Olemme seurustelleet avomieheni kanssa pian 2vuotta.
Melkein koko sen ajan olemme asuneet hänen isänsä talossa hänen kanssaan. Appi ukon kanssa tulen hyvin toimeen, hän ja vaimonsa ovat edelleen aviossa ja ns."ystäviä" jotka jakavta saman vuoteen n.kerran viikossa. Kun Anoppi päättää poiketa visiitille.
He ovat olleet jo n.17vuotta yhdessä mutta asumus erossa alle 10vuotta. Anoppi on Thaimaasta ja ehkä sen takia vähän "yksinkertaisen" oloinen, ei siis ymmärrä kaikkea mitä hänelle puhuu oikein eikä puhu täydellistä suomea itsekkään, hyvin kiivas luonteeltaan ja aina sanomassa tämänkin huushollin asioihin viimeisen sanan. Hänen kanssaan on välillä todella vaikeaa tulla toimeen esim.jos hän jostain (useimmiten väärinkäsityksestä johtuen) mielensä on pahoittanut. Puhuu minusta paskaa isännälle ja selittelee omiaan joita minä sitten joudun paikkailemaan, että "eihän se nyt ihan noin taas mennytkään" ja anoppi kun pitää omasta mielipiteestään viimeiseen asti kiinni. Appi täysin eukkonsa tossun alla! Esimerkkinä nyt vaikka sitten: Olen duunissa aina satunnaisesti hänen yrityksessään pienessä kaupassa jossa on minun lisäkseni satunnaisesti duunia televä avomieheni (olemme molemmat siis opiskelijoita) ja 1 vakituinen työntekijä.
No sitten sattui niin että tämä vakituinen työntekijä ei päässyt duuniin ja kaupalle ei mennyt ketään niin me mieheni kanssa saatiin haukut niskoilemme koska olisi ollut kulma meidän velvollisuus mennä töihin.??!! ei ole tehty mitään työsopimusta? siis mikä velvollisuus. soitin sitten tälle anopille kun oli meitä molempia mennyt miehelleni haukkumaan ja sain vain yhtä kovat huudot,"Älä huuda mulle minä pomo!!" ja luurin korvaan. Anopilla itsellään on toinenkin yritys toisella paikkakunnalla joten ei siksi ole kaupalla töissä. Mutta ei helvetti kyllä pisti vituttamaan ku seuraavana päivänä appi ukko tuli tiedustelemaan että mikäs ongelma siellä taas oli ollut. Hoitais ite kauppansa!!
Ollaan miehen kanssa kateltu omaa kämppää mutta vielä ei ole sopivaa löytynyt mietin vaan että mitenköhän villiksi tää meno tästä vielä vuosien varrella muuttuu! Näitä juttuja lueskellessa tulee sellanen olo että huhhu.
Melkein koko sen ajan olemme asuneet hänen isänsä talossa hänen kanssaan. Appi ukon kanssa tulen hyvin toimeen, hän ja vaimonsa ovat edelleen aviossa ja ns."ystäviä" jotka jakavta saman vuoteen n.kerran viikossa. Kun Anoppi päättää poiketa visiitille.
He ovat olleet jo n.17vuotta yhdessä mutta asumus erossa alle 10vuotta. Anoppi on Thaimaasta ja ehkä sen takia vähän "yksinkertaisen" oloinen, ei siis ymmärrä kaikkea mitä hänelle puhuu oikein eikä puhu täydellistä suomea itsekkään, hyvin kiivas luonteeltaan ja aina sanomassa tämänkin huushollin asioihin viimeisen sanan. Hänen kanssaan on välillä todella vaikeaa tulla toimeen esim.jos hän jostain (useimmiten väärinkäsityksestä johtuen) mielensä on pahoittanut. Puhuu minusta paskaa isännälle ja selittelee omiaan joita minä sitten joudun paikkailemaan, että "eihän se nyt ihan noin taas mennytkään" ja anoppi kun pitää omasta mielipiteestään viimeiseen asti kiinni. Appi täysin eukkonsa tossun alla! Esimerkkinä nyt vaikka sitten: Olen duunissa aina satunnaisesti hänen yrityksessään pienessä kaupassa jossa on minun lisäkseni satunnaisesti duunia televä avomieheni (olemme molemmat siis opiskelijoita) ja 1 vakituinen työntekijä.
