Tuskin luet tätä viestiä. Tahtoisin vain niin kovasti pyytää anteeksi tämänpäiväistä puhumattomuuttani, oli huono päivä. En halunnut ainakaan loukata sinua, toivottavasti et käsittänyt sitä niin. Toisaalta olin surullinen kun en saa sinusta selvää. Tahtoisin vain kuulla sinulta suoraan, oletko oikeasti ystäväni. Minä olisin valmis antamaan paljonkin ystävyydellemme... tiedän kyllä että sinäkin olet ujo tunnustamaan ystävyyttä ääneen, ehkä se vaivaa meitä molempia. Kuitenkin viihdymme päivästä toiseen hyvin yhdessä. Olet rakas.
anteeksi, ystäväni...
kaduttaa
1455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tottakai sitä saa anteeksi! Ei tuollaista asiaa edes tarvi pyytää anteeski mutta tottakai saat an
teeksi! Meillä jokaisella on joskus päiiviä ettem
me jaksa puhua ja siitä ystävä ei saa edes tykätä
huonoa. Jos tykkää silloin ystävyys ei ole aitoa!
On puhuttu, että ystävyys on sellaista, ettei tar
vi aina puhua. Riittää että on läsnä! Siis kuka sitten oletkin ole vapaa ja ilinen!