Onko täällä paljon sellaisia sinkkuja, jotka haluavat vain seurustella lähes ihan kenen tahansa kanssa kunhan vain on joku?
Tai kysytäänkö näin, että jos tapaat ihmisen jossa on joitain hyviä (sinulle sopivia) asioita niin kelpuutatko hänet seurusteluun, vaikka hänessä olisi myös paljon huonoja asioita mitkä tiedät, että jossain vaiheessa alkaa ärsyttämään niin paljon, että alat etsimään muita.
Tai kysytäänkö näin, että jos tapaat ihmisen jossa on joitain hyviä (sinulle sopivia) asioita niin kelpuutatko hänet seurusteluun, vaikka hänessä olisi myös paljon huonoja asioita mitkä tiedät, että jossain vaiheessa alkaa ärsyttämään niin paljon, että alat etsimään muita.
Vastaukset 21
Vanhimmat
En tosiaan kenen tahansa kanssa. 15min riittää huomaamaan toimiiko juttu vai kannattaako antaa mahdollisuus tai antaako asian olla. Ensimmäiseen kuuluu 10% ja toiseen n.60%. Loput menköön menojaan. Onneksi 60% on todennäköisin porukka deittipalveluissa. ja eka ryhmäkin on hyvin edustettuna.
Näin omasta näkökannasta.
Ei todellakaan kenen tahansa kanssa. Hyvien asioiden prosentin pitää olla huonoja korkeampi, sillä eihän meistä kukaan täydellinen ole. Saa ja pitää ollakin jotain huonoja asioita, kuten on minussakin varmasti.
Mutta mielummin yksin kun joka päivä vituttas toista katella vieressä, jonka kanssa oleminen on pakkopullaa.
ihmistä, jonka seurassa minun ei olisi hyvä olla.
Ulkonäköseikat, koulutukset ja muut asiat eivät ole minulle kovin tärkeitä, mutta jos on sikaruma niin tuskin voisin seurustella jos en tuntisi mitään vetoa kyseiseen henkilöön.
Huonoja puolia on jokaisessa joten jos tapaisin jonkun aika sopivan niin jotain kompromisseja pitäisi kyllä tehdä. Mutta jos on liikaa semmoisia piirteitä/ominaisuuksia jotka häiritsevät tai käyvät ristiin, niin tuskin asiasta mitään pidemmän päälle tulisi.
Lyhyesti sanottuna en kelpuuta ihan ketä tahansa, esim. jakorasiat, tupakoitsijat, alkoholistit, tyhmät ja kiihkouskovaiset ovat semmoisia joille näytän punaista valoa. Jalat maassa ja järki päässä pitää olla vaikka seurustelisikin, mutta ei kuitenkaan tarvitse olla tosikko.
pitää parantaa elämänlaatua, ei huonontaa sitä. Missään tapauksessa en haluaisi jotakuta vain siksi, että ylipäänsä olisi joku. Tällä hetkellä olen vasta ylipäänsä varovasti "palaamassa areenalle"; viimeisimmässä suhteessa poltin siipeni enkä tiedä olenko valmis yrittämään uudestaan. Enkä tiedä olisiko reilua aloittaa kenenkään kanssa niin pitkään, kun edellisen suhteen haavat eivät ole täysin parantuneet. Monta muutakin syytä on, miksi uskon viettäväni tulevaisuuteni yksin, mutta aika näyttää.
täysijärkinen seurustele tuollaisen itseensätyytyväisen, omaa egoaan koko ajan korostavan kettutytön kanssa. Näin luin erään kirjoittajan tekstistä, että olet kettutyttö ja ne alkoholistit, joita et raittiiksi saa, vaikka kuinka suutasi vääntäisit. Ehkä hetkeksi, niinhän sen sorttiset tekee, kun haluaa katon päänsä päälle talvipakkasilla. Siitä siipien polttamisesta vielä. Kun katsoo jonkun rentun ja muita ei saa, ne siivet palaa ilman muuta, mutta minä olen käyttänyt tunteiden lisäksi myös järkeä, joten en ole polttanut siipiäni. Asiat kondiksesssa.
on turha kertoa siitä, mitä täysjärkiset tekevät, koska häntä itseään ei voida lukea heidän joukkoon.
Huvilamummo kohtaa täysjärkisiä korkeintaan hoitosuhteissa.
pitäisi kyseisen kirjoittajan olla ja lisäksi käydä se apukoulu uudestaan, koska olet niiiiiin
tyhmä ja kun yksinäisenä mummona ryppyinesi istuskelet jakkarallasi ja hulluja juttelet....dementia on kovin yleistynyttä jo nuortenkin keskuudessa, sen sijaan minun suvussani ei ole yhtään dementia-tapausta tavattu.
mutta pyydän vielä kerran: mene hoitoon, tiedän, että vanhanapiikana olet kateellinen kun puuttuu mies ja lapset ja huvilat, mutta hoito voi tuoda helpotusta, tosin suoraan ilkeyteen ja psykopaattisuuteen ei ole hoitoa. Parempaa huomista pikku-mummulle, joko ryppysi roikkuu, minulla ei ole vielä yhtäkään, mutta miehet ei huoli silloin edes yhdenyönsiihdyttäjäksi, joten
osta nyt heti niitä ryppyvoiteita hyvissä ajoin.
Tällä palstalla nyt selvästi näkee mitä ovat yli
24 vuotiaat eli ne vanhatpiiat. Hirveän kärttyisiä ja kateellisia ja omaan napaansa tuijottavia oman olemattoman egonsa pönkittäjiä.