No sitten sattui niin että tämä vakituinen työntekijä ei päässyt duuniin ja kaupalle ei mennyt ketään niin me mieheni kanssa saatiin haukut niskoilemme koska olisi ollut kulma meidän velvollisuus mennä töihin.??!! ei ole tehty mitään työsopimusta? siis mikä velvollisuus. soitin sitten tälle anopille kun oli meitä molempia mennyt miehelleni haukkumaan ja sain vain yhtä kovat huudot,"Älä huuda mulle minä pomo!!" ja luurin korvaan. Anopilla itsellään on toinenkin yritys toisella paikkakunnalla joten ei siksi ole kaupalla töissä. Mutta ei helvetti kyllä pisti vituttamaan ku seuraavana päivänä appi ukko tuli tiedustelemaan että mikäs ongelma siellä taas oli ollut. Hoitais ite kauppansa!!
Ollaan miehen kanssa kateltu omaa kämppää mutta vielä ei ole sopivaa löytynyt mietin vaan että mitenköhän villiksi tää meno tästä vielä vuosien varrella muuttuu! Näitä juttuja lueskellessa tulee sellanen olo että huhhu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sita kuusta kuuleminen jonka juurella asunto.
Ts. teilla ei ole minkaan valtakunnan oikeutta sanoa vanhemmille ihmisille yhtaan vastaan jos te royhkeasti kaytatte hanen/heidan vieraanvaraisuutta hyvaksenne!
Se etta "opiskelette" ei oikeuta teita elamaan loisina. Nyt kunnon toihin ja maksamaan omasta elamisestanne "opiskelun" ohella.
Kukaan, sen kummemmin kuin te itsekkaan, ei usko etteiko tyota ja asuntoa ole olemassa jos niita haluaa.
okei onpas täällä avarakatseisia ihmisiä. niin siis ihan mieheni äiti hän on eikä mikään uusi nainen.?
ja eihän me nyt täällä olla tietenkään koko kahta vuotta asuttu. Voivoi ihmiset ihmiset.
ikäisiä te oikein olette? anoppisi, joka on ollut appesi kanssa n. 17 vuotta, on siis miehesi oikea äiti. "Miehesi" ei voi siis olla vielä edes 17-vuotiaskaan, edellyttäen että hän on myös "appesi" oikea poika.
Vai oliko anopilla poika mukanaan tänne tullessaan?
Koska asutte kimppa-asunnossa, on sun oltava niin kuin vanhemmat sanoo. Anoppisi on oikeasti sun pomo, jos totta puhutaan. Muuttakaa muualle, sitten se ei ole enää pomo.
Huomasitko anoppisi kulttuuritaustan? Aasiassa perhekäsitys on hieman meillä totuttua laajempi, ja siihen kuuluu eri tavalla yhtä köyttä vetäminen. Eli hänelle on ihan luonnollinen ajatus, että perheenjäsenet "yhdessä" vastaavat kaupasta, vaikka se onkin "hänen". Vastaavasti on koko perheen häpeä ja menetys, mikäli kauppa oli suljettuna.
Toki sitten taas voidaan mennä siihen, että perheen sisällä pitää sopia omat pelisäännöt. Keskustelu aiheesta helpottaisi ehkä asioita? Hänkään ei ymmärtäne teidän asennettanne?
Erilaiset taustat, erilaiset ajatusmaailmat. Kulttuurit ovat erilaisia, ja niistä kannattaa ottaa selvää. Huomiointi helpottaa (koskee niin yleismaailmallisia, kansojen välisiä asioita kuin erilaisia perhetaustojakin).
Tsemppiä ja puhetta!