Mikä oli...

Palomies tai lentäjä.

:-)

En ole kumpikaan.

No mä halusin pienenä kivien tutkijaksi. Eli kaipa tuo geologin ammatti olis aikuisten maailmassa lähimpänä tuota lapsuuden toivetta.

Ja nykyinen ammatti ei oo sinne päinkään :D

ala-asteella ja vielä yläasteellakin jonkin aikaa se oli kokki. Sittemmin ajauduin akateemiseen koulutukseen ihan väärällä alalle, lähinnä suvun painostuksesta.

Kondiittori ja satukirjailija, vähän myöhemmin lentoemäntä.

Varmaan aika monet pikkupojat ovat jossain vaiheessa ylettömän kiinnostuneita dinosauruksista, niin minäkin. Kiinnostukseni alkoi vähitellen hiipua kun minulle valkeni, että Suomessa ei ole koskaan ollut dinoja, enkä laajamittaisista kaivauksistani huolimatta tulisi koskaan löytämään niiden fossiileja hiekkalaatikostani.

Mustiin pukeutunut yksinäinen ratsastaja, joka kostaa kaikki vääryydet ja vie suloisen impyen paitsi sydämen myös tarkoin varjellun neitsyyden..

Kätilö. Oikeasti. Nykyään hoitoalalla kuitenkin. Pienellä paikkakunnalla syntyvyys on syöksykierteessä, ja kun kaupungissakaan ei tahdo asua, niin ei musta vissiin sitte ikinä sitä kätilöä tuu.

Minä halusin tulla isona maanviljelijäksi. Kateellisena katselin kuinka naapurin isot pojat ajelivat kaiket päivät suunnattoman suurilla ja hienoilla traktoreilla.....

Onneksi sitä järkeä tuli sitten päähän iän myötä sen verran, että jätin maanviljelyhommat muille. No tuli sitä nuorena miehenä vähän kokeiltuakin eikä se sinäänsä hullumpaa hommaa ollut.

Punaisen rekka-auton kuljettaja.

Vasta myöhemmällä iällä ymmärsin että minusta olisi tullut Koffin kaljakuski :-)

Bruno

Mun toiveammatit oli presidentti ja murtovaras. En ole kumpaakaan kokeillut, vielä... :D

Ehkä olisi kätevää olla molempia, eikös pressalla ole joku diplomaattinen koskemattomuus ja nehän reissaa paljon arvomestoissa?!