Ihan mietein elatusmaksusysteemiä mikä puhuttaa ja ei ole täydellinen sekä reilu millänsäkkään. Mites tällainen: Elatusmaksu sovittaisiin nykyiseen malliin huomioiden kummankin nettotulot ja tapaamiset.
Tämä summahan vastaa toisen vanhemman osuutta suurinpiirtein lapsen/lapsien elatuksesta. Tämä summa katsottaisiin prosenttiosuutena bruttotulosta ja se muuttuisi tulojen mukaan kuukausittain ihan kuin oikeassa perheessä tulojen mukaan mukautuu elintaso.
Nyt ongelmaksi muodostuukin sitten, kuinka lähivanhemman tulot vaikuttaisi vai olisiko hyvä jos lähin tulot suurenevat, niin myös lapsen elintaso suurenee. Etähän maksaisi tietyn prosenttiosuuden tuloistaan ja tulojen pienentyessä progressiivinen verotus laskee valtionveroa lineaarisesti.
Sitten taas lähin tulojen pienentyessä elatusmaksu pysyisi samana tällä logiikalla, vaan suomen järjestelmässä lähi on oikeutettu suurempaan tukeen kuin etä jos valtion on tuettava kansalaisiaan.
Tämä prosentti voitaisiin kätevästi vähentää suoraan tilistä niinkuin ulosottomieskin tekee ja elarit tulisi aina maksettua. Olisiko tämä reilua? Ainakin se olisi helppoa ja kätevää.
Tämä summahan vastaa toisen vanhemman osuutta suurinpiirtein lapsen/lapsien elatuksesta. Tämä summa katsottaisiin prosenttiosuutena bruttotulosta ja se muuttuisi tulojen mukaan kuukausittain ihan kuin oikeassa perheessä tulojen mukaan mukautuu elintaso.
Nyt ongelmaksi muodostuukin sitten, kuinka lähivanhemman tulot vaikuttaisi vai olisiko hyvä jos lähin tulot suurenevat, niin myös lapsen elintaso suurenee. Etähän maksaisi tietyn prosenttiosuuden tuloistaan ja tulojen pienentyessä progressiivinen verotus laskee valtionveroa lineaarisesti.
Sitten taas lähin tulojen pienentyessä elatusmaksu pysyisi samana tällä logiikalla, vaan suomen järjestelmässä lähi on oikeutettu suurempaan tukeen kuin etä jos valtion on tuettava kansalaisiaan.
Tämä prosentti voitaisiin kätevästi vähentää suoraan tilistä niinkuin ulosottomieskin tekee ja elarit tulisi aina maksettua. Olisiko tämä reilua? Ainakin se olisi helppoa ja kätevää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos etävanhemman tulot nousee niin elari nousisi - jolloin lähivanhemmalle jäisi enemmän rahaa omaan käyttöön. Lapsen kulutus ei nousisi. Tämä olisi erittäin epäoikeudenmukainen järjestely vaikka toki lähille ihan edullinen :D. Kyllä minäkin haluaisin saada prosentit vaikka naapureiden palkasta jos minulle annettaisiin.
Lapsen elatus ei parane siitä että elari nostetaan - vaan sillä että varmistetaan että vanhemmat pysyvät mukana lapsen elämässä.
Meneehän se niin oikeassakin perheessä, että kun jommankumman vanhemman tulot nousevat, nousee lastenkin elintaso ellei kaikkia rahoja ryypätä.
Ja nykysysteemilläkin ne elarit nousee kyllä tulojen mukaan, mutta niissä on kiinteät prosentit jotka vaikuttaa. Lisäksi on elinkustannusindeksikorotukset, jotka tarkoittaa laman tullen sitä, että etä joutuu todella ahtaalle. Lisäksi lyhytaikaisia sairauksia/työttömyyksiä ei oteta huomioon elareissa. Reilua?
Jos oikein ymmärsin, olet ehdottamassa mallia jossa elarit sovitetaan kuukausittain kulloisenkin palkkatilin mukaan. Yleensä ihmiset tietävät mitä tilille tulee palkkapäivänä, eikä se suuresti vaihtele. On toki ammatteja joissa on toisin ... taksikuski, ravintolatyöntekijä (ekstraaja), yrittäjä, jne.
Kun et maininnut, niin oletan että myös sinun ehdottamassasi mallissa on jokin summa mikä lapsen elatuksen tarve (jonka vanhemmat jakavat keskenään) ?
