kysyä mutta kysyn kuitenkin. Ja sitten ASIALLLISIA vastauksia eikä taas aloiteta sitä perinteistä tappelua ja mollaamista.
Asiaan, alkoi tuossa pientä mieltäni kummastuttamaan että miksi tällaisilla keskustelupalstoilla, nettideiteissä ja toisinaan ihan live elämässäkin tutustuessa nämä pitkälle koulutetut ihmiset aina muistavat sanoa että olen akateeminen mutta sitten jos asiaa kysytään tarkemmin niin vaietaan kuin muuri? Akateemisuushan on varsin laaja käsite eikä vielä kerro mitään siitä mitä työtä tekee. Ja usein kysyttäessäkin (ainakin näin netissä) todetaan vain että akateeminen olen ja se siitä, muuta ei tarvi tietää. Miksei sitä sitten voi selvittää sen enempää jos ensin on vähän verhoa kuitenkin raoittanut, ihan oma-aloitteisesti? Eikö se ole vähän sama että antaisi lapselle tikkarin ja toteaisi että yhden kerran saat nuolaista, ei yhtään enempää ;). Onko se sitten kenties jotenkin hävettävää kertoa että minkä alan akateeminen ihminen on vai mikä tässä on takana? Osaisikohan joku tämän selvittää, asiallisesti, ilman tappeluja :)
Asiaan, alkoi tuossa pientä mieltäni kummastuttamaan että miksi tällaisilla keskustelupalstoilla, nettideiteissä ja toisinaan ihan live elämässäkin tutustuessa nämä pitkälle koulutetut ihmiset aina muistavat sanoa että olen akateeminen mutta sitten jos asiaa kysytään tarkemmin niin vaietaan kuin muuri? Akateemisuushan on varsin laaja käsite eikä vielä kerro mitään siitä mitä työtä tekee. Ja usein kysyttäessäkin (ainakin näin netissä) todetaan vain että akateeminen olen ja se siitä, muuta ei tarvi tietää. Miksei sitä sitten voi selvittää sen enempää jos ensin on vähän verhoa kuitenkin raoittanut, ihan oma-aloitteisesti? Eikö se ole vähän sama että antaisi lapselle tikkarin ja toteaisi että yhden kerran saat nuolaista, ei yhtään enempää ;). Onko se sitten kenties jotenkin hävettävää kertoa että minkä alan akateeminen ihminen on vai mikä tässä on takana? Osaisikohan joku tämän selvittää, asiallisesti, ilman tappeluja :)
Vastaukset 76
Vanhimmat
Itse kerron (akateemisesta) työstäni ihan mielellään. Se kuinka syvälle alan saloihin voi toisen aikana mennä, on hieman kiinni toisen taustoista. Työn tarkempaa kuvausta on vaikea tehdä, jos toinen osapuoli ei tunne alan termejä. En mäkään ymmärtäisi välttämättä mitään jonkun fyysikon töistä... Mutta aina kaikkea yleistä voi tietysti kertoilla.
Tuskin kukaan enää nykypäivänä omaa koulutustaan häpeää, kait.
akateemisen ihmisen vastaus, "en voi kertoa kun et kuitenkaan ymmärrä"..!!
Luulisi noin kouluttautuneen ihmisen osaavan vaikka sormiväreillä tavata sen tälläiselle tavikselle.!!
tämän palstan kommentti asialliseen vastaukseen. Huomasitkos muuten, että mainitsin, etten välttämättä itsekään kaikkea ymmärrä. Taisinpa myös sanoa, että kerron asiasta mielellään ja SYVÄLLISEMPI kertominen voi jäädä. Eipä muuten mun duunarikaveritkaan kovin tarkkoja selostuksia tee omasta hommastaan.
asiaton vastauskin sieltä...
Eipä tarvinu kauaa oottaa ku on taas kitisijät paikalla.
Ku oot akateeminen, niin milloin oot liian daiju tehdäkses jotain tai jos teet niin sit oot liian ylpee...aina tapauksen vaatiman sanoman mukaan.
Koittakaas te ei-akateemiset valita se yksi ja vedenpitävä kantanne akateemisista ja pysykää siinä ;) Ei mielipidettään saa muuttaa kesken kaiken sellaiseksi että se vaan passaa tilanteeseen ;)
että suurin osa porukasta haluaa näilläkin sivuilla pysyä anonyyminä. Jos on rekisteröinyt nimimerkkinsä ja vielä erehtynyt laittamaan jotain tietoja tuonne galleriaan, niin ei välttämättä haluta enää sitä alaa niin tarkasti kertoa. Jos ala on suppea tai paikkakunta pieni, niin ynnäämällä yhteen yksi yksi voi jo nimetä kirjoittajan.
Terveisin kirjoittelija, jonka julkisesta galleriasta selviää ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Kun olen vielä suppealla alalla töissä, niin eipä sitä alaa halua paljastaa omalla nickillä kirjoittaessa Tutut tunnistaa.
terv. Yksityisyytensä vartija.
Ja tämän viestin laitoin tarkoituksella nickittömänä.
Luulisin, että se on kohteliaisuutta, että ei viittitä alkaa tekemään selontekoa enempää siitä akateemisuudesta. Vaikka silloin jos on porukan ainut, heh akateeminen.
