en tiedä mitä tekisin.ollaan oltu yhdessä 1½ vuotta ja seksi senkun vähenee...nytkin viime kerrasta on JO 6 pv!!! Ennen ei ole ollut kuin korkeentaan 3-4 pv:n välejä.Itse olen erittäin seksuaalinen ja "aina valmis"..Mieheni ehkä lauhkeampi kuin minä.Nyt hän on aloittanut opinnot uudessa koulussa(jossa ei viihdy),samoin minä ja mietin johtuuko tämä haluttomuus stressistä tai jostain.Vai onko minussa vika? Yritän aina näyttää hyvälle,samoin tuoksua.Lähestyn,mutta en tunge.Olen välinpitämätön,mutta en viileä...KAIKKEA ON KOKEILTU!!!Kysyin jo että mikä mättää..ei kuulema mikään.."harrastetaan" sitten kun haluaa.Jaa-a..entäs mä? Mä haluan...mutta en mä halua jos saa väkisin toista kinuta.Masturboinkin monta kertaa päivässä että joku mielenrauha säilyis.Sitä enemmän haluttaa mitä kaukasemmaks sänkyhommat siirtyy.Mua vaan loukkaa tämä epäsuora torjuminen..en viitsis purnatakkaan.Haluan olla haluttu!!!
puutteessa!
kidutusta
181502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
meillä myös 1½ vuoden seurustelun jälkeen seksielämässä tapahtui suuri muutos. Aiemmin touhuttiin monta kertaa viikossa. Hiljalleen kerrat vain harveni ja nykyään tulee harrastettua seksiä kerran kolmessa viikossa. Minä haluaisin useammin, mut mies ei. Ollaan seurusteltu reilu 4 vuotta nyt ja ikää 23 ja 24.
sitten siihen kun olette seukanneet tai olleet naimisissa 8 vuotta. Seksiä saa, jos saa, maximissaan 2 kertaa vuodessa. Että repikää siitä! Kokemusta on. Runkku miehen tiellä pitää. On tämä elämä sitten ihanaa, kun siitä saa näin nauttia.
Mun tarina. Aluksi nussittiin kuin aropuput eestä takaa ja kaikki mahdolliset variaatiot. Seksiä 3-6pv vko:ssa ja kaikki hyvin. No parin vuoden jälkeen vähentyi tuohon 1-2 krt viikkoon. Laatu oli kuitenkin ok. 4v yhdessä ja tuli lapsi ja seksi loppui seinään. On tuommoista 1krt 3 vko ja silloinkin tuntuu että väkipakolla.
Nykyään eukko on kuin varjo entisestään. Seksin aloite on kokonaan minulla. Hän ei tee aloitetta nykyään ollenkaan. Ja jos seksiä tulee niin hän menee makaamaan lahnaksi sängylle eikä osallistu millään tavalla. Sama kuin kävis vetämässä tumppuun.
Aina kun ehdotan jotain erikoisempaa asentoa mitä suhteen alussa harrastettiin niin eukko tyrmää aina ajatukset. "ei mitään sirkustemppuja" tyypillinen vastaus. Helvetti mä jaksa mitään ainaista lähetyssaarnaajaa ja akka on kuin lahna.
Olen yrittänyt puhua asiasta hänelle, mutta hän vain tiuskii ja tokaisee, että ei me koskaan aiemminkaan enemmän harrastettu seksiä. Niin varmaan joo. Mulla taitaa vissiin sitten muisti pettää tässä asiassa.
En yhtään ihmettele sitä, että miehet käy vieraissa kun oma akka ei enään panosta sänkyhommiin. Vakiintuminen tuhoaa seksin. No rakastan silti eukkoani mutta vituttaa tämä asia aivan saatanasti. Kiitos.
Suoraan sanottuna vituttaa.Käytiin nukkuu...sain hommat alulle mut sitten vaan siihen jäi.En viiti yksin aina alotetta tehä ja siitä jatkaa.Riitakin sytty kun aloin syyllistää:( Syyttäköön itseään jos joskus hairahdun syrjähyppyyn!!! En mä ketään muita himoitse kun ukkokultaani,mutta kai mulla joku oikeus asiaan on kun naimisissakin ollaan prkl! Sano vielä vihoissaan että ei ainakaan haluta kun olen kokoajan kärttämässä.Tällähetkellä tuntuu et tekis mieli jättää koko mies.Jos en sytytä enää niin mitäs on tässä,vaikka eihän se elämä pelkkää seksiä ole,mutta kyllä se suhteeseen vaikuttaa.Ja mulle harmi kyllä on tärkeä asia.Sanoinkin että onko kiva kun tyydytän itteni 3-4krt pv. Oli kuulema itsekin turvautunu käsiapuun,kun mulla on naistenvaivat tiellä.No ei ihmekkään ettei oma vaimo sytytä kun jynssää yksikseen.V****!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Elämä on. Seksi on oleellinen osa parisuhdetta. Mistäs sitä etukäteen tietää, että toista ei nussiminen kiinnosta enään niin paljoa myöhemmin.
olet ollut jopa 6 pv ilman!
apua! soita poliisille ja kerro sille!
Joillakin voi elämässä olla pikkasen tärkeämpiä asioita kuin se paneminen!
Mitäs jos unohtaisit sen seksin hetkeksi ja keskittyisit rakastavaan läheisyyteen miehesi kanssa. Mieti mitä kaikkea se teillä tarkoittaa.
Liiallinen suoritusseksikeskeisyys pilaa koko ihanan asian : läheisyyden, erotiikan, rakastamisen.
