jäi mieleen voimala-ohjelmasta, josta onnistuin näkemään vain osan. Tuli vääjäämättä mielleyhtymä, jopa tälle palstalle, koska monet naiset ovat valitelleet täällä, että ovat olleet narsistimiehen "uhreja" ja ero siten väistämätön.
Samoin tuli mieleen sisareni, joka on toistuvasti sortunut hyvin narsistisiin miehiin ja ei huomaa itse, että on samaa maata...
Samoin tuli mieleen sisareni, joka on toistuvasti sortunut hyvin narsistisiin miehiin ja ei huomaa itse, että on samaa maata...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Luonnehäiriöisten/psykopaattien uhrit tietävät, että kyseessä on todella takana sairasmieli ja sairaus, joka on diagnotisoitavissa.
Siinä olet oikeassa, että nyt kyseisestä sairaudesta on tehty muotisana. Samoin kävi masentuneisuuden, syömishäiriöiden, loppuunpalamisen tiimoilta. Nämäkin sairaudet todellisina ovat ihmistä vammauttavia ja elämänlaatua tuhoavia. Siis silloin kuin ne on diagnotisoitu lääkärien taholta.
Googlaa jos tahdot tutkia asiaa paremmin, hakusanoiksi sopii hyvin luonnehäiriöt ja psykopaatti.
Tunnut ihmiseltä, joka todella on kiinnostunut asiasta ja ilmiöistä sairauden takana.
Olisi surullista, jos tekee johtopäätöksiä yhden tai useammankaan tv:stä nähdyn ohjelman vuoksi. Et varmasti toivoisi itsekkään sinusta uskottavan noin lyhyeiden tiedonjyvästen perusteella mitään.
Ihan toivon tätä sisaresikin vuoksi, sillä jos hän on joutunut luonnehäiriöisten uhriksi, hän tarvitsee todella tukeasi.
olen lukenut noista paljonkin, mutta ensi kertaa kuulin tuon, että narsisti etsii toista narsistia...
Tosin ohjelmassa todettiin, että narsismia on monentasoista ja voi olla ns tervettä narsismia, jota löytyy (olisi hyvä löytyä) jokaisesta.
Kata Kärkkäinen tunnusti olevansa narsisti ja on paljon muuttunut monivuotisen psykoterapian ansiosta.
Se on jo hyvä lähtökohta, että tunnustaa/tunnistaa itsessään olevat narsistiset piirteet ja ominaisuudet. Harva niin tekee.
Terve itsetunto ei narsismia kaipaa eikä siedä.
Kyllä olen sisartani tukenut ja tuen vastakin, mutta hänen elämänarvonsa ovat "muuttumattomat"..
terve narsismi on just sitä tervettä itsetuntoa.
Kun on terve itsetunto, ei kaipaa kehuja ja jalustalle nostoa...
Et osaa itse erottaa 'tervettä' narsismia 'sairasta' - vain siitä yksinkertaiesta syystä, että et ole itse koskaan elänyt narsistin kanssa. Kaikenlaisista asioista voimme esittää omia mielipiteitä, ja voimme ulkopuolisina päivitellä sitä, kuinka toiset voivat olla niin 'naiiveja', että ajautuvat suhteeseeseen narsistin kanssa, ja vieläpä jatkuvasti, kuten siskosi.
Tämä ei kuitenkaan ole totuus näistä suhteista. Kuka tahansa ihminen, myös kokenut ja erinomainen ihmistuntija voi aloittaa suhteen narsistisen ihmisen kanssa. Omasta kokemuksesta, ihmistuntemuksesta, itsetuntemuksesta, itsekunnioituksesta - ja monesta muusta syystä riippuu, kauanko tällainen suhde jatkuu, ja paljonko se pääsee 'tuhoja' aiheuttamaan.
pidä sekoittaa... siis psykopaattia ja narsistia?
Psykopaatti ei mm kykene empatiaan, mutta narsisti voi olla hyvinkin empatiaa tunteva.
