Oltiin 7vuotta yhdessä, ja sitten mies päätti oikeastaan mitään selittelemättä lähteä toisen naisen perään, joka oli yhteinen tuttu.
Itse nautin yksinolosta omassa talossa ja oli kiva olla sinkku. Mies ei ole päivääkään ollut "yksin", mutta nyt on kuulemma niin kova koti-ikävä että haluaa jättää tän ämmän kenen kanssa oli jo yhteinen kämppäkin sovittuna.
Mies puhuu kodin laittamisesta,matkustamisesta yms. mitä myös itse haluan.
Mutta ongelma mielestäni onettä mies ei"voi jättää tätä ämmää tyhjänpäälle" vaan sen pitää asua sen ämmän kanssa vielä pari viikkoa että mies ei tuntisi olevan täys kusipää.
Pitääkö tuo hyväksyä ja miten pitäisi käyttäytyä kun mies tulee kotiin?
Toisaalta odotan ihan hirveesti, toisaalta ahdistaa ja suututtaa. ja mietin miten osaan asua taas sen kanssa, jos mikään ei olekaan muuttunut ja koska olentykännyt asua yksin :) Olen täynnä vihaa, sen naisen takia.
Miten saan vihan pois ja miten voin luottaa mieheen ettei enää pidä yhteyttä siihen naiseen?
tähän asti on pyytänyt saada olla kaveri sen kanssa, mutta en siihen suostu..
Itse nautin yksinolosta omassa talossa ja oli kiva olla sinkku. Mies ei ole päivääkään ollut "yksin", mutta nyt on kuulemma niin kova koti-ikävä että haluaa jättää tän ämmän kenen kanssa oli jo yhteinen kämppäkin sovittuna.
Mies puhuu kodin laittamisesta,matkustamisesta yms. mitä myös itse haluan.
Mutta ongelma mielestäni onettä mies ei"voi jättää tätä ämmää tyhjänpäälle" vaan sen pitää asua sen ämmän kanssa vielä pari viikkoa että mies ei tuntisi olevan täys kusipää.
Pitääkö tuo hyväksyä ja miten pitäisi käyttäytyä kun mies tulee kotiin?
Toisaalta odotan ihan hirveesti, toisaalta ahdistaa ja suututtaa. ja mietin miten osaan asua taas sen kanssa, jos mikään ei olekaan muuttunut ja koska olentykännyt asua yksin :) Olen täynnä vihaa, sen naisen takia.
Miten saan vihan pois ja miten voin luottaa mieheen ettei enää pidä yhteyttä siihen naiseen?
tähän asti on pyytänyt saada olla kaveri sen kanssa, mutta en siihen suostu..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ehdottaisin ettette ainakaan heti muuttaisi takaisin yhteen vaan alottaisitte alusta, vaikka ihan tapailemalla aluksi. Ei tuollaisen jälkeen voi tuosta vain palata entiseen. Luottamus on rakennettava alusta asti uudestaan ja miehesi on ansaittava se sinulta.
Ja mitä siihen toiseen naiseen tulee...minä ainakin vaatisin miestä katkaisemaan kaikki välit tähän naiseen. Jos hän tosissaan sinut haluaa, on hän myös valmis kokonaan luopumaan toisesta naisesta.
Ei kyllä kannata heti yhteen muuttaa. Miehenä olen seurannut muutamia kavereita, jotka eivät koskaan kasva aikuisiksi. Ihastuvat ja rakastuvat voimakkaasti, jättävät entisen kultansa ja muuttavat uuden kanssa heti yhteen. Vannovat kaveripiirrissäkin löytäneensä "sen oikean" ja vakuutavat ikuista onneaan. Onnea jatkuu pari vuotta ja taas rumba alkaa alusta. Liekkö jääneet vaille äidin rakkautta, vai mitä hakevat.
Ne syyt, miksi hän ylipäätään ihastui toiseen naiseen ovat yhä olemassa. Hän on sitä miestyyppiä, jonka evoluutio mukkasi juoksemaan anisesta naiseen. Mies ei ihastu haavekuviin kuten nainen. Mies ihan oikeasti tekee töitä ihastuakseen. Vaatii toimenpiteitä tehdä aloite, puhua uusi nainen ympäri, vakuutella, että häntä en petä, vaikka entista ihastusta petinkin. Kaiken tämän mies tekee tietoisesti. Harva mies on pettämisessä avuton uhri. Eipä tule itselle mieleen, miten voisi ollakaan.
Odota. Tee asiat selväksi miehelle heti alusta. Seuraa hänen käytöstöstään ainakin vuoden. Äläkä usko paskapuheita.
Suhteestasi siihen naiseen päätät niin kuin parhaaksi näet. Hän tässä ollut ihan statisti.
(taar sua vedätetään) jos olisit fiksu et edes kyselisi tollasia täällä, sori vaan ja kaikella kunnioituksella.
Jos mies on jo osoittanut, että voi lähteä ilman selityksiä, niin miksei hän tekisi sitä toistekin. Ehkä viikon päästä, ehkä kahden vuoden päästä. Varsinkin kun takaisin ottamalla teet hänelle selväksi, että sinä olet aina varalla, jos uusi ihastus ei miellytäkään.
Suunnitelma on että otan miehen 2kk "koeajalle", jos sinä aikana mies ei ite tee alotetta parempaan ja tee vaadittuja muutoksia elämäänsä niin saa luvan lähteä.
Totuus on että mä olen 7 vuoden aikana voinut luottaa enempi mieheen kun se muhun.. eli molemmissa vikaa.
mutta mulla ei ole ollut oikeita tunteita muihin, kun taas miehellä on nyt oikeita tunteita. Pelkään vaan että tulee isäänsä kuka on vaihtanut naista just parin vuoden välein...
Miten minun pitäisi käyttäytyä kun se tulee kotiin? olla normaali ja asiallinen, vai suuttua ja tivata miksi lähti ja palasi ja miten voin luottaa siihen. Tekis mieli vaan itkeä ja hakata sitä :)
vai olla kylmä ja odottaa millon mies tekee alotteen parempaan ja katsoa käytöstä?
Onko sopivaa vaatia katsoa kännykän viestit ja poistaa sen ämmän numero ja tietokone myös?
Että tuollaisesta suhteesta ei nauttisi kumpikaan.. Hän saisi olla koko ajan varpaillaan ja sulla menis elämä hukkaan sen puhelinta ja tietokonetta syynätessä..
En usko että kannattaa..
Jos tippaakaan luottamusta ei löydy, niin ei siitä suhteesta mitään tule..
Rakkaudeksikaan tuota touhua en kyllä nimittäisi, kuullostaa vaan lähinnä siltä että paluu vanhaan tuttuun on tyhjää parempi..
Jos nautit sinkkuelämästäsi, niin älä ihmeessä siitä luovu sen takia, että saisit olla vainoharhainen lopun ikääsi.. Tai ainakin siihen asti, kunnes mies taas hullaantuu johonkin muuhun..
Mulla kyllä tuli tosta mieleen sekin, että haluat ottaa hänet takaisin kosto mielessä.. Näyttää kaapin paikan ja pistää hänet ryömimään edessäsi.. Jos hän ei miellytä sua haluamallasi tavalla ja anna sinun lukea viestejään/meilejään, niin hän saa lähteä.. Oma on valintansa..
Kehottaisin vielä miettimään miksi ottaisit hänet takaisin ja onko se kuitenkaan ihan viisas veto..
Olin 19-vuotias, kun tapasin elämäni miehen. Hän oli 7 vuotta vanhempi, viisas ja älykäs. Suhteemme oli vaikea, vihaa ja rakkautta. Minä olin se joka lähdin, mutta eroon en päässyt. Rakastin häntä kuin jumalaa. Anelin takaisinpääsyä. Mies suostui, mutta yhteinen elämä oli täyttä helvettiä. Olin syyllinen, sain siis kärsiä. Joka ikisen riidanpoikasenkin päätteeksi sain kuulla, että minulla ei ole oikeutta sanoa mitään, koska olen pettänyt hänet niin pahasti. Mies käyttäytyi minua kohtaan alentuvasti, etenkin kun olimme muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Kerran jopa sylkäisi kasvoilleni ilman mitään syytä. Fyysinen väkivalta oli myös mukana kuvioissa. Erottiin ja taas palattiin yhteen, en edes muista kuinka monta kertaa. Lopulta lähdin lopullisesti. Hän aneli takaisin, lupasi aloittaa puhtaalta pöydältä, sanoi rakastavansa ja antavansa anteeksi kaikki pahat tekoni. En uskonut ja lähdin. Se oli oikea ratkaisu, hän on löytänyt ihanan ja fiksun naisen itselleen ja tietääkseni on onnellinen. Minä edelleen etsin omaa itseäni ja itsetuntoani. Kaiken tämän loppuunviemiseen meni 15 vuotta.
Pointti tässä tarinassa on se, että jos otat takaisin miehesi, tee se vain jos pystyt antamaan anteeksi.
Jokainen tekee mitä haluaa, mutta on sitten turha valittaa jälkeenpäin, kun mies seuraavan kerran lähtee toisen tai saman naisen perään.
Tämän tyylisien tarinoiden takia toisen ihmisen pettäminen ja loukkaaminen on näinkin yleistä, kun se on, koska loukatut ihmiset sitä suoranaisesti pyytävät ollessaan turhan hyväuskoisia.
Muutaman hukkaan heitetyn vuoden päästä huomaat, että mies ei ole muuttunut lainkaan. Muutut katkeraksi naiseksi, joka ei luota enää kehenkään ja syy on silloin miehessä tai miehissä eikä omassa hyväuskoisuudessa.
Jokainen ihminen tekee omat ratkaisunsa - toivottavasti oikeat. Kun ratkaisun on tehnyt sen kanssa on sitten vain elettävä. Vanhan viisauden sanoin: "Älä valita, älä selitä".
Älä hullu ota ukkoa takaisin. Pääsee niskan päälle ja takuulla tekee sen uudelleen. Pitää sinua ihan lapatossuna!
