eroon väkivallasta

Haen nyt apua omaan aggressiooni. Olemme mieheni kanssa seurustelleet 5 vuotta. Ensimmäisen kerran löin ja potkin miestäni humalassa, kun olimme seurustelleet reilun vuoden. Tämä tapaus sai alkunsa riitelystä, joka koski hänen pettämistään. Hän siis oli jonkin aikaa sitä ennen pettänyt minua, mutta jatkoimme silti seurustelua. Pettäminen nosti minusta esiin aggressiivisen puolen, jota minussa ei ollut koskaan ennen ollut hitustakaan. Ehkä se oli piilossa, mutta itsehillintä petti tuon tapahtuman jälkeen.
Aggressiivisuuteni tulee esille kovissa riidoissa, joissa koen,että mieheni ei välitä minusta tai kohtelee minua epätasa-arvoisesti. Silloin ,kun koen tulleeni loukatuksi. Minä huudan, itken, satutan itseäni ja häntä.
Taustastani sen verran, että oma isäni oli myös väkivaltainen ja uskonkin, että olen oppinut vanhempieni toimintavan omakseni.
Olen täysin väkivaltaa vastaan, sillä vain pahennan asioita, en haluaisi niin tehdä, mutta en kuitenkaan osaa hillitä itseäni. Kun minusta tuntuu, että minua kohdellaan epäreilusti loukkaannun niin syvästi, että kuvittelen voivani saada sen loppumaan lyömällä ja riuhtomalla.
Olen aika pienikokoinen,eikä minulta voimaa löydy sen vertaa, että saisin aikaan mustelmia, mutta silti tottakai se mitä teen on väärin! Oikeastaan tarkoitukseni ei koskaan ole lyödä kovaa,vaan sen tarkoitus on saada mies pelästymään niin, että hän kuuntelee sanottavani ja ymmärtää loukanneensa minua.Lähinnä tuo on sellaista huitomista, raapimista ja repimistä.

Minun täytyisi opetella aivan toisenlainen keino selvittää ongelmia. En ole sitä lapsuudestani oppinut kotoa ja toivoisin, että voisin tuon toimintatavan muuttaa itsestäni pois. En vaan tiedä miten. Kuinka muuten purkaa kiukkunsa? En ole koskaan oppinut siihen , että poistuisin paikalta rauhoittuakseni, vaan olen tottunut siihen, että asiat selvitetään heti, tässä ja nyt. Korostan vielä, että koskaan en ole käyttäytynyt aggressiivisesti ennen ketään kohtaan. Tämä on aivan uusi piirre minussa ja uskon,että tuo pettäminen laukaisi sen.
Asiallisia kommentteja, kiitos!
2509
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Niinhän se menee....on AINA mennyt.

Äänestä

Kirjoitit keskustelun aloittaja, että "Haen nyt apua omaan aggressiooni". Olen tällä foorumilla aiemminkin maininnut tästä tietämästäni paikasta ja teen sen näköjään taas. Käy siis tsekkaamassa www.vakivalta-apua.fi

Erityisesti naisille suunnattu paikka.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nainen...... kirjoitti:

Haen nyt apua omaan aggressiooni. Olemme mieheni kanssa seurustelleet 5 vuotta. Ensimmäisen kerran löin ja potkin miestäni humalassa, kun olimme seurustelleet reilun vuoden. Tämä tapaus sai alkunsa riitelystä, joka koski hänen pettämistään. Hän siis oli jonkin aikaa sitä ennen pettänyt minua, mutta jatkoimme silti seurustelua. Pettäminen nosti minusta esiin aggressiivisen puolen, jota minussa ei ollut koskaan ennen ollut hitustakaan. Ehkä se oli piilossa, mutta itsehillintä petti tuon tapahtuman jälkeen.
Aggressiivisuuteni tulee esille kovissa riidoissa, joissa koen,että mieheni ei välitä minusta tai kohtelee minua epätasa-arvoisesti. Silloin ,kun koen tulleeni loukatuksi. Minä huudan, itken, satutan itseäni ja häntä.
Taustastani sen verran, että oma isäni oli myös väkivaltainen ja uskonkin, että olen oppinut vanhempieni toimintavan omakseni.
Olen täysin väkivaltaa vastaan, sillä vain pahennan asioita, en haluaisi niin tehdä, mutta en kuitenkaan osaa hillitä itseäni. Kun minusta tuntuu, että minua kohdellaan epäreilusti loukkaannun niin syvästi, että kuvittelen voivani saada sen loppumaan lyömällä ja riuhtomalla.
Olen aika pienikokoinen,eikä minulta voimaa löydy sen vertaa, että saisin aikaan mustelmia, mutta silti tottakai se mitä teen on väärin! Oikeastaan tarkoitukseni ei koskaan ole lyödä kovaa,vaan sen tarkoitus on saada mies pelästymään niin, että hän kuuntelee sanottavani ja ymmärtää loukanneensa minua.Lähinnä tuo on sellaista huitomista, raapimista ja repimistä.

Minun täytyisi opetella aivan toisenlainen keino selvittää ongelmia. En ole sitä lapsuudestani oppinut kotoa ja toivoisin, että voisin tuon toimintatavan muuttaa itsestäni pois. En vaan tiedä miten. Kuinka muuten purkaa kiukkunsa? En ole koskaan oppinut siihen , että poistuisin paikalta rauhoittuakseni, vaan olen tottunut siihen, että asiat selvitetään heti, tässä ja nyt. Korostan vielä, että koskaan en ole käyttäytynyt aggressiivisesti ennen ketään kohtaan. Tämä on aivan uusi piirre minussa ja uskon,että tuo pettäminen laukaisi sen.
Asiallisia kommentteja, kiitos!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu