Yksinkertainen kysymys; mistä tietää oman, todellisen tasonsa?
Markkina-arvo
mietityttää
224456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
jos katsot yliolkaisesti nykyajan muijia ja elät vapaasti ja onnellisesti elämäsi. Ei se seksi ole mistään kotoisin, jos ei ole todella rakastunut kumppaniinsa. Se on suorastaan kuvottavaa muussa tapauksessa. Ne jäljet ei pois pyyhiydy, vaan omanarvontunne laskee ja nakertuu lopuksi kokonaan. Siinä on sitten se markkina-arvo. Nykynaiset eivät osaa rakastua muuhun kuin omaan napaansa ja se on fakta homma. Niitä ei ole kasvatettu ja ne on muutenkin niin tyhjäpäistä porukkaa, että.......
tervehdyksen!
sano tyhjäpäiseksi yksilöksi, tule ensin jututtamaan.
Yksi nainen
minä luulin, että markkina-arvoa mitataan vain niissä heimoissa, joissa miehen täytyy antaa x määrä kameleita tai vuohia vaimosta, tai vaimon isän antaa jotain vastaavaa myötäjäisiksi saadakseen tyttärensä miehelään.
Itselläni ei ainakaan ole markkina-arvoa, vain ihmisarvo, ja se on mielestäni kaikilla sama ikään, kokoon, näköön tms katsomatta.
Puhut asiaa! Totta joka sana. Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
"Itselläni ei ainakaan ole markkina-arvoa, vain ihmisarvo, ja se on mielestäni kaikilla sama ikään, kokoon, näköön tms katsomatta."
Miksi joidenkin ihmisarvo ei riitä seksiin/suhteisiin kun se kerran kaikilla on sama?
Markkina-arvonsa tietää siitä, minkätasoisia naisia onnistuu saamaan sänkyyn. Tieteellisesti sanottuna siis miehen markkina-arvo on kääntäen verrannollinen panemiensa naisten painoindeksiin kerrottuna naisten määrällä.
Jos taas on nainen, niin markkina-arvonsa tietää siitä, kuinka paljon pakkeja pääsee antamaan ja kuinka komeille miehille.
vain ulkonäköä? Eli jos mulla on "komea mies" niin kaikki on hyvin? Voi v**** sua, se "komea mies" vaan paneskeli jokaista naista kun oltiin aviossa, ja sen kusi***n takia multa jäi huomaamatta se kunnollinen joka olisi pitänyt ottaa. Se ei varmaan täyttäis sun ulkonäkökriteerejäs, mutta mulle sillä on SUPERHYVÄ markkina-arvo nyt.
Et se siitä sun ARVOISTA. Vedä handuun niin kuin tähänkin asti!
Korvaako pakit saaneiden määrä laadun tässä tapauksessa? Joudun jakelemaan pakkeja aina silloin tällöin, mutta lähinnä itseäni 30 vuotta vanhemmille miehille. Nuoret miehet eivät lähistölleni vaivaudu. Vaikka koskiskelijoiden määrä on ihan tyydyttävä, niin koen silti markkina-arvoni kehnoksi.
Miehillä se määräytyy vallan, rahan ja kalun koon mukaan. Naisilla lähinnä ulkonäkö ratkaisee.
Markkina-arvosta puhuu kaksi ryhmää.
a) Ne (yleensä pojat/"miehet"), jotka ei ole nähneet pillua kuin kuvissa. Kova hinku olisi pukille, mutta ollaan mieluummin oikeassa kuin naimassa niinkuin joku väärälauka on kirjoittanut. Nämä tapaukset julistavat olevansa ATM:iä eli alemman tason miehiä.
b) Ne tytöt/naiset, jotka jossain vaiheessa huomaavat, että on tullut hypittyä sänkyyn vähän turhan valikoimatta. Iskee joku morkkis tai jotain, tajutaan että tässähän on oltukin lähinnä käyttöesineitä. Sitten lohdutellaan itseä, että ollaan muka jotain YTN:iä eli ylemmän tason naisia. Nämä ovat selvästi harvinaisempia kuin a-ryhmän tapaukset.
