olen tuntenut x:n 3 vuotta, ikinä ei olla seurusteltu, ei kuulemma tykkää musta niin paljon kuin mä siitä... molemmilla seurusteluja on ja off tänä aikana.
silti me ei päästä toistemme elämistä pois..3-6kk:n välein vuoron perään otetaan yhteyttä nähdää, jutellaan ja harrastetaan seksiä. Kun me nähää kaikki on niin kuin ennenkin ja kemian tuntee. ymmärretään täysin toisiamme ja ollaan kuin aina oltais oltu.
Silti meistä ei voi koskaan tulla mitään, mies ei halua...etsii ilmeisesti aina sitä parempaa. nykyisestään sanoi "tää on vaan läpihuutoa"
kummaltakaan ei ole vuosiin kukaan "vienyt jalkoja alta", mikään ei tunnu missään tms.
silti mies käyttäytyy kuin välittäisi silittelee ja pussailee..
mikä helvetti siinäkin on, että mikään ei riitä???
silti me ei päästä toistemme elämistä pois..3-6kk:n välein vuoron perään otetaan yhteyttä nähdää, jutellaan ja harrastetaan seksiä. Kun me nähää kaikki on niin kuin ennenkin ja kemian tuntee. ymmärretään täysin toisiamme ja ollaan kuin aina oltais oltu.
Silti meistä ei voi koskaan tulla mitään, mies ei halua...etsii ilmeisesti aina sitä parempaa. nykyisestään sanoi "tää on vaan läpihuutoa"
kummaltakaan ei ole vuosiin kukaan "vienyt jalkoja alta", mikään ei tunnu missään tms.
silti mies käyttäytyy kuin välittäisi silittelee ja pussailee..
mikä helvetti siinäkin on, että mikään ei riitä???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Annan sulle neuvon ihan omasta kokemuksesta.. itselläni takana juuri samanlainen tilanne kuin sulla ja exälläsi. Paitsi että ollaan oltu kavereita koko ajan, ja välillä sitten lipsuttu sänkyynkin.. Kummallakaan ei ole tullut vastaan sellaista, joka olisi kolahtanut. Yhä uudestaan ollaan löydetty toisemme suukottelemassa yhdessä jne.. Exäni on mulle todella rakas, ihmisenä ja ystävänä. Silti olen yli 3 vuotta toivonut jotain enemmän. Tänään kerroin sen hänelle, mutta en saanut vastakaikua. Mun neuvoni sulle on, että yritä jatkaa eteenpäin, vaikka väkisin, vaikka se ei olisikaan helppoa. Jos teidät on tarkoitettu yhteen, niin löydätte kyllä vielä toisenne..
mulla on myös exä josta en ole päässyt yli vaikka erosta on jo 2 vuotta. se kulkee päivin ja öin mielessäni... Nykyään pidetään aika paljon yhteyttä toisiimme... Lähes päivittäin. Ja hän ei kai halua minulta kuin seksiä. Vaikka hän käyttäytyy kun kahden ollaan niin samalla tavalla kun 2 vuotta sitten kun seurusteltiin. Mut sit kun ollaan yhdessä isommassa porukassa hän on vain kaveria minulle. Häntä rakastan enemmän kuin koskaan ketään muuta ja hän käy vähintään kymmenesti mun mielessä päivittäin... Olen yrittänyt päästä yli hänestä kaikin tavoin mut en ole onnistunut vielä tähän päivään mennessä. En voi jatkaa elämää eteenpäin kun en saa tunteitani kuriin hänestä... Enkä enää tiedä mitä teen :'(
voih sentäs.. tiedän tunteen, jota kuvailitte.. eli elämäni mies on se, jota en saa. pian neljä vuotta tunnettu, kahden vuoden ajan ollu "satunnaista sutinaa" ja hän ei vaan tunne samoin kun minä. rakastaa, mutta vain ystävänä. jalat alta fiiliksiä ei hällä ole koskaan kuulema todella ollut, sitä odottaa. mulla on, mutta ei aikoihin. satutan kai itseäni vaan kun oon näinkin pitkään jatkanu tätä. nyt tilanteessa, josta jatketaan ilmeisesti "vain" ystävinä eteenpäin. tää ois helpompaa, jos olis heti jättäny haaveilut ja yrittäny eteenpäin. nyt tuntuu, ettei enää toista tuu. "helpottavaa" tietää et kohtalotovereitakin on..
minulla myös samanlainen tapaus ollaan ja ei olla seksi maistuu ku nähdään ja ollaan ihania toisilemme kun taas sit on kavereita liki niin on kaikii unohdettu mut sukulais kierros kuitenkin hänen sukulaistensa luona käydään kun meillä oli suhteen aikana kauko suhde ja nähtiin harvoin niin suhde kariutui sen takia kummallakin on ollut muita välissä eroamisen jälkeen mutta aina ollan kaivattu toisiamme olemme kummatkin vaihtaneet numeroita mutta aina jotenkin jompi kumpi on saanut kaivettua toisen uuden numeron selvilleen ja taas on kaikki yhteydenotto alkanut alusta ja kaipaaminen toisen liki. voiko tästä enän kehkeytyä suhdetta asumme edellen kaukana toisistamme ja samat mahdollisuudet kuin ennenkin ennen kuin toinen muuttaa lähemmäs ja hylkää työnsä sen takia.