Kysyn vain teiltä pettäjiltä, että jos kerran ette osaa olla uskollisia, niin miksi sitten pitää mennä parisuhteeseen ja uskotella toiselle että sinuun voi luottaa?
Saatika avioliittoon, mikä käytännössä on lupaus kuulua vain yhdelle ainoalle ihmiselle?
Jos on tosimies, tai -nainen niin pitää kanssa lupauksensa tai sitten purkaa lupauksensa, mutta selän takana hääriminen ja roolin vetäminen kumppanilleen on raukkamaista, nynnerömäistä käytöstä! Varsinkin kun useimmiten toinen osapuoli kyllä tietää asiasta, vaikkei siitä ehkä mainitsekaan lasten tai itsensä takia..
Saatika avioliittoon, mikä käytännössä on lupaus kuulua vain yhdelle ainoalle ihmiselle?
Jos on tosimies, tai -nainen niin pitää kanssa lupauksensa tai sitten purkaa lupauksensa, mutta selän takana hääriminen ja roolin vetäminen kumppanilleen on raukkamaista, nynnerömäistä käytöstä! Varsinkin kun useimmiten toinen osapuoli kyllä tietää asiasta, vaikkei siitä ehkä mainitsekaan lasten tai itsensä takia..
Vastaukset 4
Vanhimmat
mitä jos päätät jättää miehesi illalla ja petät,mutta aamulla oletkin jo toista mieltä?
Tämmöisiä tapauksia on kun parisuhde on mennyt huonoksi.
Aamulla kaduttaa ja halu parantaa oma suhde onkin kasvanut kun on nähty että ruoho ei ole vihreämpää aidan takana.
Tai entä jos mies/nainen on paljon pois kotoa?
Seksinälkä on,mutta puoliso ei oo koskaan kotona?
eikä tekis mieli sitä jättää,kun sitä kerta rakastaa. Halut ne on hiirelläkin ja mielenvahvuus pitkän puutteen jälkeen heikoilla.
Siinä saattaa lipsahtaa kuka vain,kun tilanne on sille otollinen.
...miten ne halut liittyvät pettämiseen? Kun on terveet kädet (ja vaikkapa muutama apuväline), niin tyydytys on taattu ilman, että tarvitsee vieraisiin rynnätä paineitaan purkamaan!
Pettäminen on aina pettämistä, siihen ei ole olemassa mitään kunnon selityksiä. Pettäjä on aina syyllinen tekoonsa, promillemääräkään ei ole hyvä selitys. Raiskaus on sitten eri asia, mutta sehän ei olekaan enään pettämistä.
Jos pettää kumppaniaan, on turha selitellä kumppanin puuteista, tai haluttomuudesta, vaan myöntää peilikuvalleen olleensä täysi p*sk* ja tunnustaa tekonsa.
Jos kumppani antaa pettämisen anteeksi, se on kumppanin asia, itse en pettäjää ottaisi takaisin, en vaikka mitä tekisi.
voiko ihmistä nimittää pettäjäksi jos on pettänyt esim. kerran kolmenkymmenen tai vaikka vain kahdenkymmenen avioliittovuoden aikana?
En ymmärrä miksi jatkuvasti kehoitetaan eroamaan entisestä jos kerrankin hyppää sänkyyn toisen kuin vakikumppaninsa kanssa. Ei elämä ole niin yksinkertaista. Aina voi rakastua toiseen mikä tuo omat ongelmansa, muttei tarkoita sitä, että suinpäin olisi erottava. Siinä on vain yksi haaste puitavaksi muiden joukossa.
Elämässä voi kohdata suurempia ja vaikeampia haasteita kuin kumppanin syrjähyppy tai sivusuhde. Toisen koko ihmisarvoa ei voi määritellä sen mukaan onko tämä aina ja varmasti ollut seksuaalisesti uskollinen.
Oikeaksi pettämiseksi lasken vain sen, että mieheni lähtisi monivuotisesta liitostamme uuden naisen kelkkaan sanomatta sanaakaan.
voi nimittää pettäjäksi. kertakin on liikaa.
yhdellä kerralla voi tuhota elämänsä,terveytensä,kumppaninsa elämän ja terveyden.Lapsien elämään tulee kohtuuttomia vaikeuksia jne.
Siinä olen samaa mieltä että ero ei aina ole ratkaisu,mutta joillekkin se on ainoa vaihtoehto.
On typerää elää miehen/naisen kanssa jos rakastaa jotakuta toista. Se on oikeastaan äärettömän julmaakin.
Elämässä todellakin voi olla suurempia ja vaikeampia haasteita kuin syrjähyppy tai pettäminen,mutta esimerkiksi kuolemantapauksissa,sairauksissa jne. kyse on tahattomasta satuttamisesta.
Pettäessä satutetaan tarkoituksella ja pahasti. Kukaan ei voi väittää että unohti toisen sillä se on potaskaa.
Uskollisuusasioissa elämä todella on yksinkertaista. Joko sitä ollaan uskollisia tai sitten ollaan itserakkaita paskiaisia eli pettäjiä. Eipä siinä paljon vaihtoehtoja jää.
tietenkin voi vedota lieventäviin asianhaaroihin,mutta ne todellakin on lieventävät vain pettäjän huonoa omatuntoa.Ei petetyn pahaa mieltä. Teko on ja se pysyy. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja sillä selvä.