Eilen sain kuulla että exälläni on uusi nainen kuvioissa.. Erostamme on nyt n. 6kk aikaa (olimme seurustelleet melkein 9v.). Koko tämän ajan kun olimme erossa hän on antanut toivoa ja vihjeitä että palaisimme yhteen (kuulemma kaipaa minua yms.), mutta toisin kävi. Tunne on sanoinkuvaamaton, olen aivan lyöty ja sydämeni on revitty palasiksi.. En kestä ajatusta että joku toinen on hänen kanssaan, ja että hän rakastaa jotakuta toista naista kuin minua. En tiedä miten enää jatkaa tästä, tuntuu niin pahalta ja elämä niin merkityksettömältä ilman häntä. Tunteeni ovat todella sekavat, rakastan häntä niin ja samalla vihaan!
Tekisi mieli vain päättää päiväni että tämä raastava suru loppuisi..
Tekisi mieli vain päättää päiväni että tämä raastava suru loppuisi..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on elämää kuule. Kai siihenkin oli jokin syy miksi se on nykyään sun exä, ja miksi erositte alunpitäen. Mies vaan jojotti sua niin kauan kunnes löysi uuden ja paremman. Ei halunnut olla täysin yksin sinkkuilu aikanaan. No joo, kyllä se sunkin elämä jatkuu. Tuskinpa edes haluaisit enää olla tuollaisen miehen kanssa, johon et voi kunnolla luottaa.
Tiedän kyllä että se on elämää, mutten vaan voi tunteilleni mitään. Ja kylläpä alkoi sinkkuus häntä ahdistamaan kun sitä kesti peräti 6kk!! Mikä helvetti miehillä on, että hetipaikallanyt pitää uusi valloitus saada??! Siinä olet kyllä väärässä että olisi paremman löytänyt, sitä uusi kuulemma ei ole, ei hänen mukaansa mitään minuun verrattuna. Mutta tässä pitää kai mennä pintaa syvemmälle syitä pohtimaan.. Eikä ainakaan minulla ole sellaista kykyä että voin valita kehen rakastun ja milloin lakkaan rakastamasta.
Siinä olet oikeassa, että tuskinpa haluaisin sellaisen epäluotettavan miehen kanssa olla, mutta mutta... Kuten jo kirjoitin tuosta rakastamisesta.
No sehän riippuu ihmisestä kuinka nopeasti on valmis etsimään toisen elämäänsä. Joillekin puolvuotta on pitkä aika. Eikös sekin kerro jotain siitä ettei hän juurikaan sinusta välittänyt? Hän taisi olla se jättävä osapuoli? Eihän se jättävällä osapuolella koskaan tunnu mitenkään pahalta, kuin jätetyksi tulleella. Ehkäpä se jättää tämän uudenkin kohteensa jonkin ajan kuluttua ja etsii taas uudemman kohteen. Mikä lie siinä sitten on... Ehkei hän ole sellainen joka jaksaisi olla yhden ja saman kanssa kovin pitkää aikaa. Ehkäpä teillä oli paljon riitoja, ehkäpä mielenkiinnonkohteet ja ajatusmaailmat ei käyneet yksin, ehkä hän on niin nuori että haluaa naisia ja uusia kokemuksia vielä kun on nuori, ei jaksa seurustella yhden ja saman naisen kanssa ikuisuuksia.
En nyt sanoisi että hän oli niinkään jättävä osapuoli (asia on paljon monimutkaisempi), enkä jaksa kinastella asiasta kun muutenkin tuntuu niin älyttömän pahalta.. Kai hän jossain vaiheessa välitti, kun kanssani oli melkein 9 vuotta. Olkoot uuden naisensa kanssa sitten minun puolestani, mutten todellakaan halua siitä kuulla, nähdä, tietää mitään. Mutta mahdotontahan se on, kun asutaan niin lähellä toisiamme.. Antaa olla, en jaksa.
Niin se vaan ilmeisesti usein käy, että ex-kumppani antaa syystä tai toisesta merkkejä yhteenpalaamisesta. Omalla kohdallani syynä tähän oli kai sääli. Kaksi kuukautta eron jälkeen sain kuulla uudesta miehesta, mutta senkin jälkeen ex-avokki antoi ymmärtää, että on vielä mahdollisuuksia palata yhteen. Siitä on kulunut elämäni tuskallisin kuukausi ja viihdoin tajusin että paluuta ei ole. Musertavaa ajatella, että korvike löytyi niin pian...
Mutta hei! Mitä minä nyt omia huolia tähän puran!
Älä päätä päiviäsi, suru loppuu kyllä aikanaan. Koita olla nyt mahdollisimman paljon ystäviesi kanssa ja jutella heille asiasta, vaikka hävettäisikin. Pidä huolta itsestäsi, hanki fyysistä tekemistä. Itse tein niin ja kyllä alkaa helpottaa: en ainakaan enää mieti itsemurhaa ja itsetuntokin alkaa pikkuhiljaa palautua :)
Yksi kohtalotoveri lisää täällä. Tosin erosta on jo melkein 2 vuotta aikaa. Exällä oli eron jälkeen 3 kuukauden päästä jo uusi, vaikka sitä salailtiin pari kuukautta. Sain tietää asiasta ihan toista kautta kuin häneltä itseltään, kun eräs tuttava kertoi exäni muuttavan. Siis uuden naisensa luoksi. Hänkin toimi juuri kuten sinun exäsi, vihjaili ja antoi toivoa. Sitten kun uudet kuviot paljastuivat, niin sitten en ollut enää mitään.
Noiden tapahtuminen jälkeen katkaisin välit kokonaan exääni, mutta sain välillä ystävien kautta tietää yhtä sun toista. Jos jotakin kadun, niin se että en heti katkaissut välejäni exääni ja kieltänyt ystäviäni puhumasta hänestä. Olisin säästynyt paljolta tuskalta ja oman uuden elämän rakentaminen olisi ollut paljon helpompaa.
Nyt vain harvoin exäni tulee mieleeni. Ihastuin välillä uuteen mieheen ja olimmekin hetken yhdessä. No, minut jätettiin taas uudestaan. Tietenkin se jättäminen sattui, mutta jotenkin se puhdisti pois vanhat muistot exästäni. Auttoi jotenkin pääsemään asiasta yli.
Usko pois vaan mitä sanotaan ajasta, aika parantaa. Tee itsellesi se palvelus, ettet seuraa exäsi asiota, vaan menet rohkeasti eteenpäin ja rakennat itsellesi uuden elämän. Tiedän, se on todella raskasta, mutta kannattaa. Jonain päivä suru ja tuska ovat menneet pois!