Lähinnä tytöille:
1. Miksi olet ottanut vanhemman miehen
2. Mikä vanhemissa miehissä kiinnostaa
Itselläni yli 10 vuotta nuorempi vaimo.
1. Miksi olet ottanut vanhemman miehen
2. Mikä vanhemissa miehissä kiinnostaa
Itselläni yli 10 vuotta nuorempi vaimo.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Otin vanhemman miehen kun rakastuin häneen silmittömästi. Iällä ei ollut eikä ole mitään merkitystä (sitä ikäeroa on kymmenisen vuotta). Tunnen olevani hänen kanssaan samanikäinen. Olen siis itse ikääni vanhempi tai hän nuorekas. Olemme täysin samalla aaltopituudella ja rakastamme toisiamme enemmän kuin olen koskaan aiemmin voinut käsittää olevan edes mahdollista. Ei minua muut vanhemmat miehet kiinnosta, mutta eipä sen koommin nuoremmatkaan. Minulle on olemassa vain hän (kaikkien muiden kokeilujen jälkeen...).
Sama kuin kysyisi miksi otit vaaleahiuksisen miehen... Ja että mikä niissä vaaleahiuksisissa kiinnostaa..
Eli sattuipa tulemaan se oikea sellaisessa paketissa kuin tuli.
Olen miestäni n 12 vuotta nuorempi. Ei ole haitannut ikäero näinä yli kolmena vuosikymmenenä, jotka olen hänen kanssaan ollut. Aviossakin pitkästi yli 20 vuotta. Ehkä se ikäero on rikkauskin. Eivät ole lapsemmekaan (ny aikuiset)ikäerostamme piitanneet. Mieheni on luonteeltaan ja olemukseltaan aika nuorekas. Eikä siinä muiden mielipiteellä ole väliä, kun itse rakastaa puolisoaan ja on hyvä olla hänen kanssaan.
Vanhempi mies edustaa joskus puuttuvaa isähahmoa tai tuo nuorelle naiselle taloudellista turvaa tai sosiaalista statusta. Vanhempi omaan kuolevaisuuteensa havahtunut aiemmissa suhteissaan riittävästi mokaillut mies voi myös olla nuorta miestä halukkaampi ja valmiimpi perhe-elämään ja vastuuseen. Jotkut miehet kypsyvät isiksi vasta keski- ikäisinä aiemmat perheensä mokattuaan.
Sääli vain, että miesten ja naisten seksuaaliset huiput osuvat niin eri ikäkausiin: nuorten miesten huippu kun on kaksikymppisenä ja naisten nelikymppisenä.
Itse seurustelen itseäni kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa pääosin seksuaalisista syistä. Itseäni vanhemmat miehet puhumattakaan heidän rahoistaan ja statuksistaan eivät ole milloinkaan kiinnostaneet.
Hehkuttakaa vaan rauhassa ..ihania ikäeroja.
Minä olen 46v nainen ja mieheni on 55v. Olemme olleet naimisissa jo 25 vuotta, onnellisesti. Ennen ei ikäero haitannut mitään, en aiemmin sitä edes ajatellut, tunsimme olevamme saman ikäiset. Nyt... miehelleni on tullut vaikka minkälaisia kolotuksia ja särkyjä... minä haluaisin mennä ja bailata, reissata koska lapsetkin ovat jo lähteneet. Mies ei jaksa, sairastaa, kolottaa, turvottaa, särkee ... jarruttaa.
Kuten sanoin, ennen ei ikäero tuntunut missään mutta nyt se on suuri hidaste elämiseen lasten lähdettyä.
Onnea !
13 vuotta vanhemman ukon.......
No ensinnäkin, nuoret miehet (siis siinä minua 2-5v. vanhemmat) ovat vielä "lapsen tasolla" henkisesti, saattavat asua vielä äidin helmoissa... Listaa voisin jatkaa loppumattomiin.
Vanhemmat miehet ovat jo hieman aikuistuneetkin, eivätkä enää asu äidin kanssa (no ehkä joku saattaa asua), ovat käyneet kouluja tarpeeksi, osaavat ottaa naisen huomioon ja kohdella hyvin, ymmärtävät naisia paremmin, heillä on kokemusta ja karismaa...
Exäni oli minua 4v. vanhempi, asui äidin kanssa, lällätteli ja pelleili, ei halunnut pois äidin luota, käyttäytyi lapsen lailla, ei ymmärtänyt että nainen kaipaisi hellyyttä ja rakkautta, eikä mitään kolmen sekunnin pikapanoa kuivilteen...
Nykyinen mies on aivan iiiihana, hellii ja rakastaa, seksi kestää pitkään, ei laukea heti, ei ole lapsellinen mammanpoika... On valmis sitoutumaan, elämään yhdessä... Ei ole asunut äitinsä kanssa 12-vuoteen. :P
Tässä nyt muutama syy... Useimmat 20-kymppiset miehet on henkisesti jotain 13-15v. kun 20v. naiset saattavat olla henkisesti 25v->...
Nainen 3 vuotta nuorempi. Itse 24 wee ja
Yhdessä oltu 3 vuotta.
Nyt jos sais päättää uudelleen, kyllä 40 NAINEN ON EHDOTON PAKKAUS. Ovat henkisesti kypsiä, mukavia, muodokkaita, seksikkäitä, vähemmän pinnallisia jne..
Oli haastetta 20 vee pojankoltiaisena vakuutella nelikymppinen nainen mukaan baarista.