Jollain palstalla oli ruodittu paljonkin noita mikä erottaa psykopaatin narsistista. Sinä taisit vetää mutkia suoriksi..?
pahempi, eli tuhoisampi läheisilleen ja ympäristölle.
erilaisia luonnehäiriöisiä yhä enemmän ja se näkyy jo nyt. Suuret avioerojen määrät ja perheiden hajoamiset aiheuttavat tuhoa monelle monelle lapselle ja heidän minäkuvansa vääristyy. Jos kasvatus ja tuki ovat puuttellisia (pääosin yhden vanhemman varassa ja ei välejä esim isovanhempiinkaan)ne eivät voi olla vaikuttamatta nuoreen. Älkööt sitten kukaan tulko sanomaan, että pitääkö olla liitossa jossa hakataan ym.
Vastaus on valmiina:Ei pidä. Mutta ihmiset voisivat opetella valmistautumaan avioliittoon ja parisuhteeseen tarpeeksi hyvin. Kumppani ja hänen ominaisuutensa pitää oppia ensin tuntemaan ennen kuin lapsia tehdään.Riidelkää ja sopikaa jo seurusteluaikana. Kunnon kännejä pitää ottaa, jotta näkee miten kumppani käyttäytyy. Ja noita tarpeeksi usein. Eikä anteeksiantoja, kantapäät erilleen jo hyvissä
ajoin, eikä jäädä odottamaan lisää lyöntejä ja pettämisiä, kaikkien rahojen juontia ym..
Pidän kohta ex-miestäni narsistina. Olkoonkin muotisana, mutta on mukava, että tietylle määrälle tiettyjä luonteenpiirteitä on löydetty nimi. Ennen olisi mennyt tuntikausia, jos olisin yrittänyt kuvata mieheni käyttäytymistä, mutta nyt sen voi kertoa yhdellä sanalla.
Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, että jos narsisti etsii narsistin... miten tämän nyt kirjoittaisi... olenko minä nyt esimerkiksi narsisti vain siitä syystä, että satuin osumaan yhteen mieheni kanssa? vaikuttaako mitenkään, että ei kestä elää sen narsistin kanssa, onko silti itsekin vääjäämättömästi narsisti?
Narsistihan ei itse ymmärrä olevansa narsisti, vaan pitää itseään juuri päinvastaisena. Jos narsisti etsii toisen narsistin kumppanikseen, heidänhän pitäisi viihtyä hyvin yhdessä, koska kummatkaan eivät erota itsessään eivätkä toisissaan narsistin piirteitä.
Sekametelisoppaa.
Oikeastaan ihan sama, mikä mieheni on, mutta hänen itsekkyytensä on jotain sellaista, joka menee järjen yli. Siis jotain niin käsittämättömän yliampuvaa.
Mieheni elää myös sellaisessa omassa maailmassaan, missä mikään ei ole sitä, miltä näyttää olevan. Ulkopuoliset eivät tiedä asiasta mitään, koska miehelleni on erittäin erittäin tärkeää, että hänestä pidetään.
Mieheni on keski-ikäinen, mutta hehkuu kehuja saadessaan kuin lapsi. Hänen äitinsä on keksinyt keinon pitää poikansa luonaan ja avainsana on yltiöpäinen kehuminen.
Narsisti rakastaa, kun häntä kehutaan. Ja kärsii, jos ei kehuta. Kehuminen on pääasia. Kaikki, mihin narsisti koskee on erityisen hienoa. Kaikki, mitä narsisti omistaa, on erityisen kallista ja arvokasta.
Narsisti ei jaa yhtään mitään toisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi mieheni. Hän omistaa mielestään kaiken mitä äidillään on. Vanha äiti asuu yksin omistusasunnossa, jonka kanssa miehelläni ei ole mitään tekemistä, mutta mieheni jostain syystä ajattelee, että asunto on mieheni ja hän antaa äitinsä vain armosta asua asunnossaan.