Eli siis molemmat markkina-arvosta jauhavat ryhmät ovat jollain tapaa onnettomia. Yrittävät selitellä omaa surullista tilaansa keksimällä näitä markkina-arvoja.
Ihmissuhteissaan menestyvät ja tasapainoiset ihmiset eivät tuollaisilla asioilla päätään vaivaa vaan keskittyvät arvostamaan muita ja itseään terveellä tavalla.
pitikö sun nyt tuo paljastaa... samalla katosivat ne vähätkin ilonaiheet.
Mutta jos nyt väität että Brad Pittillä on sama markkina-arvo kuin Tokoinrannan pultsarilla niin puhut yksinkertaisesti paskaa.
Ihmisarvo on taas sitten asia erikseen.
"Eli siis molemmat markkina-arvosta jauhavat ryhmät ovat jollain tapaa onnettomia. Yrittävät selitellä omaa surullista tilaansa keksimällä näitä markkina-arvoja.
Ihmissuhteissaan menestyvät ja tasapainoiset ihmiset eivät tuollaisilla asioilla päätään vaivaa vaan keskittyvät arvostamaan muita ja itseään terveellä tavalla."
Johtuisikohan tämä kenties siitä, ettei ihmissuhteissa menestyvien tarvitse miettiä syitä siihen, miksei käy flaksi? Onko nyt niin, ettei sukupuolielämästä syrjäytyneet edes saa puhua tai kirjoittaa ääneen kohtalostaan, vaan heti ollaan vittuilemassa?
"Mutta jos nyt väität että Brad Pittillä on sama markkina-arvo kuin Tokoinrannan pultsarilla niin puhut yksinkertaisesti paskaa."
Tuosta sen pitäisi jo hitaimmankin ymmärtää. Brad Pittillä on saman kulttuuripiirin (eli melkein koko maailma) naisten keskuudessa huomattavasti enemmän kysyntää kuin keskivertomiehellä. Tämä ei välttämättä implikoi mitään hänen, naisten tai miesten ihmisarvosta.
On täysin ilmeistä, että "makuja on monia". Tuon argumentin lallattelu on varma merkki siitä, ettei ole ymmärtänyt markkina-arvoteoriasta juuri mitään. Makuja on monia, mutta yleisiä trendejä voidaan silti havaita: komeat, rikkaat ja kuuluisat rock-tähdet eivät nuku yksin elleivät halua. Ylipainoiset, ujot ja työttömät pesukoneenkorjaajat saattavat niin joutua tekemään. Väitän, että komeille rock-tähdille on keskimäärin enemmän ja haluttavampia naisia tarjolla kuin työttömille, rumille ja ujoille pesukoneenkorjaajille. Pitääkö paikkansa vai ei? Kyllä vai ei? Jos vastaat kyllä, hyväksyt ymmärtääkseni markkina-arvoteorian peruspremissin. Itse joudun tekemään niin.
Se, että yhdistää argumentin tasolla seksuaalisen menestyksen ihmisarvoon, tuntuu olevan markkina-arvoteorian vastustajien virhe. (Perustuen täysin epätieteelliseen hajaotantaan keskustelupalstoista ja erinäisten blogien kommenttiosastoista.) Asioillahan ei siis käsittääkseni markkina-arvoteorian kannalta ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Kuten aiemmassa viestissäni sanoin:
"Se, että yhdistää argumentin tasolla seksuaalisen menestyksen ihmisarvoon, tuntuu olevan markkina-arvoteorian vastustajien virhe. (Perustuen täysin epätieteelliseen hajaotantaan keskustelupalstoista ja erinäisten blogien kommenttiosastoista.) Asioillahan ei siis käsittääkseni markkina-arvoteorian kannalta ole mitään tekemistä toistensa kanssa."
On se tosiaan hiukan kummallista, että toisaalta kielletään seksuaalisen markkina-arvon olemassaolo ja toisaalta myönnetään, että on olemassa ryhmät "ihmissuhteissa menestyvät" ja "muut".
Ainoa mieleeni tuleva selitys on se, että noin ajattelevat luulevat ihmissuhteen hankkimisen tai aloittamisen olevan kaikille tasapuolisesti yhtä helppoa ja sitten kyse olisi vain siitä, kuinka alkaneessa suhteessa "menestyy". Näinhän ei yksinkertaisesti ole.
Itselläni käy ns. hyvä flaksi ja olettaisin "markkina-arvoni" olevan verrattain korkea. Ei sen tosiasian tunnustamisella, että joillain käy flaksi ja joillain ei, ole mitään tekemistä "tasapainoisuuden" ja "ihmissuhteissa menestymisen" kanssa. Lähinnä kyse on perusfaktasta.
Mistäkö tiedän markkina-arvoni? Well let's see...
- Lähes kaikki lähipiiristäni seurustelevat tai ovat muuten parisuhteessa, itse en ole käynyt edes treffien tapaisilla kolmeen vuoteen.
-> en ole kiinnostava
- kuulen useahkosti näiltä lähipiirissa vaihtuvilta ja toisinaan pysyviltä naisilta olevani "kunnon mies" ja kerran mutkan kautta kuultuna "söpö". Ei kuitenkaan koskaan johda mihinkään.
-> olen säälittävä. Jakelevat säälikommentteja koska pelkäävät että teen itsemurhan.
- Baarissa jään aina yksin. Olen aina jäänyt yksin
-> en ole hot.
- Olen ujo.
-> mies joka ei tee aloitetta on automaattisesti alinta kastia.
- Edellä mainituista seikosta johtuen olen kyllästynyt, väsynyt ja katkeroitunut
-> sinne meni viimeisetkin mahdollisuudet.
Kuljen siis näkymätön "epäkurantti" -leima otsassa vihaisena siitä etten voi itse tehdä asialle mitään, peli menetetty, ulos kehästä ja suihkun kautta himaan. Jä sentään opiskelut käteen ettei ihan kaikki mennyt.
Mielestäni homma menee niin että kovat jätkät menee ja hankkii suhteen kun niin haluavat eikä siihen mene tuntia pitempään. Keskikastin kundit saavat suhteita sattumien ja tuttujen kautta.
Luuserit eivät saa mitään. Yhtään mitään.
Mietipä minkälaisia ihmisiä olet aiemmin tapaillut. Jos ikää on vähääkään, etkä ole tapaillut ketään, niin se kertoo markkina-arvosta jo paljon.
Jos kumppaneita on, niin mieti heidän tasoa. Sen voit arvioida puolueettomammin kuin omasi. Oletko seurustellut pitkään upean ihmisen kanssa? Jos, niin kyllä sinussa on sitä jotakin. Jos suhteet ovat olleet lyhyitä, ja sinä olet ollut pääasiassa se jätetty, niin huono juttu. Vielä pahempi, jos suhteesi ovat olleet vain luusereiden kanssa.
Onko sinua lähestytty, ja onko kumppani halunnut pitää sinusta kiinni?
Muutamia seurusteluita ja tapailuja on, itse olen ollut aina jättäjä ja naiset ovat haikailleet takaisin. Mutta mutta, naiset olivat ikäviä, vaikealuonteisia, uskottomia eivätkä edes erityisen hyvännäköisiä. Mitä tämä sitten kertoo minusta, oisko tarjota luonneanalyysia?
olet niin lahjaton, ettet edes seuraasi osaa valita? Epätoivo on joissain asioissa jo sairautta ;)
kuulostaa siltä että olet keskimmäisen tason alimmilla portailla.olet selvästi tyytynyt liian helppoihin naisiin ja et ole yrittänyt niitä oman tason naisia.jos otat itseäsi alemman tunnet itsesi luuseriksi.ihminen tarvii arvoisensa kumppanin ollakseen onnellinen.ihminen tarvii rakkautta,ei palvontaa.