Minusta vaikuttaa, että se on joku muu kuin minä, joka yksinäisenä mummona istuu jakkaralla ryppyineen ja juttelee hulluja... dementia ei tosin ole leikin asia, kuten kokemuksesta tiedät.
nyt etkä vasta naimisissa, jo nelikymppisenä istuskelet jakkarallasi yksin ryppyjäsi ihmetellen ja ihmetellem myös sitä, miksei flaksi käy, mutta kuten itsekin tiedät syyn, niin mitäpä sitä pohtimaan. Suvussani EI ole yhtään dementiatapausta ja kuten olen sanonut, sitä en sairasta rahdunkaan vertaa, joten kita kiinni, rassukka öykkäri!
En seurustelisi kenenkään kanssa vain sen takia, että minulla olisi joku. Haluan seurustella sellaisen miehen kanssa, kenen lähellä minun on hyvä olla. Ja joka hyväksyy minut omana itsenäni.
Ulkonäköseikat ovat jossain määrin toissijaisia, siisti ja hygieniastaa huolehtiva pitää olla, mutta monesti minut hurmaa persoona, ei ulkonäkö. Totta kai miehen täytyy jossain määrin viehättää silmää, mutta uskon, että jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista, jossa tähän voi rakastua luonteen lisäksi. Esimerkiksi itseä viehättää miesten kauniit silmät. Silmät on sielun peli..
"Kelpuuttaisin" myös miehen, jossa tiedän olevan piirteitä, jotka ärsyttävät minua. En ole itsekään täydellinen, millä oikeudella vaatisin moista toiselta? Ei mikään suhde ole täydellinen.
joku mies käytti myös jakorasiasanaa. Siis bannaukseen, koska minutkin bannattiin. Samoista sanoista bannaukseen, on sitten mies tai nainen, joka niin sanoo. Siis kiribati, toimeksi. Vai onko minun kohdallani kyse vain mielettömästä kateudesta, niin ainakin uskon.
Sinun kohdallasi kyse on vain ja ainoastaan häiriintyneisyydestäsi eikä mistään muusta. Yhdessäkään vastauksessasi ei tunnu olevan oikein mitään kovin relevanttia sanottavaa, ne ovat vain satunnaisia sanoja peräkkäin ilman mitään selkästi hahmoteltavaa sanomaa. Suosittelen lämpimästi liiallisen kahvin juonnin vähentämistä välittömästi.
Jos ihmisessä on asioita, jotka herättävät ajatuksen lähteä etsimään muita... lähden etsimään muita alunperinkin.
Seurustelu itsensä vuoksi ei houkuttele minua yhtään.
Olen pitkään ollut yksin ja jossain määrin tottunutkin siihen. Kun tutustun uusiin ihmisiin, en todellakaan mieti, että siinä hän nyt on. Asiat ajautuvat eteenpäin omalla painollaan ja suhde tulee, jos on tullakseen.
Jokaisessa ihmisessä on hyviä ja huonoja puolia, joiden kanssa on elettävä. En etsi sitä täydellistä, mutta en myöskään opeta toista omille tavoilleni. Suhteeseen on turha hypätä, jos toisella on hyvin ärsyttävä puoli kuten alkoholismi. Pienistä asioista voi joustaa, joihin luen mm. tupakoinnin. Aloittaako seurustelun vai ei on jokaisen itse päätettävä. Siinä ratkaisee henkilökohtaiset painotukset mitä voi hyväksyä ja mitä ei.
Se mitä en voi hyväksyä, on kolmannet osapuolet. En salli missään tapauksessa itseltäni tai toiselta rinnakkaista suhdetta. Ihmisten on kyettävä lopettamaan edellinen suhde ennen uuden aloittamista. Ystävyyden pohjalta sitä voi tapailla, mutta suhteeseen ei saa ruveta.
Yksinkertaisesti en pysty seurustelemaan ystävyydestä tai muusta tunteesta. Kyllä toisen pitää olla minulle juuri se oikea - siis rakkaudesta. Ja sellaisen ihmisen läsnäollessa hyväksyn hänen huonotkin piirteensä :).
melkein mahdottomuus löytää mitään rakkautta, ei edes ystävyyttä, joka kestää koko elämän ajan.
Huomioi avioerotilastot, jos niin pitkälle pääset, että pappi sanoo aamen. Sitä ennen on melkein mahdotonta löytää ketään, jos rakkaus on kriteerinä, koska tuntuu, että jokainen hakee vain omaansa eikä välitä tuon taivaallista kenestäkään muusta. Siis sinkkuus jatkuu varmasti tooooosi pitkään.
Voi olla, että jään yksin - ilman parisuhdetta. Sitten teen jotakin muuta. Ei elämäni nytkään huonoa ole. Voin aina aloittaa pitkäjänteisen kummityön, tukea jatkossakin kodittomia eläimiä tai jotakin muuta, joka inspiroi. Minulla on hyviä ystäviä. Osa on lapsuudesta asti tähän päivään säilyneitä. Elämääkin voi rakastaa. Siis rakkauden kohde ei tarvitse olla toinen ihminen.
minä nyt kelpuuttaisin ihan kenet vai toisen vika listaa ei kannata alkaa kirjoittaan kun rakastuu nuot viat lähinnä on hellyyttäviä..
Ei tule kuuloonkaan pakkoseurustelu.
En varmaan olisi ollut jo vuosia sinkku jos kelpuuttaisin kenet tahansa.
En kuitenkaan pidä liian korkeallakaan rimaa, ihan normaalijärkinen mies kelpaisi, mutta näköjään niitä on vaikeaa vapailta markkinoilta yhyttää;)