Niin, joka ikinen hetki joku on töissä. Aika moni tekee muutakin kuin kuukausipalkkaista työtä. Silti esim. KELAlla lasketaan sairaspaiväraha toissavuoden ansioiden mukaan. Tätähän voisi käyttää siis myös laskennallisena tulona mikäli merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut. Siis ihan sama systeemi kuin rakkaan valtiomme suurimmassa virastossa, eikö niin?
... ehkä joku sen tekee...
Mutta eikös KELA:n ja muiden virastojen kaavoissa ole mahdollisuus korjata ansiosidonnaista tukea jos eroa yli 20% saajan eduksi.
Ja toimiihan tuo toiseenkin suuntaan, jos viime vuonna tulot paremmat kuin tänään, lasketaan tuki sun eduksi...
Mutta kohtuullisen turha pohtia näitä täällä määräänsä enemmän... muutos tapahtuu valtionhallinnossa, ei Suomi24 jutustelussa... niin kivaa kuin olisikin.
Realiteettien tunnustaminen joskus väitetty viisaudeksi -- tiedä siitä sitten...
Sairauspäiväraha laskettiin 2004 tulojen mukaan ja se netto oli sama kuin tämän vuoden näiden kuukausien nettotulo. Kätevää, ainoastaan verot vähenee vuosituloissa.
Ainoa mikä on täysin selvää on se, että avioerossa hyötyjiä ovat lapset. Ihan hyvä asia toki sekin.
Lähin kannalta esim kolmen lapsen huoltaja saa lapsilisien lisäksi min noin 120*3/kk eli siis 360 euroa elatusmaksuja lapsilisät noin 320, mikäli kaikki lapset ovat alle 17 v., Siten lähi saa 680 euroa rahaa, eikä itse tarvitse osallistua elatukseen mitenkään tosiasiallisesti. Aivan turha on nyt sitten aloittaa huuota palstalla että lähi elättää muuten ja plää, plää, joo joo, järki kiltisti käteen ja miettikää...680 euroa/kk lasten elatukseen...muilta kuin omasta lompakosta!
Ainoa oikea malli oli se mielestäni, että jos avioero tulee, ja on yhteisiä huollettavia lapsia, perustetaan lasten elatustili, jonne MOLEMMAT huoltajat laittavat elatuskykyjensä suhteen tuomiolla määritelty summa rahaa. Johan loppuu ylisuuret elatusvaatimukset etävanhemmalta, ja samoin loppuu käräjöinti omista lapsista ja elatusmaksuista.
Nykyinen malli on aivan liian "hyvä" LÄHIVANHEMPAA kohtaan ja saattaa aiheuttaa lasten etävanhemmalle kestämättömän velkakierteen. Lisäksi vähäpätöinen ei ole sekään seikka, että kun etä maksaa elatusmaksuja suuria summia ei rahaa jää sitten touhuta lastensa kanssa yhtään mitään kun oma viikonloppu tai loma on lasten kanssa ajankohtainen. Näin ainakin minulla on käynyt..
ja kolmen lapsen äitinä.
Totuus on että elatusmaksut 3*120e e menevät meillä suoraan vuokraan. Otetaan lisäksi lapsilisistä loppuosuus vuokraan n.100e.
Minä lähivanhempana joudun asumisessa ottamaan huomioon myös ne lapset.
Sukupuolet ja iät. Nämä asiat vaikuttavat aika
moniin ratkaisuihin.
Jopa lasten persoonallisuus ja luonne.
Onko joku äiti olemassa joka ei mieti kolumatkan
turvallisuutta? Raha ei auta siihen.
Tai kodin hyvän hengen ylläpitoa jollakin tavoin.
Lapsille mahdollisuutta omaan rauhaan??
Exän mielestä voisin kyllä asua kaksiossakin.
Niinkuin hän.
Ja halvemmalla jossain kauempana kouluista ja
asutuskeskuksesta.
En asu linnassa ja meillä on vain yksi telkkari.
Josta myös exän mielestä voisin luopua.
Etävanhempana hän ei ymmärrettävästi osaa
ajatella että minä en voi valita asioita vain
omasta puolestani koska hän voi itse näin tehdä.
Kolmen lapsen bussikortit tekevät kuussa 100e
(kulkevat harrastuksiin joihin minulla ei olisi varaa ilman elatuksia) ja
Kahden teinitytön terveyssiteet ja hygieniatuotteet maksavat käsittämättömän paljon.