Ei sitä turhaan puhuta että nämä asiat ovat parhaimmillaan vasta kun neljäkymppiä on naisella ylitetty. No, onneksi sinullakin on parhaat ajat vielä edessä - kunhan vain oppisit jotain :)
Meillä on läheisyyttä ja hellyyttä erittäin paljon. Sen puutteesta ei kumpikaan meistä kärsi.Osaan huomioida mieheni myös muussa kuin seksuaalisessa mielessä. Mutta olen ehkä sitten "aktiivisempi" tai jotain sänkyasioissa. Mulle seksi ei ole suoritusta, vaan läheisyyttä ja rakkautta ja nautintoa. Seksin ei edes tarvitse tyydyttää itseäni,kumppanin tyytyväisyyskin riittää. Huoleni oli se että "kerrat" ovat harventuneet...ja syyllistin siitä itseäni.koin etten ole enää haluttava.MUTTA...Nyt olen ollut asiasta ihan hipihiljaa, ja kappasvain roolit ovat vaihtuneet ;) Tulin tulokseen että painostaminen ja asiasta jatkuvasti määkiminen ei auta asiaa.Luonto hoitaa hommat kotiin. Valitettavaa kuitenkin on just se että mä "tarvitsen" enemmän kuin on tarjontaa. Ja odotan innolla sitä neljääkymppiä jos tässä lisää oppii :)
...jos noin on. Kerroit vaan aiemmin että saatat masturboida useasti päivässä. Siitä tulee pikkaisen semmonen kuva että suoritustakin on pelissä :)
Kyllä...saatankin masturboida useasti päivässä,mutta niin olen tehnyt "aina"...teini-iästä alkaen.Kyseessä ei ole mulle suoritus,vaan joskus (=usein) vaan tekee mieli :)
sama tilanne. Kun ½ vuotta meni niin seksin määrä väheni kauheasti. Ennen rakasteltiin monta kertaa viikossa ja nyt ehkä kerran parissa viikossa jos silloinkaan. Mies sanoo että se johtuu stressistä mutta en aina jaksa uskoa. Itse haluaisin paljon useammin mutta ei kai auta kun hyväksyä tilanne. Hän väittää ettei se johdu minusta mutta välillä tuntuu että johtuu....sinkkunakin sain paljon useammin. Turhauttaa!!!
"Haluan olla haluttu!!! "
Ton takia monella naisella on suhteessa vaikeeta, kun halutaan kaikki huomio itseen, eikä keskitytä mieheen ollenkaan. Sitten naiset ihmettelee silmät pyöreinä, et mikä sitä miestä vaivaa, ku se ei enää halua mua? Lopettakaa se oman vartalon tuijottelu ja katselkaa välillä miehen vartaloa.
...on mulle kyllä sen verran iso ilo että siihen paneutuu ihan mielellään :)
Lempipuuhaani on hieroa mies päästä varpaisiin, on ihanaa saada toinen rentoutumaan ja siinä siitä toisen kropasta pääsee todella nauttimaan :) Saati mitä sen jälkeen...
en ole väittänyt etten huomioisi jne mieheni vartaloa.En kuvitellut että tähän pitää joku oma "puolustus"kertomuskin laittaa ettei jää jalkoihin. JOS en huomioisi miestäni,JOS ei olisi muutakin läheisyyttä,JOS en hemmottelisi häntä jne jne jne niin eipä mulla olisi syytäkän täällä mitään kysellä,koska silloin voi katsoa peiliin ja syyttää itseään. Meillä vaan sattuu vissiin olemaan erilaiset tarpeet ja ehkäpä mun yliaktiivisuus (ajoittainen) uuvuttaa ja kyllästyttääkin jopa.Mutta turha kuvitella että hellyyttä ja rakkautta puuttuisi.Meillä ei ole päivääkään ilman haleja,ei itseasiassa tuntejakaan jos yhdessä ollaan.Hellyyttä osoitetaan puolin ja toisin ohi kulkiessakin.En ujostele puhua "Kauniita" tai kehua miestäni.Ja tiedän että miestäkin pitää kehua ja osoittaa hänelle arvostusta.Ehkä olen ollut liian "helppo".Aina tavoiteltavissa,tietää missä menen,milloin tulen,kenen kanssa,kuka soittaa/soitti,kenelle soitin/soitan...tietää että en ikinä sano "ei"..en missään asiassa. Eli jospa mun pitää hieman "Itsenäistyä"..En tiedä,mutta nyway tällähetkellä menee taas mukavasti,ja asiat on selvitetty.Niitä ei enää märehditä :) Ja minä yritän olla "lauhkeampi" sänkyhommissa...tai niiden haluamisessa.
sunkaltaset naiset, jos mun kaveripiiriin, puolituttuihin ja melkein tuntemattomiin on uskomista. Järkyttävän moni mies valittaa joko suoraan tai rivien välistä, että nainen on koko ajan huomion keskipisteenä.
Eipä tuossa sitten mitään. Hienoa kuulla, ettet kuulu naisten enemmistöön.
...kun en tiedä kuin oman toimintani ja haluni ja innostukseni :) Tykätty on ainakin.
Tässäkin sen näkee miten hankala kuvio parisuhde ylipäätään on. Seksiongelmat tuntuu olevan yleisiä ja siitä seuraa muitakin ongelmia. Ja toisinpäin. Yhtä ongelmavyyhteä koko parisuhde. Olen tullut vuosien (ja eri kumppaneiden) parisuhde kokemuksella siihen tulokseen, että ei kannata - enemmän harmia kuin iloa. Parempi olla ikisinkkuna vaan, itsekseen ja tyydyttää itsensä omin voimin. Ei tule hankaluuksia.