T. Kahlittu nuorimies
Eipä tuo reilun kymmenen vuoden ikäero ole tähän päivään mennessä haitannut, sillä naimisiin mentiin liki neljännesvuosisata sitten. Ja ihan rakkaudesta - ei rahasta, me kaksi tyhjätaskua. Olen löytänyt vakkani. Aikanaan jotkut "ihmettelivät" itseäni vanhempaa miestä (joka tosin on nuorekas), mutta jokainen on oman onnensa seppä. Kyllä meilläkin jäseniä kolottaa, mutta kelläpä ei joskus...eletään niidenkin kanssa. Pääasia meillä saada olla toistemme kanssa. Olemme kiitollisia siitäkin.
eipä yleistetä:) Miun mies on minuu 4v nuorempi ja on kaikinpuolin tyydyttävä tapaus;)
Olen toista kertaa naimisissa. Ensimmäisen miehen tapasin ollessani 16 v, mies oli minua 12 v vanhempi. Nyt olen 42v ja naimisissa miehen kanssa, joka on 28. Ensimmäinen suhde kesti 16 vuotta, nykyisen kanssa on oltu yhdessä 8 v, joista naimissa 6½ vuotta.
Ihmissuhteessa se ikä ei ole se juttu, baan ihminen itse ja keskinäinen kemia.
Kahdeksan vuoden ikäero; kovin pian naimisiinmenon jälkeen paljastui sukupolvien välinen kuilu. Ei mitään yhteistä (paitsi lapset ja velat), harrastukset, mielipiteet, kaikki eripuolilta maailmankaikkeutta. Kaksikymmentä vuotta kestin; sitten pakenin. Nyt vuotta nuorempi sielunkumppani ja elämä raiteillaan.
Olin käynyt juuri läpi rankan eron, tunsin itseni huonoksi, oli helppoa ottaa vanhempimies, tunsin itseni paremmaksi hänen seurassaan, eli pönkitin itsetuntoani. Valitettavasti kun tulin henkisesti kuntoon ..mies ei enään kiinnostanut minua ja erosin, tosin ero ei ollut kivulias.
Nyt vuoden nuorempi mies ja yhdessä jo 5.vuotta onnea.
tämmöiset ns. väliaikaiset omanapa-tukisuhteet. Ts. Otetaan kesäkissa kesäksi ja kun ei enään tarvi jätetään vaan.
Hyvät ihmiset, älkää rikkoko muiden sydämmiä, vaikka omanne onkin rikki.
Seurustelin aikoinaan itseäni nuoremman kaverin kanssa, vaan eipä siitä tullut mitään. Tunsin itseni vanhaksi hänen rinnallaan. Sitten seurustelin pari vuotta itseäni vanhemman ( nyt jo edesmennyt ) miehen kanssa. Kolme vuotta meni ihan ok, sitten tiemme erkanivat, muttei se johtunut ikäerosta! Nykyinen mieheni on reilut 10 vuotta vanhempi. En etsinyt isähahmoa, en rahakasta pomoa, vaan rakastuin todella syvästi. Aviossa olemme olleet yli 20 vuotta, onnellisesti. Ihmiset ovat yksilöitä. Joitakin ikäerot "pelottavat". Ihminen kuitenkin on tärkein. Hyvässä suhteessa ikä on sivuseikka.
Mies oli ensimmäinen KILTTI joka kohteli minua
ymmärtäväisesti - kun nuoremmat miehet halusivat pelkkiä seksisuhteita niin tämä oli - jotain enemmän - ja halusi minun juttuseuraanikin, eka joka kuunteli ja ymmärsi, sillä tragiikkaa on elämässä ollut - ja on kohdellut minua hyvin jo kohta 15 v. Vieläkin avaa jopa aina oven astuessamme kotiimme. Se tuntuu ihanalle. Aiemmin seurustelin ukkomiehen kanssa, joka ei eronnut eikä halunnut lasta. Siinä meni vuosia "hukkaan"...ainakin 15 nuoruudestani. Edelleenkin oon lapseton. PS: mieheni on tosiköyhä eläkepappa.
Kiltteys, kohteliaisuus ja huomaavaisuus. Ne on eleitä, joita vanhemmat miehet osaa antaa. Huomioida, tuoda teetä sänkyyn, avata oven. Nainen kaipaa sellaista välillä.
Ja tottakai tulee erimielisyyksiäkin välillä, mutta kaikissa parisuhteissa tulee.
Se että osaa olla huomioiva myös itse, on tärkeää. Ei voi odottaa toiselta mitään, jos ei itsekin huomioi.
rouva v. onnea parisuhteeseen :)
Ex-mieheni oli 10v vanhempi. Erosimme kun täytin 30v ja hän 40v. Hän ei ole vielä viisikymppisenäkään malttanut luopua murrosiästään, joten sen puolesta biologinen ikä on hänen tapauksessaan yksi lysti. Kuvittelin silloin aikoinani saavani aikuisen miehen kumppaniksi, mutta toisin kävi. Korviini kantautui kerran erään pariskunnan kommentti meidän lapsettomuudestamme, he epäilivät syyksi sen, että "sillä rouvalla on jo lapsi aviomiehenä ". Ex-mies sinkkuilee edelleen menemään ja nykyinen tyttöystävä on 28v. Yli kolmekymmpistä naista kun ei hänen mukaansa "kukaan mies maailmassa huolisi".
Nykyinen mieheni on minua kahdeksan vuotta nuorempi, hänenkään tapauksessa biologisella iällä ei ollut merkitystä. Nykyinen nuorempi mieheni on omistautunut aviomies, joka nauttii perheenisän roolistaan.
1. Koska hän oli minulle se oikea. Ikä ei ollut mikään kriteeri.
2. Ei mikään erityinen. Tämä kyseinen mies vaan sattui kiinnostamaan.