Tuntuu, että joskus sillä voi tavallaan "nolata" itsensä.. jos vaikka ollaan oltu jollain porukalla ulkona ja tää akateeminen tietää, olevansa porukan ainut akateeminen. Siinä sitten on naureskeltu, juteltu yms. juhlistettu iltaa ja kaikki on kertonu elämästään jotain. Jotku vaikka perheestään, lapsistaanki ehkä, yms. No sitte napsahtaa se nakki kohdalle kun joku kysyä pläjäyttää tältä porukan ainoalta "ylhäisyydeltä"/"kummajaiselta", että mitäs koulua sä kävit? Siinä sitten kiva sanoa että noo...tuola yliopistollahan mä...kun tietää, että sen jälkeen seuraa se 10 sekunnin vaivautunu hiljaisuus kunnes joku aloittaa sen "Jaa vai sellasta koulua" tai "Jaa vai semmosta" -vastauset. Ja sitten vaihtuu keskustelun aihe johonkin muuhun aika nopeast yleensä. Sitten ei tunne oloaan enää niin porukkaan "hyväksytyksi" kun on porukan se "oudoin" tai friikein tapaus :) Näin siis akateemisen itsen silmin asia nähtynä.
Sitä en tiedä, että miksei omaa alaa sanota. Kyl mä kerron ainaki, jos kysytään ja joskus vaikkei kysytä erikseen. Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että jollain koulutusaloilla on loppujen lopuksi aika pienet piirit yliopistomaailmassa, että tunnistamisen "vaara" on aika suuri. Siis jos tuntemattoman kaa juttelee.
"...Siinä sitten kiva sanoa että noo...tuola yliopistollahan mä...kun tietää, että sen jälkeen seuraa se 10 sekunnin vaivautunu hiljaisuus kunnes joku aloittaa sen "Jaa vai sellasta koulua" tai "Jaa vai semmosta" -vastauset."
Niinpä, tätä juuri tarkoitankin, aivan varmasti tulee se hiljaisuus tuommoisen vastauksen jälkeen ;). Olisihan huomattavasti selventävämpää jos toteaisi esim että "olen opettaja" tai "olen arkeologi". Se kertoo jo kaikille aika paljon. Mutta se mystinen olen akateeminen/ opiskelin yliopistolla ei kerro yhtään mitään.
Kai ne vastaukset on tyypistä kiinni. Mullekin on tosi informatiivisesti sanottu, että työskentelen logistiikka-alalla.
on eri asioita.
Jos kysytään, mitä teet työksesi, kun oot vaikka tutkijana sanotaanko vaikka Tilastokeskuksessa. Jos työtä kysytään, niin se on sitten "tutkijana olen".
Mutta jos ei ole vielä työelämässä ja muutkin on opiskelijoita, niin monesti kysytään ja puhutaan siitä "Missä koulussa ollaan". No yliopistolla.
Tutuista kyllä kaikki sanoo ammattinsa jos sitä kysytään. "Opettaja jne"
Mutta täälä netissä haluaa suurin osa pysyä suht nimettöminä, ja siksi se koulutusaste eli "akateeminen" on osuva ja aika yksiselitteinen kuvaus. Jos sanot että korkeakoulussa (Tätäkin käyttää porukka usein!!) niin se on jo laajempi...ammattikorkeet yliopistot esimerkiksi kuuluu tuohon.
saan aika hyvän kuvan jo tosta "olen logistiikka-alalla". Kun vaan tietää mitä sana tarkoittaa, ja jos on tietoa käytännön työelämästä, niin aika hyvin jo tietää mistä asiasta on kyse...ainakin suunnan tietää. Tosin kouluaste jää vähän epäselväksi..tota on monen tason koulutusta.
olla henk.koht.näkemyksiä ;). Mulle "työskentely logistiikka-alalla" on yhtä kuvaileva vastaus kuin "työskentelen tutkijana".
akateeminen ;) Totta, että tutkija tarkoittaa minkä tahansa alan tutkijaa. Mutta tutkija on käsite, jonka työn laatu on tiedossa noin yleisesti akateemisissa piireissä.
varmaan jos tohon alotukseenki jo vastasit. No tutkija duunaa kaikkea erilaista riippuen alasta. Kuinka sä et voi tietää tutkijan työstä tuon enempää vaikka oot akateeminen...hus katselemaan kotiyliopiston laitokselle mitä tutkijaporukkaa teillä on/oli.
No, tutkijan työt vaihtelee aika paljon alan mukaan (esim.humanistinen-mat.luonnontiet.-kasvatustiede-tekniset tieteet-oikeustiede etc.) Sitten on vielä mm.kenttä- toimisto-ja labrahommia. Mutta jos sulla on kokoava (ja kattava kanssa) vastaus siitä, mitä tutkijan työ on, niin luen mielelläni.
voi antaa.
Tulis pitkä kuin nälkävuosi.
on se, että on se vaan mukava olla edes jotain :) Kyllähän komeat ja kauniitkin aina muistavat mainita ulkonäkönsä (ja usein nekin, joilla ei oikeasti olisi varaa itseään tällaiseksi kutsua).
No tuota. En tiedä osaanko selvittää, mutta yritän.;) Syy, miksi ei kerrota työstä enempää palstoilla voi olla sekin, että ei haluta kertoa itsestä ihan kaikkea julkisella keskustelufoorumilla. Ihan järkisyistä siis jätetään kertomatta yksityiskohtia.
