Luin juuri lehdessä 90v vanhasta kapteenistä, joka saa käteen yli 2100€/kk ...
Olen itse innokas 34v Fil.Maisteri ja saan työttömyyskassalta vähän yli 376 €/kk. Jos löytäisin työpaikan niin bruttopalkka olisi max 2100€/kk...
Onkohan tämä yhteiskunta ihan ok???????
Olen itse innokas 34v Fil.Maisteri ja saan työttömyyskassalta vähän yli 376 €/kk. Jos löytäisin työpaikan niin bruttopalkka olisi max 2100€/kk...
Onkohan tämä yhteiskunta ihan ok???????
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noh, totuus tässä maassa on se, että myös ammattikoulun käynyt voi päästä hyviin ansioihin, voi tienata työssä käymällä enemmän kuin joku yliopistosta valmistunut. Esimerkiksi paperimiehet tienaavat tosi hyvin. Jokainenhan on (toivottavasti ainakin) valinnut koulutuksensa ja ammattinsa itse, ja näin voi sitten vaikuttaa omaan palkkaansa. Jos nyt palkkaa haluat, niin mene hommaamaan itselle toinen ammatti.
Eli kyllä se on ihan oikein.
...kun olet itse 90v. Saatat silloin pitää sitä oikeudenmukaisena ja ansainneesi sen. Jos siis olet vielä sielun ja ruumiin voimissa. Muutenhan sukulaisesi tappelevat tulevasta perinnöstäsi, mutta sehän on niiden murhe, varsinkin jos ei itselläsi enää järki leikkaa kun partaveitsi...
Jaa mikä oli pointti ? Ei kannata kadehtia ysikymppistä, eiköhän siinä vaiheessa ole jo tullut ihmiselämän pituinen työ tehtyä, sulla se on vasta edessä....ja itseäkin hatuttaa, kun olis pitänyt aikoinaan katsoa tuleva ammattinsa palkkataulukoita selailemalla, mut ei: kutsumus mikä kutsumus..
Esimerkkisi eläkeläinen on jo niin vanha, että hän on ollut vuosikausia eläkkeellä. Hänen eläkkeensä suuruus selittyy entisistä eläkesäännöksistä. Eläkkeenlaskentaa koskevia säännöksiä on heikennetty vuosien saatossa rajustikin.
Muistaakseni 1980-luvulla tehtiin indeksiuudistus, jonka jälkeen eläkkeet eivät enää ole nousseet samaa tahtia kuin aikaisemmin. Ennen nimittäin elkkeet nousivat indeksikorotusten myötä niin paljon, että muutaman vuoden eläkkeelläolon jälkeen eläke alkoi lähetä palkkatasoa.
Muistaakseni 1994 astui voimaan lainmuutos, jolla heikennettiin rajusti eläkekertymää ja muutettiin eläkeikiä.
Uusi muutos tapahtui nyt 2000-luvun alkuvuosina, jolloin heikennyksiä tapahtui lisää.
Nykyiset keskivertotyössäkävijät voivat vain unelmoida entisistä suurista eläkkeistä. Eri asia on sitten nämä todella isopalkkaiset porhot, joilla on vielä omat erityissopimuksensa. Ja sokerina pohjalla kansanedustajien ökyedut...
1977 asti eläkkeet seurailivat palkkaindeksiä.
Sen aikaiseen tasoon nähden heikennystä on tullut noin 30%.
Nykyinen indeksileikkuri puolittaa eläkkeiden korotuksen palkkaindeksiin nähden.
Sopii laskea sen vaikutus vuosien mittaan.
90:llä 2100E:n nettoeläke edellyttää hitonmoista lähtötasoa mikäli kyseessä ei ole virkamies.
Lisäksi eläkkeistä maksetaan korkeampi vero% kuin vastaavasta palkkatulosta!
1962 on lähtövuosi. Ikäraja oli 23 vuotta.
Itselläni on, 1943 syntyneenä työttömyyseläkekertymä vain noin 40% laskettuna viimeisen työpaikan pienestä palkasta, opiskeluajasta "pimeistä" kesätöistä.
Onneksi sain välillä palkkaakin.
Näistä puutteista, 500pv:n työttömyydestä ja kolmen vuoden lisäpäivistä pienellä päivärahalla, huolimatta eläkkeeni on 2086E/kk.
Leikkuri pudottaa sitä joka vuosi suhteessa palkkaindeksiin.
Eläke-etujen heikennys on se vääryys!
Ei niiden kuviteltu, korkea taso!
Juuri näin. Threadin aloittaja tietää tämän ihan taatusti suomalaisista eläkkeistä, mutta sen sijaan lukijat eivät tiedä. Tässä on taas suomalainen porvari vauhdissa: laitetaan kahden eri ryhmä edut vastakkain, vaikka ne eivät ole edes toisiaan poissulkevia - ja seurataan käsiä hykerelleen vieressä, kun rahvas repii toisensa kappaleiksi. Jotain rahvaan lyhytnäköisyydestä kertoo sekin, että kun he ovat itse eläkeiässä, joutuvat he itse kokemaan, mitä omat vaatimukset eläkkeiden leikkaamisesta tarkoittivat...
Totta...
Miksi alennetaan Finnair'in ja Tallinkin palkkoja eikä eläkeläisten??
Firmoissa on nuoria perheenäitiä jotka todella tarvitsevat palkkaansa.
Tarvittaisiin eläke-katto, esim 1200€ netto/kk. Jos enemmän tarvittasiin voisi fiksusti sijoittaa kiinteistöihin, rahastoihin.
Nykyisen suomalaisen sosiaalipolitiikan hahmotteli demari Pekka Kuusi. Hänen ajatuksensa taidettiin toteuttaa lähes sellaisenaan.
Pekka Kuusi pohdiskeli kirjassaan 60-luvun sosiaalipolitiikka sitä, mikä olisi tuleva eläkejärjestelmä. Hän esitti mm. ajatuksen, että jos valittaisiin tasaeläkejärjestelmä (=kaikille eläkeiässä yhtä suuri eläke), niin ongelmaksi tulisi eläkkeen suuruuden määritteleminen. Jos suuruudeksi määriteltäisiin kirvesmiehen ansiotaso, niin sehän nostaisi siivoojamummon ansiot arvoon arvaamattomaan.
Näin demari jo 1960-luvulla.
No, kyllä Kuusi päästeli muitakin sammakkoja. Hän mm. väitti, että jos keskiolut vapautettaisiin ruokakauppoihin, niin se ei lisäisi alkoholinkäyttöä. Lopputuloshan oli ihan jotain muuta. Lisätuotteena Helsingistä katosivat kaikki kivat ja halvat kahvilat, joissa oli kiva istuksia, tilalle tuli räkälöitä. Vasta viime vuosina on kahviloita taas alkanut tulla. Siistinä taitavat vain pysyä ne, jotka ovat riittävän kalliita.
Kuusi väitti myös, ettei alkoholinkäyttö lisääntyisi, vaikka joka kylään perustettaisiin viinakauppa. Taas floppi.
No hyvää päivää taas, kyllä jollakin leikkaa: Tallinkin ja Finnairin palkoista päättävät ko. yritykset. Eläkkeistä päättävät taasen kansanedustajat. Koitappa nyt perheenäiti vähän tsempata ja jos olet em. yrityksissä töissä: aktivoidu ja ala ajamaan etujasi esim. liittymällä liittoon, vai oletko näitä lammasmaisia suomalaisia, jotka tyytyvät puremaan kynsiään ja kohdistavat kiukkunsa sinne, millä ei ole mitään merkitystä oman tilanteen kohentamisen kannalta.