Mieheni omistaa myös meidän asuntomme. Olemme ostaneet ja maksaneet asuntoamme 10 vuotta yhdessä, mutta jostain syystä se on mieheni ajatuksissa hänen ikiomansa.
Narsistin ajatukset ovat muuriutuneet niin, ettei sinne pääse mitään läpi. Narsisti näkee itsensä suurena ja muut pienenä. Narsisti pitää maailman pystyssä ja muiden tehtäväksi jää vain kiittää ja kehua häntä.
Narsisti voi tehdä käsittämättömän pahoja tekoja, mutta hän ei omasta mielestään ole tehnyt mitään. Jos narsisti lyö, hänen kätensä laittoi liikkeelle joku muu kuin hän itse. Jos narsisti pettää, syy on petetyssä: petetty on aina ansainnut pettämisen.
Narsisti ei koskaan ajattele asioista niin kuin ne ovat. Narsisti käsittelee asioita manipuloimalla muita ajattelemaan ja näkemään asioita väärällä tavalla.
Tiedän kokemuksesta, mitä on olla jatkuvan manipuloinnin alaisena. Sitä en tiedä, missä vaiheessa aloin olla varma siitä, että meistä minä en ole se, joka elää ihan omassa fantasiamaailmassa. Narsistin elämän tragedia on siinä, että muut ihmiset ovat niin tyhmiä, etteivät näe hänen erityistä arvoaan.
Anteeksi nyt tämä purkaus. On hyvä, että on tällainen venttiili.
Puhukaa narsistien uhrit, että nekin, jotka eivät vielä tiedä, mikä oman elämän tekee "oudoksi" elää, oppisivat tunnistamaan narsistin vaikutukset lähimmäisiinsä. Ja juoksemaan pakoon.
paljon narsismista ja psykopatiasta, mutta moni ei erota noita toisistaan.Linkkejä löytyy...
http://www.muotiala.fi/lehti/jutut/20060529_nars_mai_4.php
suomi on siitä hauska maa että kun aletaan puhumaan narsisteista niin kohta kaikki miehet on narsisteja...naisten mielestä...hiukan jäitä hattuun...kyllä ne avioeron syyt on hiukan monisyisemmät!!! miksi esim. naiset eroaa juuri vaihdevuosi kriisin aikana????
Niin mutta silti? jotkut naiset eroavat narsistimiehestä tälläkin hetkellä syystä että lapset pääsevät ulos perhehelvetistä.
Minun narsistimieheni (tuleva ex) itki eilisen sanoen, mietinkö lainkaan miltä hänestä tuntuu? Tuo jos mikä kuvaa minusta hyvin narsistia.
Mies itkee koska eroan, mutta edelleen katsoo tilannetta 100% omasta kulmastaan?
Mitäs tähän sanotte miehet? Ette te kaikki ole narsisteja, vain joka viideskymmenes teistä on, varsinaisesti narsistista häiriötä teistä kantaa vain joka sadas ehkä harvempi.
Minun mieheni käsittääkseni on tuota pahinta kastia. Josta syystä kun torstaina ymmärsin, perjantaina sanoin eroavani, lauantaina kerroin lapsille, tiistaina vein erohakemuksen postiin ja eilen laitoin asuntohakemuksen eteenpäin...
Eikä tämä ero tullut äkkiä? Ero on ollut tapetilla vuosia, mutta vasta kun ymmärsin MIKSI laitoin asian eteenpäin. Vasta kun laitoin asian eteenpäin, mies heräsi itkemään... ajattelenko lainkaan häntä?
Kyllä, myös häntä, kaiken keskellä, paljon enemmän kuin suotavaa olisi.
Narsismi ei ole itserakkautta, vaan sen puutetta. Kun ei rakasta itseään, pitää hyväksyntä hakea ympäristöstä lakkaamattomana kerjuuna. Siksi narsistin pitää rakentaa läheisuhde ihmiseen joka on läheisriippuvainen (kuten minä) tai ihmiseen joka on normaalia älykkäämpi ja empaattisempi.