(Näitä ex-miehet ei voi tietenkään käsittää)
Vaatteet onneksi saan kirppareilta ja likka
kaveri leikkaa hiukset silloin tällöin.
Ei kuitenkaan ihan ilmaiseksi.
Oma osa-aikatyön tilini on n.600 e joka menee ruokaan mennen tullen.
En osta filettä vaikka joskus senkin lapsille
soisin.
Ylimääräisiä kuluja tupsahtelee säännöllisesti
niinkuin perheen pyörittämisessä yleensä.
Oli isä tai ei,
pesukone hajoaa ym.
Lasten parasta ajatellen ex miehet voisivat iloita
maksaessaan kamalalle ex-vaimolle elatuksia että
loppujen lopuksi on lapsille parhaaksi sekin ettei
lasten äiti mene ihan rikki itsekkään.
Minun exä se kantaa huolta siitä jos minä
jollakin tapaa hyödyn "hänen rahoistaan" ja ostan vaikka niillä paidan itselleni.
Ei ole lapsille pahasta sekään...iloinen äiti.
Kaksiossa tuskaileva äiti ja lapset ilman pesukonetta tai telkkaria tänä päivänä.
Ex miehen ja lasten isän ajatus tasapuolisuudesta?????
Totuus on että eron jälkeen lasten ja minun elintaso on suurin piirtein sama kuin ennen eroa.
Ei ainakaan kohentunut.
Ex miehen asuminen on vaatimattomampaa kuin ennen mutta omasta halusta. Hän lähti.
Hän matkustelee ja toteuttaa nyt poikamies-elämän
ihanuuksia kykyjensä mukaan.
Hän tekee ratkaisunsa itsellensä minä meille kolmelle.
Ja koko ajan kannan syyllisyyttä kun teen sen hänen kustantamana.
Arvatkaas ottaisinko sen rahan mieluimmin jostain muualta kuin lasten isältä?
Mulle ihan sama.
Siis se että lähivanhempi ja etävanhempi elävät
täysin erilaista arkitodellisuutta.
Eron jälkeen lähivanhemman arki ei juurikaan muutu mutta etävanhemman muuttuu totaalisesti.
Näyttää että jopa muistikuvat siitä perhe-elosta
ja rahakuluista mitä silloin oli katovat jonnekkin???
että on aivan varmaa, että elintaso laskee molemmilta eronneilta, jo senkin takia, että asumiskustannukset tuplaantuvat.
Jos etävanhempi haluaa hoitaa tapaamiset kunnolla, täytyy hänelläkin olla riittävän iso asunto, jotta usealapsisessa perheessä kaikille löytyy oma paikka. Täällä usein vedotaan siihen, että etä voi asua vaikka yksiössä. Ja siihen sitten esim. kolme lasta asumaan, silloin kun lapset etällä.
Etävanhemmallakin pitää olla mahdollisuus taloudellisesti aloittaa oma elämänsä eron jälkeen uudestaan. Jos näin ei voi olla, saavat lähivanhemmat kohta kaikki minimielatustuen kunnalta, ja etät syrjäytyvät.
Ei etävanhempi elä sitä arkea lasten kanssa.
Sehän on tosiasia ettei hänen kotinsa ole se
lasten "koti".
Etävanhemman kodin ei tarvitse olla niin toimiva
kuin lähivanhemman.
Minun etä exäni panostaa mieluimmin moottoripyörään kuin lapsiinsa.
Hänen omat lomamatkansa maksaa vuodessa
satoja euroja.
Hän sanoo asuvansa ahtaasti kun rahat eivät riitä
sellaiseen paikkaan mihin lapsetkin voisivat tulla.
Se on usein ihan tahdonkin asia se arvojärjestys
ja mitä rahoillansa tekee.
Exän tarpeet ovat hyvin itsekkäitä olleet aina.
Luulen tässä tapauksessa hänen elintasonsa nousseen.
Silloin perheenä ei omia lomamatkoja tehty,
moottoripyörästä puhumattakaan.
Minun ja lasten elämä suht samanlaista kuin ennenkin.
Saanhan nyt asumistukea ja yksinhuoltajalisää plus ne elarit.
Eli sama kuin mies toisi osan palkasta kotiin.
Mies ei vaan itse enään tule.
Niinkuin aikaisemminkin.
Niinhän lasten vuoksi kuuluu ollakkin.
Ero ei saisi vaikuttaa lasten elämänlaatuun.
Vaikuttaahan se joka tapauksessa jo henkisesti.
Ilmapiiri on tänään parempi.