Minun mielestä työttömien kannattaisi mahdollisimman tarkasti välttää muiden työttömien seuraa. Kukaan ei hyödy masentuneiden, uskonsa menettäneiden ihmisten kanssa seurustelusta esim. työkkärin kursseilla ja työttömien yhdistyksissä. Niissähän vain työttömät eristetään muusta yhteiskunnasta leikkimään keskenään. Suhteillahan nykyään työpaikat löytyy, siksi suhteet työssäkäyviin ja työnantajiin olisi paljon hyödyllisempiä.
Työttömät
haitallisia työttömälle?
8867
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olin kans "paremman elämän-kurssilla".Lue=surkeen elämän huononnuskurssilla. Luuserit eivät pysty auttamaan sua, ehkä ne voivat neuvoa,miten sossusta saa 5 ekee enemmän,mut siihen se jää.Hölmöjen seuraa ei voi suositella, sairaita ja vammaisia on muutenkin tarpeeksi asti, helei,helei.helei. ja ps.3 kk meni kurssin jälkeen ennenko aloin muistuttamaan taas omaa itseäni. Se 8 ekee päivä työharjoitteluineen sai paljon pahaa aikaiseksi, mieluummin kotona ku kuspäitten seurassa.Täm on fakta!!!!!!!
siitä ettei noista työttömien paikoista mitään hyötyä tulevaisuutta ajatellen ole. Mutta tietenkin niissä pääsee nämä "syrjäytetyt" hieman leivän syrjään kiinni ja sosiaaliseen kanssakäymiseen toinen toistensa kanssa edes.
Itse en kyllä viihdy tuolla työttömien joukossa, suurin osa kun on juuri sellaista epämääräistä sakkia, joka aamu pohjalta nousseita krapulaa potevia, kalpeita, pahallehaisevia olentoja joita ihmisiksikin kutsutaan. Hyvähän se on että heillä on tekemistä, ettei enempää vajoa alaspäin. Se kuoppa kun on pohjaton.
Itse en käytä mitään aineita päihtymiseen, joten en katso tarpeelliseksi sellaisessa paikassa käydäkään. Mutta ei minulle hyötyä tästä kotona istumisestakaan ole jos työelämää varten ajatellaan elämistä....En kylläkään tiedä enää haluanko edes koko työelämään mukaan, kaiken sen kiusan ja ikävien kokemusten jälkeen joita olen työpaikoissa kokenut.
Olisipa jotain työtä jota voisin tehdä ihan yksikseni ja saisin siitä palkkaakin vielä, se minua kiinnostaisi kovasti. Mutta tuskinpa sellaista ihan äkkiä ainakaan löytyy? Jotenkin mitä pidempään olen työttömänä sitä vähemmän haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä ollenkaan, kaikilla suu paukkuu siitä työstä, tai sen puutteesta. Joten taidan loppuelämäni istua tässä näyttöpäätteellä vaan ja katsella täältä käsin toisten elämää, kurkistella salaa niinsanotusti.
"Kukaan ei hyödy masentuneiden, uskonsa menettäneiden ihmisten kanssa seurustelusta"
Oikeassa olet, noita nujerrettuja ja muuten ongelmaisia ovat työpaikat pullollaan.
Erityisen suuria ongelmat ovat pomorälssin piirissä, jossa ainoa virkistyskeino tuntuu olevan alaisten nöyryyttäminen.
Eli sinä haluat olla työttömänä edelleenkin ja rypeä itsesäälissä? Minä en usko väitteitäsi. Olen nähnyt nujerrettuja huomattavasti enemmän työkkärin kursseilla kuin työpaikoilla. Nöyryytyskin onnistuu vain jos sinä itse sen sallit. Jos sallit sen työntekijänä, koet samaa takuuvarmasti työttömänäkin. Ihmisen pitää olla terveellä tapaa ylpeä, arvostaa itseään, silloin häntä ei nöyryytetä, vaikka elämäntilanne vaihtelisikin. Eikä vastakkainasettelun lietsomisesta ole mitään hyötyä.
Syy, miksi minä tai sinä olemme työttöminä nyt, on vallitseva massatyöttömyys. Me itseämme huonosti ilmaisevat, ujot, vähänkin sairaat, katkeroituneet, masentuneet, työttömyysseuduilla asuvat, väärän tai puutteellisen ammattitaidon omaavat, joilla on pitkä työttömyyshistoria, emme ole ensimmäisenä työllistymässä, kun työpaikkoja ei riitä kaikille. Se on faktaa ja sille itsekunkin pitäisi jotain yrittää tehdä tilanteen muuttamiseksi, jos ei halua elää vaatimatonta elämää minimitoimeentulon alapuolella. Tämä yhteiskunta ei ole enää hyvinvointiyhteiskunta, vaan kovat arvot ovat in. Nyt sanotaan, että jokainen on oman onnensa seppä. Siihen meidän pitäisi sopeutua.
on ihan laki että pitää olla kiinnostunut ja innokas (paskahommista joita teet palkatta ja typerän pomon alaisuudessa)
mutta mulla on tapana olla vähän hidas ja kömpelö,kun on kyseessä palkattomat puuhastelut.
nähnyt näitä nujerrettuja/krapulaisia enemmän työelämässä(usempia työsuhteita, painoivat pelkoperseessä kun yt-neuvotteluja oli, kuiskailivat ettei pomolle saa sanoa mitään vastahankaa).
Työllistettynä ns.nuorisoverstaalla(työttömille ja nuorille, narkkarit olivat ainoastaan heikon näkösiä) ja 2-kursilla(ei yhtään nujerrettua).
Ainoat krapulaiset olivat opettajia(ammattikoululta lainassa).
sanonta seura tekee kaltaisekseen pitää tässä paikkansa.mutta jos et tunne kersasta asti,työttömän miespuolisen vaikea hankkia työssäkäyviä uusia frendejä.akoillehan asia ei ole ongelma:p