Onpa kiva lähteä kolmatta kesää työpaikasta, jossa samat työkaverit odottavat vesikielellä lähtökaffeita tai jotain muuta hyvästeiksi-herkkuja.
Mikä järki tässä on? Miksi meidän kesätyöntekijöiden pitäisi joka kesän jälkeen tarjota herkkuja näille, jotka jäävät nauttimaan vakinaisen työpaikan eduista? Täysin järjetöntä!
Eikö näiden lösöjen pitäisi antaa meille alipalkatuille, ylityöllistetyille orjille vastavuoroisesti jonkinlainen konkreettinen kiitos siitä, että olemme taas nöyrästi ahkerammin tehneet heidän paskatyöt.
Kiitos ja näkemiin, pullat jäi leipomatta!
Mikä järki tässä on? Miksi meidän kesätyöntekijöiden pitäisi joka kesän jälkeen tarjota herkkuja näille, jotka jäävät nauttimaan vakinaisen työpaikan eduista? Täysin järjetöntä!
Eikö näiden lösöjen pitäisi antaa meille alipalkatuille, ylityöllistetyille orjille vastavuoroisesti jonkinlainen konkreettinen kiitos siitä, että olemme taas nöyrästi ahkerammin tehneet heidän paskatyöt.
Kiitos ja näkemiin, pullat jäi leipomatta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen myös ihmetellyt että mistähän tuo tapa on lähtöisin. Sama juttu sen kanssa, että pitäisi tarjoilla muille silloin kun itsellä on synttärit tai nimpparit. Mun lähtö tai mun juhla, kyllä muiden silloin pitäisi tarjoilla mulle. >D
Olen kyllä itse niin ensimmäisenä pullalautasilla, että jos on jotain juhlimisen syytä yritän välillä itsekin viedä jotain tarjottavaa, mutta kieltämättä olen varsinkin kesä- ym. pätkätöissä jättänyt viemättäkin. Leipominenkaan ei kuulu harrastuksiin, joku keksipaketti on vähän ankea.
Voisi vaikka työpaikka kustantaa, eihän se niin paljon olisi (jos ei siis koko ajan henkilökunta vaihdu). Joskus myös harjoittelijana "joutunut" tähän tilanteeseen (eli silloinhan ei saa edes palkkaa).
totta
itsekkin oon työpaikassa jossa teen paskimpia ja raskaimpia hommia mitä koko helvetin pulju tarjoaa, paskimman luokan palkalla, mitä koko pulju tarjoaa, pientäkään lipsahdusta ei meinata suvaita, ja hommia pitäis aina painaa enemmän ja enemmän
suurimmaksi idioottilaumaksi kuitenkin ovat osoittautuneet toiset työntekiät
Heh, edellisessä väliaikaisessa duunipaikassa leivoin oman osaston väelle kakkua ja muille ostin ison vadin täyteen erilaisia karkkeja.
Vaikka palkka ja hommat oli jotain totaalisen kuraa, oman osaston väki puhalsi koko ajan yhteen hiileen ja siksi jaksoi lähteä töihin aamuisin.
Viimeisen päivän kahvitunnilla eräs toisen osaston vanhempi naishenkilö piilovittuili kun ei saanut kakkua, sanoi suoraan että tein sitä vain mukaville ihmisille, vedä sinä ämmä niitä karkkeja vaan naamaaan :D
Nuori lähisukulaiseni oli juuri tet-harjoittelussa, pojan isä oli sanonut että pitäisi leipoa viimeiseksi päiväksi jotain. Sanoin että noin nuoren ei TODELLAKAAN tarvi alkaa isolle työporukalle mitään tekemään. Siinä iässä vasta opetellaan työelämään, eikä ketään tarvi alkaa "lahjomaan" jos on käyttäytynyt asiallisesti ja hoitanut hommansa muuten hyvin.
Tietysti jos on kova leipomaan, niin jotain leipoo jo ihan leipomisen ilosta.