Sitten: syy, miksi akateemisuudesta mainitaan on useimmiten ihan sama, kuin syy miksi joku toinen mainitsee käyneensä esim. kauppaopiston.;) Akateemisuus on monille yliopistossa opiskelleille eräänlainen sellainen "mielentila" tai ajattelun tapa, jolla on itsessään arvoa: toisinsanoen tutkinnon arvoa ei rinnasteta yksinomaan siihen, että mitä muuta hyvää se tuottaa/ on tuottanut.
Olen todennut, että monet akateemisia kadehtivat alkavat usein hetimiten (= jos mainitsee akateemisuudesta jotain) pistää pystyyn väittelyitä/ korostamaan sitä, että missä kukin on töissä ts. mitä kukin tienaa. So, mitä väliä? Palkkatuloista väitteleminen ei liity mitenkään akateemisuuteen.
Akateemisuus ei välttämättä enää tänä päivänä takaa työtä, josta precis ehdottomasti tulisi muita runsaammin massia ja akateemiset monilta aloilta tietävät tämän. Syyt akateemiselle alalle kouluttautumiseen liittyy monilla rahaankin, mut yhtälailla monilla on sen lisäksi ihan muitakin syitä: yhtenä esimerkkinä tiedonjano erilaisiin asioihin ns. pintaa syvemmältä.
Mikään sääntö akateemisten omia tehtäviään vastaamattomissa hommissa työskentely ei kuitenkaan vielä ole, jos siihen yritit vihjata ap(?).;) Akateemisten palkka kasvaa usein iän karttuessa.
Yleensä lukiosta valmistuneet ovat vielä aika lailla ympäristön, opon ja vanhempien "armoilla" alaa valitessa. Opinnoissaan hyvin menestyneille jaellaan lippuja & lappuja eri yliopistoista ja opettajat ohjaavat esim. matemaattisesti lahjakkaita nuoria hakeutumaan joko DI:n tai luonnontieteellisen koulutusohjelmaan.
Akateemisuuteen ei välttämättä painosteta kotona, mutta koulussa harjoitetaan kyllä tehokasta aivopesua oppilaiden "parhaimmiston" suhteen. Koulussa pärjääviltä oppilailta odotetaan ilman muuta akateemisen alan opintoja. Olisihan sääli, jos laudaturin oppilas valitsisi "väärin".
"Koulussa pärjääviltä oppilailta odotetaan ilman muuta akateemisen alan opintoja. Olisihan sääli, jos laudaturin oppilas valitsisi "väärin"."
Yhteiskunnan suhtautumisen eri koulutustasoihin näkee erinomaisesti keväällä, jolloin samaan aikaan valmistuvat valkolakit ja ammattikoulun suorittaneet. Huomion vie uudet yo:t, ammatilliseen koulutukseen valmistuminen on kai sitten jotenkin vähäarvoisempaa. Sinänsä hassua, kun nykyisin juuri näistä "perusammattien" harjoittajista on pulaa ja se tunnustetaan valtion johtoa myöden. Ja sitten vielä ihmetellään, kun nuoria ei kiinnosta putkimiehen, leipurin tms. ammatti/koulutus.
Aika monelle taitaa olla hieman epäselvää, mitä mistäkin tienaa tai mitä miten loppupelissä arvostetaan. Ansiotasoon vaikuttaa ällistyttävän paljon myös se, missä asuu ja käy työssä.
Melkein kärsivällisesti odottelen sitä, että tulee oma vuoroni olla pikkukylän vanhin ja pätevin ammattimies. Kun ei kiinnosta pätkääkään muuttaa pääkaupunkiseudulle, jossa saisi miltei 50% kovemman liksan nykyiseen verrattuna.
Arvoja on monenlaisia.
vaikuttaa tietysti myös ikä. Nuorena (peruskoulu/lukioikäisenä) saattaa ajatella eri tavoin itsestään ja taipumuksistaan kuin vaikka 10 vuoden kuluttua. Ja sitten on tietysti persoonakohtaisia asioita, kuten ulospäinsuuntautuneisuus, ujous etc. Kyllähän tällaisetkin seikat vaikuttaa, joskus myös rajoittaa, ammatinvalintaan.
akateemisuuttani "mainostanut" muuta kuin kysyttäessä, mutta esimerkiksi oma tutkintoni on sellainen, ettei se valmista varsinaisesti mihinkään ammattiin mutta toisaalta antaa valmiuksia moneenkin tehtävään. Tällä hetkellä kysyttäessä ammattini on yrittäjä, mutta muutama vuosi sitten olisin vastannut toisin.
Miksiköhän täällä on niin paljon akateemisia bitchejä? Esim. nyt juuri kiribati ja tuo Wastaaja aka einickkiä aka jtn muuta.. Ja muitakin on, en vaan jaksa ettii.
että olen vain jotenkin jumittunut tälle palstalle. Taidan olla nettiaddikti. On niin tylsä työ tehtävänä koneella, että mieluummin sitä vilkuilee välillä keskusteluja, vaikka sen takia meneekin taas puolilleöin ennen kuin homma on valmiina.
P.S. En mielestäni ole bitch enkä tiedä mistä moisen "arvonimen" olen ansainnut.
