Haluaisin mielipiteitä miten muiden parisuhteessa toimitaan toisen rahankäytön suhteen. Minä itse haluan olla kovin säästeliäs ja teen hankintoja yleensä harkiten ja tarpeeseen.
Poikaystäväni taas ostaa surutta kodinelektroniikkaa, auto(j)a, pitää muutaman sadan kilometrin matkoja kätevinä kulkea vaikka päivittäin vaikka bensa on uskomattoman kallista.
Lainaa ottaa yhteen jos toiseenkin asiaan ja vaikka maksukykyä vielä onkin niin silti itseäni hirvittää.
Osaltani tunnen kateutta, kun ei itselläni ole varaa moiseen, mutta kun tiedän ettei poikaystävällänikään oikeasti ole varaa sellaiseen niin siitä on monet riidat saatu aikaan.
Pitäisikö minun olla huomaamatta hänen rahankäyttöään vai mitenköhän sitten käy jos mennään naimisiin ja jos tulee lapsia ja jos sitä ja tätä...? Ollaanko me sitten ihan hukassa kun hän käyttää rahaa tuolla tavalla.
Olisi kovin ihanaa jos jollain olisi kokemusta tällaisesta samanlaisesta tilanteesta, mutta että olisi kokenut myös sen, että onnistuiko yhteiselo pidemmän päälle vai tuleeko hankaluuksia?
Poikaystäväni taas ostaa surutta kodinelektroniikkaa, auto(j)a, pitää muutaman sadan kilometrin matkoja kätevinä kulkea vaikka päivittäin vaikka bensa on uskomattoman kallista.
Lainaa ottaa yhteen jos toiseenkin asiaan ja vaikka maksukykyä vielä onkin niin silti itseäni hirvittää.
Osaltani tunnen kateutta, kun ei itselläni ole varaa moiseen, mutta kun tiedän ettei poikaystävällänikään oikeasti ole varaa sellaiseen niin siitä on monet riidat saatu aikaan.
Pitäisikö minun olla huomaamatta hänen rahankäyttöään vai mitenköhän sitten käy jos mennään naimisiin ja jos tulee lapsia ja jos sitä ja tätä...? Ollaanko me sitten ihan hukassa kun hän käyttää rahaa tuolla tavalla.
Olisi kovin ihanaa jos jollain olisi kokemusta tällaisesta samanlaisesta tilanteesta, mutta että olisi kokenut myös sen, että onnistuiko yhteiselo pidemmän päälle vai tuleeko hankaluuksia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Anna toisen elää yli varojeen, et voi sille mitään. Voit keskustella, ja sen jälkeen häipyä.
Pitäkää rahanne ja omaisuutenne tarkasti erillään, silloin ei tule ongelmia. Ihmiset käyttävät ja arvostavat rahaa erilailla. Yritä sinä hyväksyä miehen rahan käyttö, tietenkin sillä varauksella, ettei hän aiheuta oikeasti haittaa itselleen tai muille. Ehkäpä hänkin hyväksyy sinun tapasi?
pistää joskus kaverin tulot ja pakolliset menot samalle paperille. Jos tulos näyttää plussaa, on se se raha joka kaverilla on käytössä noihin hankintoihin. Jos taas alkaa näyttää, että marginaalit ovat kovin pienet, lyöppä papru kaverille kouraan ja kysy, että mistä se ne rahat ottaa.
Noita pikalainoja tyrkytetään helvetillisellä korolla joka tuutista ja helposti siinä katoaa todellisuudentaju omasta maksukyvystä.
Kovinkaan järkevältä tuollainen rahan käyttö. Kyseisellä kaverilla on hivenen tuo rahan arvo hukassa ja jossain kohtaa kalahtaa nilkoille pian pahastikkin. Mielestäni olisi järkevää siihen puuttua jos on aikomusta joskus saman katon alle muuttaa koska tuollaisella tyylillä tulee varmasti joskus vaikeuksia.
Siinähän se onkin kun asutaan jo saman katon alla. Olen itse hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että molemmat hoitaa omat raha-asiansa eikä niihin toisen kuulu puuttua. Mutta kun tämä tuntuu vähän holtittomalta niin haluaisin kokemuksia miten elämä sitten loppujen lopuksi voi sujua...
Hänen lainoihinsa en ole laittanut nimeäni enkä tule laittamaankaan. Yritän keskustella tästä hänen kanssaan, mutta kun hänen mielipiteensä on se että kerran vaan täällä eletään, ei mitään eläkeaikoja varten kenenkään kuulu säästää. Ja minullehan ei hänen mielestään kuulu mihin hän omat rahansa laittaa.
Varmaankin pienen puuttumisen aika jos varsinkin tulevaisuutta ajattelee.
Hän on kyllä siinä mielessä oikeassa et täällä ollaa vain kerran ja elämästä kyllä pitää nauttia. Kuitenkin jos hän siitä itse nauttii siten et tuhlaa kaikki rahat itseleen ja hakee vaan lisää lainaa ni mieleen tulee et etkö sinä kuulu myös siihen elämään? Vähän ongelmallinen tilanne mut hän nauttii rahasta mut ei kuitenkaan elämästä sinun kanssa, eikä satsaa siihen et se vois jatkua pitkäänkin. Mahtaneeko hän olla valmis elämään suhteessa ylipäätänsä?
Lapsia jos tehdään niin pitää oppia tinkiin omista tarpeistaan tai jos ei niin voi käydä vanhanaikaisesti.