Narsistin ja narsistin suhde loppuisi eittämättä ensimmäisen viikon jälkeen, koska tuossa suhteessa ei olisi antajaa ja ottajaa vaan kaksi ottajaa jotka eivät saisi mitään?
Narsistin uhri on käänteinen narsisti, peilikuva narsistille, kiltti, empaattinen, lämmin, vastuuntuntoinen, pitkämielinen, älykäs (vain älykäs ihminen etsii syytä liiton ongelmiin itsestään, tyhmempi syyttäisi puolisoa ja eroaisi enempiä tutkimatta)
minun vaihdevuoteni tulevat toivoakseni vasta parinkymmenen vuoden kuluttua. Että tämä ero ei ole hormoni myrskyn tulos vaan aidosti ero jolla leikkaan narsistin pois lasteni ja omasta arjesta. Hän voi olla isä, muttei osa jokapäiväistä elämäämme.
haa,olis hieno nähdä mistä nuo tarkat luvut on otettu ja paljonko naisista on narsisteja...eiköhän se ole niin että niin kauan kun keskustelu velloo tasolla "mies on aina syyllinen ja naiset uhreja" ei avioerojen määrä käänny laskuun...vasta sitten kun aletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja oikeasti mietitään miksi erotaan niin usein ja otetaan molempien hyvät ja huonot puolet mukaan siihen..sitten ehkä selviäis syy miksi erotaan..eikä esitetä tuollaisia yksipuolisia..yksioikoisia syitä...ja kyllähän suomalaiset miehet on melkein 100% äidin kasvattamia????????
Kirjoitit: "niin kauan kun keskustelu velloo tasolla "mies on aina syyllinen ja naiset uhreja" ei avioerojen määrä käänny laskuun..."
Mun henkilökohtaisessa tapauksessa pahin narsku on ex-anoppi. Narsisti jolla psykopaattisia ja muita luonnehäiriöisiä piirteitä. Hyvin manipuloiva ihminen. On nyt (eron jälkeen) eristänyt exäni ympärillä olevasta maailmasta ja katsonut ettei exällä ole asuntoa, ruokaa eikä autoa jos ei tottele äitinsä 100-prosenttisesti. Suren tätä. Mutta lohdutan itseäni sillä etten minä eivätkä lapseni ole enää siinä helvetissä mukana. Siksi tuli ero. En näe ex-miestäni puhtaana narsistina. Ex-anoppi on puhdas narsisti, ihan solutasolla. Ex-mieheni oli vain hyvin vahingoittunut perhekuvioistaan. Yritin 15 vuotta saada asiat toimimaan. Yritin ymmärtää ja auttaa. Lopulta mulla ei ollut ollenkaan voimia. Voit ehkä kuvitella millainen ero siinä tuli. Mm ex-anoppi kaappasi lapsia, valehteli soskuissa, valehteli mun perheelle... En vieläkään ymmärrä että selvisin tästä hengessä. Puhumattakaan exän raiskauksista ja seksuaalisesta häirinnästä, koska hän oli kasvanut perheessä jossa ei ollut ikinä rajoja, vaan toinen ihminen oli vain oman itsen osa. Sellaisessa ei voi elää. Ei ole sitten väliä kuka se narsku on.
Helv***i vieköön, ei ole väliä ollenkaan vanhemmista, kunhan lapsia saa noista kuvioista pois. Nyt lapseni tapaavat exääni ja tämän narskuätiä vain alle 10 kertaa vuodessa. Minä olen se, joka katsoo että saavat tavata. Minä olen se, joka lasten isälle soittaa jotta lapset saavat puhua sen kanssa. Yritän lapsille puhua hyvää niiden isästään aina. Exän ja sen äidin puolelta saan vain sontaa. Niiden maailman on todella vääristynyt, ja olen ikionnellinen etten ole siinä enää mukana. Ja varsinkin että lapset ovat vain sen verran siellä (hyvin vähän ovat pelkästään isänsä kanssa, kun tämä on aina "äidin pesässä") että joka kerta on ikäänkuin "kuherruskuukausi".
Tämä on maassamme iso ongelma. Eikä sitä ratketa tappelemalla täällä siitä onko miehillä enemmän narskupiirteitä vai naisilla. Se ei ole rakentavaa.
Jos onnistuu pelastautumaan pahasta narsistisuhteesta on loppuelämä yhtä toipumista. Ei siinä halveksintaa tarvita.
75% Narsisteita on miehiä.. hahaa tai ihii tai voi itku..
mistä nämä kaikki hienot luvut ovat peräisin ja miten paljon asiaa on tieteellisesti tutkittu tai tutkittu ollenkaan...nykypäivänä naiset ottaa miehiä kiinni joka alueella (esim alkoholismi,naiset vaan juo salaa ja miehet niin että se näkyy ja kuuluu...oisko tässä sama asia???)
Etkö huomaa, että samalla kun vedät 'mutkat suoriksi', eli kieltäydyt uskomasta, että narsismia on olemassakaan, yleistät itse (ja vihjaat siihen päälle vielä kaikenlaista) - tämä on aina se kääntöpuoli asioissa. Se, että narsimi on tunnustettu asia, ei tarkoita sitä, että kaikki eronneet syyttäisivät kumppaniaan narsistiksi (aina kun narsismi on esillä näillä palstoilla, on aina joku joka tulee kertomaan (yleistämään), että 'nyt taas syytetään kaikkia miehiä narsisteiksi, eikä katsota itse peiliin'.
Narsismi on tutkittu juttu ja diagnosoitu luonehäiriöksi (se ei ole sairaus). Minulla on myös omakohtaisia kokemuksia asiasta.
Narsistilla on ainakin kaksi sellaista ominaisuutta, joita ei 'normaalilla narsismilla' varustetulla ihmisellä ole. Narsisti ei ensinnäkään tunne syyllisyyttä tekemistään asioista, hänellä ei ole omaatuntoa; hän ei ole omasta mielestään koskaan vastuussa tekemistään asioista, koska joku muu, toinen ihminen tai olosuhteet ovat syyllisiä.
Toiseksi, narsisti ei siedä kumppaniltaan minkäänlaisia 'laiminlyöntejä'. Narsistin huomionkipeys on poikkeuksellista, ja jos kumpani kieltäytyy esim. seksistä, narsisti kostaa välittömästi kokemansa 'vääryyden'.
Ihminen voi olla hyvinkin narsistin olematta luonnehäiriöinen Oleellista onkin juuri asioiden tiedostaminen; jos tunnistaa itsessään näitä ominaisuuksia ja kykenee elämään niiden kanssa vahingoitamatta jatkuvasti muita, ei ole mitään hätää. Luonnehäiriöinen narsisti ei tunnista itsessään näitä puoliaan, ja jos tunnistaakin, ei käsittele asiaa millään tavalla.
Ja lopuksi: Se, että joku kertoo täällä eläneensä narsistin kanssa, ei tarkoita sitä, että tämä kyseinen henkilö kokisi itse olevansa virheetön ihminen. Kysyisinkin, että mikä siinä, että joku kertoo kokemuksensa täällä, on niin uhkaavaa, että tälle henkilölle on välittömästi tiedotettava 'katso peiliin'? Voisitko sinä vastata tähän kysymykseen?
tämän asian oikein, niin on todella harvinaista ettei ihmisillä olisi lainkaan narsistisia piirteitä. Niitä on meissä jokaisessa.
Ihminen joka on lapsuudessaan elänyt narsistisen ihmisen lähellä (esim vanhempi on ollut narsku) on saanut tästä lapsuudestaan "vammoja", jotka altistavat ihmistä narsistisuhteisiin.