Niinpä niin, juuri sen takia minä tämän keskusteluketjun aloitinkin. Se kun on niin että juuri ne akateemiset tuo itseään esille. Mutta onko täällä oikeasti yhtään sen enempää akateemisia kuin duunareitakaan. Kukaan vaan ei koskaan sano että "olen duunari". Jostain syystä akateemiset kyllä mainitsevat sen akateemisuuden ;)
Mun tilanne menee aika yksi yhteen nimim. Kiribatin kanssa.;) On koneella tehtäviä hommia, joten siks viihdytän itseäni täälläkin. Reaalielämässä on kyllä paremmat bileet.;D
PS. Akateemiselle miehelle: onks tullu pakkeja viime aikoina..krhm..akateemisilta naisilta?
T: nyt jostakin syystä rupes bitchittämään.;D
Mä ainakin tiedän monia osaamisestaan ( ihan aiheesta) ylpeitä duunareita. On tosin niitäkin, jotka koulutustaan ihan selkeästi häpeävät. Aika turhaa sellanen häpeäminen kenellekään.
asiallista keskustelua ja nyt itse toteat, että akateemiset tuo itseään esille. Se, että duunarit ei tuo "itseään esille" on heidän oma valintansa. Jos he itse kokevat, että se on jotenkin vähäpätöisempää, niin itsepä ovat asenteensa ja itsetuntonsa kanssa.
Minulle tämä on muuten noin nopeasti arvioituna toinen ketju, missä mainitsen akateemisuudestani.
Olsi ihan kiva kuulla duunareidenkin ammateista tai edes se, että olen duunari :)
Kukas tässä mistään häpeämisestä mitään on puhunut, muuta kuin sinä ;). Tarkoitin että duunarit yleensä kehtaavatkin sanoa suoraan esim että "olen parturi". Akateemiset on "vain" niitä "akateemisia" sen tarkemmin kuvailematta alaa ;).
"Halusit asiallista keskustelua ja nyt itse toteat, että akateemiset tuo itseään esille"
En toki tarkoittanut sitä mitenkään negatiivisesti, älä loukkaannu :). Ainahan on positiivista mainostaa ja markkinoida itseään. Totesin vain tuon että duunarit ei yleensä tuota asiaa sen kummemmin mainitse.
..ihmettelit, että kukaan ei koskaan sano "olevansa duunari" tuolla ylempänä. Miksei sano?
Mä tarkoitin, että itse tiedän esim. ammattikoulun käyneitä, jotka kyllä ilmaisevat olevansa duunareita ihan ammattiylpeyttä tuntien. Jännää, että sä "Tuli vaan mieleen" et ole törmännyt duunareihin, jotka sen sanovat ääneen.
Voihan se syy joo olla siinäkin, että duunareille koulutus ei keskimäärin merkkaa niin paljoa, mut en haluais uskoa niin... Kaikenlaisesta koulutuksesta voi olla rehellisesti ylpeä.
ehkäpä kysymyksesi pitäisikin kuulua: Miksi duunarit eivät sano olevansa duunareita.
että mielenkiintoisen aiheen onnistuit kehittämään. Alan olla jo aika täynnä näitä iänikuisia "miksi mä en kelpaa"-ketjuja. Vaikka voishan sitä lopettaa tän tällä palstalla roikkumisen.
"Jännää, että sä "Tuli vaan mieleen" et ole törmännyt duunareihin, jotka sen sanovat ääneen."
Niin kyllähän tuohon live elämässä törmääkin mutta tarkoitinkin tuossa yhteydessä lähinnä näitä netti keskusteluja. Montako kertaa sinä olet täällä törmännyt tuohon "olen duunari" kommenttiin? Täällä törmää useinkin tuohon akateemisuuden myyttiin mutta duunarit kertovat aina suoraan sen mitä tekevät. Taas se esimerkki että jos tähän kirjoittaisin että olen leipuri niin se varmasti kertoo aika tarkasti sen mitä tekisin ihan oikeasti.
Juu tosiaan olikin yllättävän kiinnostava aihe näköjään, enpä olisi arvannut mikä lukukertojen ja vastausten määrä. Itsekin jäin tähän koukkuun, ei malta poistua koneelta kun pitää lukea vastauksia :).
"ehkäpä kysymyksesi pitäisikin kuulua: Miksi duunarit eivät sano olevansa duunareita."
Minäpä kerron sinulle vastauksen tuohon. Miksi pitäisi epämääräisesti sanoa olevansa duunari, onhan se paljon kuvaavampaa kun kertoo suoraan kiertelemättä mitä sitä päivisin tulee puuhattua töissä. Sitähän minä tässä juuri ihmettelenkin että miksei akateemiset voisi samalla tavalla kertoa mitä työkseen tekevät ;). Tulevia poliitikkoja kenties, kiertelevät ja kaartelevat totuutta :D !!
heh,mua EHKÄ saattaisi jopa kiinnostaa poliitikon ura. Eikä paljon tarvitsisi työnsä sisältöä selitellä.
.. sitäkin, että monien akateemisten hommien (esimerkiks vaikka tutkija, johon jo aiemminkin viitattiin) kohdalla on ihan mahdoton kertoa lyhyesti, että mitä ne työtehtävät pitää sisällään. On monelle yksinkertaisempaa sanoa, että "olen akateeminen", kuin yrittää muotoilla työtehtävänsä nopeasti yhteen pakettiin nettikeskusteluissa.