Miehellä on saattanut olla köyhä lapsuus tai erittäin vauras ja hän nyt hemmoittelee itseään ehkä liiankin hulppeesti. Jos nyt on pakko mennä naimisiin niin pidä huoli siitä että mies ei hanki mitään velaksi. Oletko ottanut selville siitä oletko itsekkin vastuussa miehen veloista jos olette naimisissa?
Rahankäyttö on juuri pahin ongelma parisuhteessa vaikka muuten synkkaisikin. Ei siitä tule mitään jos toinen ajaa vararikkoon koko suhteen. Tarkka, vastuuntuntoinen ei voi sietää vastuuntunnottomasti elävää kumppania. Ihan mahdotonta on elää vastuuntunnottoman kumppanin kanssa oli sitten rahasta tai pettämisestä kysymys.
Kannattanee hermostumatta keskustella miehen kanssa, miten raha-asiat hoidettaisiin jos esimerkiksi saisitte lapsen. Sittenhän sinä olisit kotona ja miehen pitäisi huolehtia teistä kaikista. Muuttuisiko tilanne sitten?
Lainoista on turha maalata piruja seinille. Vaikka olisi naimisissa, ne ovat henkilökohtaisia, ellei mene tyhmyyksissään takaamaan. Tosin tottahan rahavaikeudet heijastuisivat koko perheeseen.
Minusta jokaisella on muuten oikeus käyttää omat rahansa kuten mielii. Aivan sama, miten hölmöltä se tuntuu. Minusta monet vaimon ostokset ovat aivan umpihulluja, mutta niin hänestäkin tuntuu minun kaljoitteluni ja taksilla ajeluni. Asia ei kuitenkaan ole ongelma niin pitkään, kun molemmat tienaavat enemmän kuin kuluttavat.
Velaksi en tosin ikinä ostaisi muuta kuin asuntoja, enkä Visaa ole koskaan vinguttanut kuin ulkomailla. Kaverit tosin irvistelevät, että luulen saavani omaisuuteni mukanani hautaan.
Ai niin, sanottakoon vielä loppuun, että jokainen pari hoitakoon raha-asiansa parhaimmaksi katsomallaan tavalla. Silti minä en ymmärrä, että pariskunnalla olisi erilainen elintaso. Jaettu ilo kun on kaksinkertainen ilo.
et tietenkin miehes saa käyttää rahaa ihan mihin vaan. Ei vois ärsyttävämpää olla jos esim. mun mies puuttuis mun rahasaioihin ku minähän saan ostaa omilla rahoillani mitä lystään kukaan ei siihen saa puuttua!! olen kyllä iste sellainen että mielestäni jos on rahaa niin mitä sitä säästämään. Antaa palaa vaan jos kerta sitä on!!!!!
Kyllä talouden realiteettien tunteminen kuuluu vastuulliseen aikuisuuteen.Vastuuton rahankäyttö saattaa olla yksi esimerkki myös muusta vastuuttomuudesta ja esimerkki myös yleisen elämänhallinnan puuttumisesta.
Aikoinaan kun alettiin mieheni kanssa seurustelemaan, oli hänellä kasaantunut autolainoja niin paljon ettei niistä oikein selvinnyt. Oli sitten ottanut takuusäätiöön yhteyttä ja sai sieltä halpakorkoisen lainan.
Näitä sitten makseli ensimmäiset kolme vuotta. Hälle ei paljon jäänykään elämiseen, minä sit kituutin pienestä palkastani et pärjättiin, jopa etelän matkan sain meille säästettyä kun oikein piukoilla oltiin.
Lupasi ja vannoi tietenkin sitten lainat maksettuaan, ettei enää sellasta tilannetta aiheuta. Ollaan kohta viisi vuotta oltu yhdessä ja miehellä on ollut 9 eri autoa sinä ainana..Suuri osa vanhoja rutkuja, vaihdettu päittäin, saatu väliä tai maksettu muutama satanen.Nyt on sit tosiaan muutaman viikon ollu tämä yhdeksäs auto, siihen lainaa otti 5000e,vanhaa maksamatta vielä 1700e(tämä vanha on mun nimissä, kun hyvää hyvyyttäni sellasenkin menin ottamaan, kun taas autoon niin perustavaa laatua oleva vika tuli, että vaihtaa piti).
Lomautettuna ollu vuoden verran, pimeitä hommia jonkun verran tehny sinä aikana,minnekään ei ole töihin hakenut, kun kuulemma miettii että mitä sitä alkaisi tekemään(35v, ei mitään koulutusta).
Nyt sitten kaveri hommasi työpaikan ja lupasikin aloittaa siellä ihan virallisesti. Nyt on vaan laskuja tullu sen verran (esim. täyskasko, ei ottanut selvää etukäteen paljonko tulee olemaan..),että ei kuulemma voikaan mennä töihin..Pitää pimeitä hommia jatkaa vielä että sais kaiken maksettua..
Siis anna mun kaikki kestää..Kyllä nyt on rakkaus todella koetuksella..Tähän asti oon aina auttanu ja tyhmänä uskonu että se jotain oppiskin..Oli vielä puhetta ollu,että mun pitäisi vaihtaa autoa(tarvitsen työssä), mut enhän minä nyt mitään lainoja voi ottaa. Nyt kyllä tosissani harkitsen, että pitäisikö erota ja miehen hakea omaa asuntoa.