JOJOsuhde?

Olen aloittanut seurustelun saman henkilön kanssa kahdesti, jopa muuttanut hänen luo kahdesti. Olemme sopineet, että jos eroamme toisen kerran, se on sillä selvä.

Se on ihan ymmärrettävää että kerran eroaa, ja tajuaa että haluaa sittenkin olla yhdessä; mutta toisen kerran sama juttu on jo jahkailua... (muuttotavaroiden edestakainen kuskaaminenkin on naurettavaa). Ei ne eron syyt ja ongelmat katoa enää mihinkään. Jos tulee eron paikka, sille on oltava aika painava syy. Tietysti riippuu siitä kuinka kevein perustein on ollut valmis eroamaan, ja kuinka tosissaan on suhteessa.

Pitää pystyä tekemään niin iso päätös, että joko on toisen kanssa, tai sitten ei. Se että kokee suhteessa isoja miinuksia, mutta toisaalta plussiakin eikä halua päästää irti, on tilanne jossa pitää kyetä punnitsemaan loppusumma. Muuten se on luonteen heikkoutta. Ehkä sellainen on-off-suhde sopii sellaisille, joille toinen ei ole ihan se oikea, ja oma vapaus pitää välillä saada, mutta kuitenkin tuttu ja turvallinen paremman puutteessa.

Itselläni kyse on siitä että suhteessa löytyy kyllä arvostusta ja tosissaan olemista, mutta odotukset ovat hieman eri aikataululla... ja suhde on hankala, kun olemme niin erilaisia luonteiltamme. Se harmittaa, kun haluaisi tuntea että voi olla toisen kanssa loppuikänsä, mutta kaikki on niin epävarmaa. Musta siinä tekee molemmille palveluksen, jos pystyy kerralla päättämään kuinka tosissaan on ja mitä sen eteen on valmis tekemään. Ei niitä menneitä yhteen palamisen kertoja tarvitse laskea, pääasia mitä on tällä hetkellä valmis tekemään.

seurusteluaikana 1 kerran breikki noin 1 kk. Avoliitossa 1 kerran jolloin muutin pois omaan asuntoon breikkiä n.2kk. Muutettiin taas yhteen kolmas ja viimeinen jojo kun mentiin naimisiin saman katonalla ja sitten erottiin. Nyt lopullisesti. Kaikissa tapauksissa mies halusi erota tai asua eri osoitteessa. Tälläinen tapaus.