Toinen esimerkki: mitä esim. joku "olen hallinto- osaston päällikkö" kertoo sellasenaan tuntemattomille ihmisille? Kyllä sitäkin joutuis heti tarkentelemaan. Leipurin on juu joskus helpompaa sanoa, että "olen leipuri", koska kaikki siitä tietävät, mitä tämä tekee.
Ei täältä netistä näköjään tänä iltana pois pääse kun pitää kommentoida :). Mutta nythän sinäkin alat jo oppia ;). Kyllähän tuo nyt jo aika paljon kertoo jos sanoo olevansa tutkija tai hallinto-osaston päällikkö. Ainakin minulle kertoo paljon paljon enemmän kuin se akateeminen vaikka toki noitakin joutuu tarkentamaan, tutkijoita kun on paljon eri aloilla. Se akateemisuus kun on niin tajuttoman laaja käsite opettajasta konservaattorin kautta kirurgiin.
Sain vihdoin hommani valmiiksi ja nyt ehdin nukkua lähes neljä tuntia ennen kuin kello soi kuudelta ja lähden kolmen päivän työmatkalle. Huomenna olen kiinni töissä vain klo 9:30-20:00, perjantaina 8:00-20:00 ja lauantaina pääsen lähtemään kotiin JO klo 16:30!
(Juu, oma vika että meni myöhäiseksi, ainakin pari tuntia tuhrasin netissä surfailuun. Nyt pitää vain päättää pakkaanko tänään ja nukun aamulla varttia pitempään vai menenkö heti nukkumaan ja herään aamulla jo varttia vailla kuusi.)
kannata laskea rimaa tavallisen rahvaan tasolle, kateus paistaa vähän liikaa näistä kirjoituksista. Lisäksi on vaikea kommunikoida jonkun tavallisen "Lissukan" kanssa. Siis kaikki akateemiset; katsokaa, että seurassanne on vain ja yksinomaan toinen akateeminen!
Kyllä omassa tuttavapiirissä kaikki puhuvat ja ovat ihan ylpeitä koulutuksestaan ja työstään. Melkein kaikki lapsuudenaikaiset kaverit, joihin pidän yhteyttä, ovat käyneet ammattikoulun. Yhtä paljon he työstään puhuvat kuin akateemisetkin. Esimerkiksi työvitutus ei liity mitenkään selvästi koulutustasoon vaan työpaikkaan.
"Akateeminen" on mielestäni yksi niistä sanoista, jotka voitaisiin poistaa suomen kielestä. Mitäköhän kummia salatieteitä yliopistoissa oikein harjoitetaan, kun akateemisuudesta on tehty niin järisyttävän ihmeellistä, että se tuntuu nostavan kenet tahansa yli-ihmisten kastiin :) Minulle pelkkä akateemisuus ei kerro ihmisestä oikeastaan yhtään mitään. Enemmän kiinnostaa, mitä ihminen on opiskellut kuin millä "tasolla".
..sanon ehdottomasti ei JudgeLii:n ehdotukselle.:)
Kiinnostuksen syvyydestä jotain tiettyä juttua kohtaan se ainakin kertoo, että millä tasolla ihminen on kiinnostuksen kohteeseensa perehtynyt, ts. sitä opiskellut.;) Opiskelu akateemisessa opinahjossa on jonkin asian opiskelemista kaikkein syväluotaavimmin. Mut kaikenlainen opiskelu on toki arvokasta ja arvostettavaa.
Mä en muutes ainakaan vielä ole nähnyt täällä yhtäkään itsensä yli-ihmiseksi korottanutta. Tai no: tolla yhdellä oli yritys hyvä seitsemän, joka tossa ihan ketjun alkupuolella meni henkilökohtaisuuksiin toisen kirjoittajan kanssa, joka ilmaisi, ettei kerro työstään kaikkea aina syystä, että joku toinen ei välttämättä ymmärrä tämän alan erikoistermistöä tms.
Mutta sen akateemisuuden voisi ilmaista kertomalla esimerkiksi opiskelleensa Helsingin yliopistossa :) Kuulostaa paljon ihmisystävällisemmältä kuin "akateeminen", joka käsitteenä herättää jostain syystä monenlaisia tunteita puolin ja toisin... Itse olen elämäni aikana törmännyt useisiin akateemisiin yli-ihmisiin, joille koulutus on ensisijainen (ja joillakin lähes ainoa) mittari ihmisten/ älykkyyden arvioimisessa. Toisin sanoen kyseessä on muiden aliarvioiminen eli oman itsensä kohottaminen :) Yleensäkin kaikenlainen (negatiivinen) lokeroiminen puistattaa minua.
No minä sanon sitten sen "jaa" tälle JudgeLiille :). Osasit ilmaista asian lyhyesti ja ytimekkäästi, juuri tuota minäkin hain mutten osannut sanoa sitä noin selkeästi:
"Enemmän kiinnostaa, mitä ihminen on opiskellut kuin millä "tasolla"."
Ja käytännössä olen huomannut sen että se opiskelun taso ei todellakaan ole riippuvainen siitä missä opinahjossa se opiskelu on suoritettu. Enemmän ratkaisee se onko henkilö ihan OIKEASTI alasta kiinnostunut vai onko se vain työtä josta saa leivän.