Narsistisessa suhteessa narsisti ei pysty käsittelemään syyllisyyttä, jonka seurauksena uhri aina kokee syyllisyyttä. Tästä kuviosta on ERITTÄIN vaikeaa päästä pois. Koska yleensä uhrilla on lapsuuden kuviot niin hyvin kovalevyllä ettei niitä helposti saa pois. Ja narsistia ei yleensä helposti terapiaan saa... Narsistihan sekoittaa vastuuta ja syyllisyyttä. Terve ihminen voi ottaa vastuun asioista ilman että tuntee ylivoimaista syyllisyyttä. Narsisti ei tähän pysty. Ja terapian onnistumiseen tarvittaisiin narsistin vastuun ottaminen omista teoistaan jotta saisiin pysyvää tulosta ja muuttumista.
Siksi ero voi olla ainoa vaihtoehto. Koska terapia ei yleensä narskusuhteessa onnistu. Narskusuhteessa kukaan ei voi hyvin. Ei narsisti eikä uhri. Eikä VARSINKAAN lapset.
Näin mun mielipide.
...että syyllisyys on tässä vissiin avainsana. Eli ei tarvi olla niin että toinen vanhempi on ollut narsisti, jotta saisi narsistimaisen häiriön jollain tasolla tai tavalla. Vaan lapsuudessa on tärkeätä että lapsi oppii käsittelemään syyllisyyden tunteita oikealla tavalla. Lapsi joka ei tätä opi, saa tavalla tai toisella narsistisen häiriön. Näin sen mukaan mitä olen kuullut.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html#A2
http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/NarcisChar.html
kuinka monta "kriteeriä" pitkästä listasta pitää täyttyä, jotta on narsisti.Jälkimmäisestä tuli tunne, että taitaa sopia harvaan kaikki kriteerit. Olisiko osa aivan psykopaattista "oireilua" , sillä niitä on " ei asiantuntijan" vaikea erottaa? Esim ainakin osa asiantuntijoista väittää, että narsisti on empaattinen ( ei näyttele ) mutta psykopaatti voi näytellä empaattista, mutta ei tunne empatiaa.
Miun mieheeni nuo sopivat kaikki?! Josta syystä olen aika varma että hänellä on jonkinasteinen häiriö ymmärryselimissä.
Omakohtainen kokemus tuosta empatiasta on, että mieheni kyllä sitä kokee, mutta vain sekunnin kaksi, kunnes itsesuojeluvaisto pakottaa palaamaan vihaan?? Nuo kohdat ovat kaikkein raaimpia, olen avoin, olen täysin tunteella miehen edessä ja släm, hän kääntää rakkaudesta vihaan nopeammin kuin kirjassa sivua.
mun mies on juuri tollanen. nauttii kun itken, eikä IKINÄ 11 vuoden aikana ole pyytänyt anteeksi.
on ja kokemusta lähipiiristä - tietoakin lukenut jostain, että psykopaatti on tunteeton eikä voi tuntea empatiaa. Naapurina asui eräs nuorehko nainen, yhden lapsen äiti ja hän törmäsi tosiaan psykopaattiin. Suhde kesti useita vuosia, ennen kuin nainen pääsi irti. Mies oli manipuloija ja koska hänellä oli rahaa, jota ei ollut naisella, nainen uskoi sokeasti miehen "parantumiseen".
Ei mitään empatiaa missään. Kylmää ja jäätävää suhtautumista silloinkin, kun naisen kaksi läheistä kuoli. Miehen sanat todella olivat : "Ei voi vähempää kiinnostaa kenenkään kuolema ja hautajaiset". Silloin viimeistään silmät avautuivat. Kyllä narsismi ja psykopatia ovat erillään ja ne pitää erottaa. Narsisti voi olla hyvin tunteellinen ja empaattinen ja voi kietoa niillä toisen valtaansa. Varsinkin, kuten aloituksessa on - tapauksia joissa toinenkin "kerjää ja vaatii" yli kaiken kehuja/ymmärrystä/paapomista ym... Narsisti elää "kehuilla ja kiitoksilla", koska hänellä on kuitenkin itsetunto ( vaikka esittää itsevarmaa)ja hän tarvitsee polttoaineekseen kehuja itsetuntonsa kohottamiseen.