...todella. Muutama vuosi sitten varattu mies rakastui minuun ja alkoi piirittämään minua. Muutaman kuukauden piirittämisen jälkeen sanoin miehelle, etten ala hänen kanssaan mihinkään juttuun, jos hän on varattu. Sitten hän muuttikin pois avovaimonsa luota. Muutaman kuukauden hän tuskaili sen asian kanssa että rakasti minua, mutta samalla entinen avokki ahdisti palaamaan takaisin ja tietenkin tällä miehelläni oli tunteita myös entistään kohtaan. Lähinnä kai hän tunsi olevansa vastuussa entisensä surkeasta tilanteesta ja yksinäisyydestä ja poti huonoa omaatuntoa ja sääli entistään. Jonkun aikaa mies olikin aivan sekaisin päästään ja ei tiennyt mitä hänen pitäisi tehdä. Hänellä on liian hyvä sydän ja halusi, ettei ketään sattuisi, mutta sehän on tällaisessa "kolmiodraamassa" mahdotonta. Lopulta hän lähti takaisin tuon entisen naisensa luo katsomaan, jos pystyisi lähtemään "hyvällä omallatunnolla", jos saisi selvitettyä välinsä entisensä kanssa. Tässä oli sama tilanne kuin sinulla, että mies ei halunnut jättää entistään tyhjän päälle, vaan halusi varmistaa että entisellä olisi kaikki ok, kun hän lähtee. (Tässä on logiikka, joka ei minun järkeeni sopinut. Eikö sitten parin viikon päästä nainen jääkään tyhjän päälle....? No, miesten logiikka ei aina käy yksiin naisten logiikan kanssa...) Noh. Mies lähti sitten takaisin entisensä luo ja ei mennyt kahta viikkoa, kun hän palasi takaisin minun luokseni. Alkuun ajattelin, ettei siitä tule mitään ja alku olikin todella hankalaa, mutta kaikkien taisteluiden jälkeen ja ohella, ollaan nyt pari vuotta oltu kimpassa, kesällä mentiin kihloihin, olemme onnellisia yhdessä ja jälkikasvustakin olemme alkaneen puhumaan. Ilkeät mielet varmaan pitävät minua tyhmänä, kun otin miehen vielä takaisin, mutta jotenkin tiesin, että siinä oli mies jota ei pidä päästää karkuun.
Sinun kannattaa nyt harkita todella tarkkaan, että otatko miehen takaisin. Jos olet vihainen miehellesi ja et ole valmis antamaan anteeksi, niin silloin ei kannata ottaa häntä takaisin. Mutta jos tunnet, että todella rakastat tätä miestä ja haluat viettää lopun elämäsi hänen kanssaan niin silloin ota hänet takaisin ja tehkää kaikkenne että saatte välinne kuntoon. Vihalla sitä ette saa tehtyä, mutta jos molemmat olette tosissaan ja haluatte olla yhdessä niin silloin on suuremmat mahdollisuudet, että homma onnistuu. Mutta siihen tarvitaan paljon anteeksi antavaa rakkautta.
sen asian varmistaa, että MOLEMMAT ovat aidosti asialla??
..niinkuin ei mitään muutakaan asiaa tässä maailmassa. Sitä täytyy vain luottaa sydämensä ääneen ja toivoa parasta. Aina on vaara saada selkäänsä, mutta jos aina yrittää pelata varman päälle, niin jää paljon elämästä elämättä ja kokematta. Välttyy tietenkin myös monelta mielipahalta, mutta jää myös paitsi monesta riemusta. Ei näitä kukaan pysty ennustamaan.
nöyrry, ku ei oo syytäkää..
Nauti siitä yksinolostas ja etsit sitte myöhemmin kunnon miehen, ku alakaa yksinolo kyylläännyttämähän.
Niitä on kyllä tarjolla. Tuntomerkit: Hieman käytetyn näköönen, mutta luottamusta herättävä "harmahtava" olemus. Painoinreksi kohoralla muttei liika suuria hartioota. Vähä hilijaanen, muttei mikää tuppisuukaa.. Näyttää kirvesmieheltä tai sitte on vähä pikiä kynnen alla. Ps. Ne pitkät miehet on sähkömiehiä. Sen takia kaikis taloos on pistorasiat melekeen katonrajas..
Kyllä se siitä sitte lähtöö..
Mieti, mitä olet valmis hyväksymään, mitä et. Tee jokin tällainen rajanveto, se helpottaa kummasti päätöksen teossa.
Ja miksi sitä naista vihaat? Vihaa mieluummin miehesi tekoa, hänen kyvyttömyyttään olla suhteessa.
Se on asia, jota sinun on mietittävä; voitko jatkossa kestää sitä, että mies häipyy uudelleen - tullakseen uudelleen takaisin, kun sinä otat taas hänet takaisin (?).
Jos haluaa 'aloittaa alusta', molempien on muututtava, vähintäänkin sen, joka on ollut petollinen tai muuten epälojaali. Jos muutosta ei ole tapahtunut, sama kuvio odottaa tulevaisuudessa.