Lokeroiminen puistattaa muakin. Ne akateemiset, jotka muiden alojen osaajia mollaavat ovatkin häpeän aihe kaikille niille akateemisille, joilla tarvetta moiseen käytökseen ei ole.
Akateemisilla on kuitenkin oikeus ilmaista olevansa akateemisia.;D Jos jonkun itsetunto kolahtaa siitä, niin ei voi mitään.
"En mäkään ymmärtäisi välttämättä mitään jonkun fyysikon töistä... "
Onhan nuo alat tosin aika lähellä toisiaan, joten miksetpä ymmärtäisi, mutta hienoon tieteenalaan ainakin osasit omat hommasi verrata..!!
Tarkoitukseni ei ollut laukoa puskasta pahuuttani, pelkkää piruuttani, akateemiset vaan sattuu olemaan yhtä herkkää lajia kuin naapurit palstan parveketupakoinnin vastustajat, pakko piikittää välillä...=)
"Onhan nuo alat tosin aika lähellä toisiaan, joten miksetpä ymmärtäisi, mutta hienoon tieteenalaan ainakin osasit omat hommasi verrata..!!"
Nyt mulla ei mene hissi ihan ylös asti...
potentiaalisen kumppanin kohdalla koulutusta enemmän hänen yleissivistyksensä ja tavoitteensa elämässä. Tohtorin tutkinnon suorittanut "elämäntapataiteilija" tai valtion virassa oleva eläkkeelle pääsyä odottava maisteri häviäisi todennäköisesti opistotasoiselle yrittäjälle, jota ohjaisi samanlainen motivaatio, kunnianhimo ja pyrkimys taloudelliseen turvallisuuteen kuin minuakin.
Ei akateemisuus ainakaan minulle ole itseisarvo, ja olen sen ilmaissut täällä aiemminkin. Ihminen voi olla älykäs/koulutettu olematta silti sivistynyt, ja päinvastoin.
Tuo fyysikon työ- vertauksen esittäjä en sitten ollut minä, joten et varmaan "man.." mulle tarkoittanu kommenttiasi, vaikka se mun vastaukseni alla onkin?
:)
pulliainen siitä akateemisuustasosta mitään ymmärrä, on se sen verran vaativaa hommaa ja vain
älykköjen puuhaa. Siis turha jankuttaa samasta asiasta, kun ei ymmärrä tasovaatimuksista yhtikäs mitään. Kaikki kunnia akateemisille ja toivottavasti kadehtijat häipyvät tältä palstalta.
Minä olen teknisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Töistä en puhu tarkasti, koska tällä alalla projekteista ei saa puhua ulkopuolisille (R&D). Firman etc. kerron kyllä jos kysytään, samoin työnkuvan lyhyesti. Muuten en työn ulkopuolella mielelläni puhu töistä, sillä se on sitä "omaa aikaa" jolloin irrottaudun työstä.
Mutta kyllä tuo sana on turha! Akateemisissa aloissa on niin paljon vaihtelua, toisaalta on "kovaa" tiedettä ja suoraan ammattiin valmistavia tutkintoja, toisaalta taas akateemisissa on paljon ihan huuhaa-tutkintoja joiden avulla työllistyminen on epävarmaa. Minusta koulutustason lisäksi on siis kohteliasta kertoa mitä työtä tekee ja millä alalla. Kyllä kouluttamatonkin ymmärtää, mitä mobiiliohjelmoija tai historiantutkija tai musoeamanuenssi tekee, ainakin suurinpiirtein. Eikä alan kuvailuun tarvitse liittää mitään slangia. Omaa työslangia sitä raksallakin puhutaan.
Opiskeluaikoina, jos joku kysyi, mitä teen työkseni tai mitä opiskelen, sanoin aina ihan konkreettisesti kyseisen opintosuunnan nimen. Siitä yleensä seurasi jatkokysymys, että missä. Sitten selitin vähän tarkemmin. Jos jotain oikeasti kiinnosti, saatoin kertoa hyvinkin tarkkaan. Yleensä useimmilta loppui kuitenkin kiinnostus siihen paikkaan, ellei sattunut löytymään tuttuja samasta opinahjosta. Tosin oppilaitoksessa, jossa on tuhansia opiskelijoita en välttämättä tunne "sellasta Juhaa".
No niin, vedettiinhän sieltä se kateuskorttikin esiin :) Mistä pitäisi olla kateellinen, siitäkö, että joku on osannut lukea pääsykoekirjan ja raahautunut pääsykokeisiin? Ja jopa tullut hyväksytyksi yliopistoon? Todellakin, vaativalta älykköjen touhulta kuulostaa ja menee täysin tällaisen "tavallisen" ajatusmaailman yli.
Mielenkiintoinen myös tuo tavallinen vs. akateeminen asettelusi :) Osaatko selittää, mikä akateemisuudessa tekee ihmisestä erikoisen? Voiko ihminen olla millään muulla tavalla erikoinen, ellei ole akateeminen?
juntille on turha akateemisuudesta puhua puolta sanaakaan, koska älykkyysosamäärä ei riitä ymmärtämään yhtikäs mitään. Ei ole kysymys siitä, että lukee ulkoa ison pinon kirjoja ja osaa ne ulkoa, vaan kuinka osaa sisäistää oppimansa tiedon. Pääsykokeet on tehty todella vaikeiksi. Moniin tiedekuntiin pääsee opiskelemaan joka kymmenes ällän ylioppilas.
Siellä ei ole kysymys todellakaan mistään ulkoluvusta,vaan hyvin syvällisesti tieteellisestä
asioiden sisäistämisestä ja kypsyttelystä ja vaikeiden asioiden tajuamisesta. Sopii mennä tavallisen juntin vähän opiskelemaan yliopiston matematiikkaa, niin suu menee suppuun.
Noh noh. Eipäs nyt aleta liioittelemaan. Mikäs se sellainen
tiedekunta on, johon pääsevät vain harvat L:n ylioppilaat?
Itse en kyllä tiedä yhtään sellaista.
Ajattelutavassasi on yksi perustavaa laatua oleva virhe. Mielestäsi siis kaikki älykkäät ihmiset haluavat akateemisen tutkinnon ja hankkivat sellaisen? Ihan näin lonkalta heittäen voisin veikata, että yliopistoista löytyy myös esim. minua pienemmän älykkyysosamäärän omaavia henkilöitä... Vaikka en yliopistossa olekaan opiskellut, niin en sentään niin tyhmä ole, että uskoisin kaiken mitä latelet :) Esim. tuo puheesi L:n ylioppilaista on ihan potaskaa ja jonkin satunnaisen aineen, tässä tapauksessa matematiikan, peliin vetäminen on ihan tuulesta temmattua todistelua. Hei, hieno juttu niille, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita, mutta ei se lahjattomuuskaan tee kenestäkään junttia tai tyhmää. Tuskin kaikki akateemisetkaan hallitsevat matematiikkaa :) Joillakin sen sijaan vaikuttaa olevan tiettyä putkiaivoisuutta ajattelukyvyssään... Mutta mitäpäs tällainen E:n ylioppilas tietää paskaakaan mistään. Kumarrus sinulle sivistyneelle/valistuneelle/syvällisesti asioita sisäistävälle ja onnea valitsemallesi elämäntyylille.
taloustieteiden tiedekunta. Joka yhdeksäs pääsi sisään ja pääsin heti opiskelemaan ja kaikki tuntemani olivat silloin L:n ylioppilaita. Monet olivat pyrkineet useaan kertaan.
Sen takia vaietaan, kun ei ihan itsekään tiedetä mitä sitten työksi tehdään. Joten oikeilla jäljillä olit.
Itse olen kolmatta vuotta yliopiston kirjoilla kasvatustieteen laitoksen alaisuudessa, enkä ole vielä ihan täysin varma tulenko työllistymään haluamallani tavalla. Miesystäväni ja useat tuttavamme ovat akateemisesti koulutettuja TYÖTTÖMIÄ, joten ehkä titteli ei tuokaan menestystä, ainakaan heti.
Mielestäni olisikin parempi keskittyä enemmän ihmiseen kuin asemaan yhteiskunnassa. Yllätyksiäkin saattaa tulla....
Tässä kohtaa kiitän asiallisista vastauksista vaikka joukkoon näköjään aina täällä eksyy jotain asiatontakin, valitettavasti. Paljastetaan sen verran että kysyjä oli akateemisuuden myytistä kiinnostunut jonkin matkaa päälle kolmekymppinen duunari mies.
Ps. huvittavaa että tuo ”duunari” kertoo ihan yhtä paljon kuin ”akateeminenkin”, taidankin seuraavan kerran johonkuhun tutustuessani sanoa olevani ”työntekijä”. Tässä vaiheessa kukaan ei tiedä miten paljon olen opiskellut vapaa-ajallani kun ei ole sitä virallista ”tohtorin tutkintoa” ja entäpä lähdenkö huomen aamulla roska-auton rattiin, lentokentälle tekemään etelän lämpöön matkaavan reittikoneen lentoonlähtö tarkistuksen, vai menenkö kenties gourmet- ravintolaan loihtimaan lounaan niille ”akateemisille” ;). Olen duunari.
Omalta kohdalta johtuu siitä, että työn puolesta olen ollut paljon esillä. Eli suojelen yksityisyyttä ja työminää. Ja kun alalle valmistuu ehkä alle kymmenen vuodessa, niin ei pääse massaan hukkumaan.
Olen todennut itsestäni, että olen teekkari, enkä akateeminen. Ja vaikka kaupungissa asun, en ole juppi vaan juntti. Arkiolemuksestani voisi päätellä, että olen amislainen.
vähän amiksilta ;) Vaatestailaus ei näytä olevan teekkareitten prioriteetti numero yksi ;) :))
Mutta minä vieläpä olen pukeutumiseltani sieltä teekkareiden pohjasakasta. Opiskelupaikkakunnallani tulee mietittyä vähän mitä laittaa päälle, mutta kotipaikkakunnallani on aivan sama liikkua lippis päässä ja verkkarit jalassa, koska joka päivä on kotona jotain hommaa tiedossa.
aivan sama asia, kun netti-ilmoituksissa vähintään 5/6 ilmoittaa olevansa olevansa jotain atk tai mediaheppuja. Sehän nyt ei mitenkään voi pitää paikkansa.
Mutta kukapa uskaltaa sanoa olevansa vaikkapa loka-autonkuski, muurari tai kaupan myyjä, hyviä ammatteja sinänsä, ei siinä mitään.
Vuosi sitten olin kaverini varjokaronkoissa. Tohtorin tutkinto on kieltämättä mittava saavutus katsoi sitä miltä kantilta hyvänsä. Kaveri itse vaan totesi kuivasti että nykyään vuosittain valmistuu enemmän tekniikan tohtorin väitöskirjoja kuin 70-luvulla diplomitöitä.
Tällä hetkellä Suomessa on yliopistoissa enemmän aloituspaikkoja kuin maassamme syntyy lapsia. Tänä vuonna syntyneellä vauvalla on siis 100% varmuudella opiskelupaikka yliopistossa, jos kärjistetysti sanotaan.
Paljonko tänä vuonna tulee uusia valkolakkeja? Oli nuppiluku mikä hyvänsä niin määrä on joka tapauksessa pienempi kuin mitä on aloituspaikkoja yliopistoissa. Käytännössä tilanne on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan sellainen että käytännössä jokainen joka on halunnut on voinut hankkia itselleen akateemisen tutkinnon.
"Akateemisuus" on arvostettu nykyään ainoastaan (yliopisto)opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden joukossa. He vielä uskovat olevansa jotenkin valikoitua joukkoa, ikäänkuin kansakunnan kermaa.
Elämä kyllä hioo särmät pois timantistakin. Muutama vuosi arkielämää niin toivon mukaan alma materin tuotteillakin silmät avautuvat ja ihmisiä arvostetaan sen mukaan mitä he ovat ja mitä he osaavat. Ei sen perusteella miten persuslihakset on kovaa penkkiä kestäneet.
...sitä mieltä, että akateemisia pitäisi oikeastaan rangaista opiskeluista? Siltä vähän kuulosti. Itse ammattikorkeassa pari vuotta opiskelleena voin sanoa kokemuksesta, että akateemiset opinnot vaativat aivan helvetisti enemmän.
Sinänsä minulle henkilökohtaisesti asia alkaa olla aivan sama, koska aion luultavasti hakeutua töihin ulkomaille. Sitä en kuitenkaan pysty sietämään, että akateemisuus -joka tosiaankin tarkoittaa niin isoa vaivannäköä, että ei-akateemisten on sitä omien opintojensa perusteella mahdoton kuvitella- alettaisiin nähdä verrannollisina alempiin opiskeluasteisiin ja löysäilynä. Epäkiinnostavien tiiliskivikirjojen lukeminen on yllättävän kovaa hommaa. Sitä ei vaan tajua ennen kuin on itse kokeillut.
Siis jos nyt joku saivartelija ei tajunnut, niin opiskelin ammattikorkeassa pari vuotta _ennen_ yliopisto-opintoja.
ne olekaan sama asia..*tavistuttaa*..?
Osoitat tyhmyytesi olemalla kade. Opiskele itsesi ensin akateemiseksi ja puhu sitten vasta.
Olet harvinaisen tyhmä.
että ei-akateeminenkin voi olla älykäs. Totta kai voi olla, sehän on selvä. Mutta ei ole osoittanut älykkyyttään vaativilla opinnoilla eli käytännössä on superlaiska, koska akateemiset opinnot vaativat ihmiseltä sekä älyä että ahkeruutta että SINNIKKYYTTÄ.
Mene ny sinäkin töihin, jos siellä kerran niin helpolla pääsee.
...tai hänellä ei ole tarvetta hankkia akateemista tutkintoa vain osoittaakseen älykkyytensä muille. Pelkkää pätemistähän sellainen olisi, jos on esim. taiteellisesti lahjakas ja haluaa kehittää sitä puolta itsestään ja muokata siitä itselleen ammatin. Miksi heittää luovuus hukkaan ja vaihtaa se pänttäämiseen? Vain jotta muut akateemiset tunnustaisivat (kirja)älykkyytesi? :) Mielestäni tuollainen toiminta olisi äärimmäisen epä-älykästä ja osoittaisi omaa tahdottomuutta. Oman laiskuuteni kyllä myönnän, mutta se ei uravalintoihini vaikuta millään tavalla. Sehän olisi suorastaan tyhmää! :)
"Mutta ei ole osoittanut älykkyyttään vaativilla opinnoilla eli käytännössä on superlaiska, koska akateemiset opinnot vaativat ihmiseltä sekä älyä että ahkeruutta että SINNIKKYYTTÄ."
Onkohan tuon kirjoittaja itse akateeminen? Mikäli on niin nyt tämä kyseinen "älykäs" ihminen voisi kyllä vähän tuntea häpeää. Eikö muka ole mitään muuta tapaa olla älykäs, ahkera ja sinnikäs kuin hankkimalla akateeminen tutkinto? Ihan oikeesti, tuohon en viitsi sanoa mitään muuta kuin voi pyhä yksinkertaisuus. Mikä sinä olet sitten kun nuo opinnot ovat sinulla takana ja olet siirtynyt (ehkä) työelämään? Oletko sinäkin sitten se superlaiska koska ethän opiskele enää siinä vaiheessa?
vielä kerran, että akateemiset seurustelevat vain akateemisten kanssa ja duunarit duunarien kanssa, niin tämäkin kirjoitteluketju olisi ollut tarpeeton.
Tai jospa sinä vain eläisit sitä omaa suppeaa elämääsi ja anna muiden elää vähän laajemmalla elämänkatsomuksella