Onneton isukki...help needed

Ei parisuhteessa tarvitse olla ahdistunut. Ei se ole parisuhteen tarkoitus.
Kumppani on tukena ja turvana, ei tuottamassa mielipahaa.
Hän on puolet sinua ja jaat elämäsi hänen kanssaan.
Onko sellainen kumppani se kenen kanssa haluat jatkaa joka ei anna virheitä anteeksi vaan "potkaisee mustelmaan" aina kun mahdollista?
Ja lapset vaistoavat hyvin hyvin pienestä asti tunnetilat ja vaikka ne ei ymmärtäisikään mistä on kysymys kaikki tuo "henkinen tallaaminen" heijastuu myös lapsiin, ei konkreettisesti mutta niin kuin tiedämme mikä ääretön laitos nuo ihmisaivot onkaan...

Ja se että annat kaiken perheellesi on upea asia, mitä pitäisi osata arvostaa, myös uraasi.
Ja mitä minulle nyt tulee asiasta ensimmäisenä mieleen on se, että vaimosi ei löydä mitään muuta huonoa sinusta ja omaa turhautumista satuttaa ja satuttaa samalla asialla koska tietää sen sattuvan.
Onko hän täyttänyt lupauksensa, niin myötä kun vastoinkäymisissä?

En osaa asettua teidän kummankaa puolelle joka tässä tapauksessa taitaa olla vain hyvästä.

Luulenpa että vaimoasi on jäänyt kaivelemaan pahemman kerran tämä petos ja hän ei 0le saanut luottamustaan takaisin vaan varmuudeksi piikittää kaikesta.

Taas hän ei voi mitenkään ymmärtää että oikeasti kadut ja yrität kaikkesi.
seuraa aika molempia turhauttava oravanpyörä.


Ehdottaisin teille seuraavan tyyppistä keskustelua jota on tosi helppo ulkopuolisena ehdottaa mut ei niinkään helppo toteuttaa.

Tartu silti elämää sarvista ja puhu vaimosi kanssa rehellisesti ja määrätietoisesti.

Mikä häntä epäilyttää,mitä hän haluaisi tietää siitä vanhasta petoksesta,kerro jos kysyy mitä ajattelit, miksi toimit niin...Näin hän saa käsiteltävää ja ainoastaan voi päästä asian yli.

Kerro hänelle ja vakuuta että haluat yrittaa ja saada asia pois päiväjärjestyksestä,mut myös vaadi että hän yrittää tai sinä et voi/
halua jatkaa parisuhteessa jos se on tämänkaltaista aina.

Nämä olivat esimerkkejä ja itse määräät vuorosanat,mut rehellinen keskustelu on ainoa mahdollisuutenne ja se tarkoittaa sitä ,et kaikki sanomiset ei ole helppoja ja kivaa.

Hei,

Ymmärrän kuinka ahdistavalta sinusta täytyy tuntua kun näet kuinka pahoin olet rakastamaasi naista satuttanut. Sinunhan piti olla se johon sai luottaa kuin kallioon? Se luottamus ei todellakaan palaudu ennalleen hetkessä. Ymmärsin viestistäsi ettet niin ole edes olettanut.

Jokainen antaa anteeksi omalla aikataulullaan. Et voi pakottaa vaimoasi luottamaan sinuun tai unohtamaan tuota kipua. Mutta voit auttaa häntä halutessasi paljonkin. Et vain pyytelemällä jatkuvasti anteeksi ja suostumalla kuuntelemaan aiheettomia, syytteleviä vihjailuja. Tunnut ymmärtävän senkin että tuollainen käytös vaimoltasi on vain hänen pahan olon purkamistaan? Tavallaan on ihan hyväkin asia että hän sentään uskaltaa käydä asiaa läpi kanssasi - edes noin. Sekin on eräänlainen luottamuksen osoitus. Yritä edes mieltää se niin...

Ihan ensi töisesi sinun kannattaisi kertoa vaimollesi miltä sinusta tuntuu hänen toistuvat syytöksensä ja vihjailunsa. Ei syyttävästi vaan ihan asiallisesti. Ota hänet vaikka syliin ja kerro kuinka paljon häntä rakastat ja kuinka pahoillasi olet edelleen siitä että silloin toimit niin. Kerro että olet pahoillasi siitä että tilanne on tällainen - vaikka ymmärrätkin syyt miksi tähän on tultu.

Vaikuttaa vähän siltä että vaimosi ei tunnu pääsevän asian kanssa eteenpäin vaan hokee mielessään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan... Ymmärrettävää mutta uuvuttavaa sinun kannaltasi.

Koeta auttaa hänet jotenkin ulos tuosta oravanpyörästä. Varatkaa vaikka ilta ihan teille kahdelle ja jutelkaa asiasta riitelemättä. Keksikää keinoja jolla tuo menneisyyden peikko voitaisiin unohtaa. Ojenna hänelle vaikka rannalla iso kivi ja pyydä häntä heittämään se merenpohjaan ja samalla heittämään sydämestään nuo likaiset muistot pois ennen kuin ne alkavat märkiä.

Aika parantaa haavat - ne kaikkein kipeimmätkin. Kunhan jatkossa olet vaimosi luottamuksen arvoinen ja haluat että hän on kanssasi onnellinen. Koita keskittyä kaikkeen hyvään elämässäsi ja muista kertoa rakkaallesi joka päivä kuinka onnellinen olet kun sinulla on hänet ja perheesi - se on parasta lääkettä turhaan mustasukkaisuuteen!

Sanot akallesi, että nyt on jo aika lopettaa naputus menneistä. Ja jos ei lopu, otat eron. Ei sun kannata itseäsi antaa hajottaa tuolla tavalla.

Kuukausi vittuilua pettämisen jälkeen on ok, mutta jos akkasi luulee, että sillä on oikeus vihoitella koko loppuelämäsi ajan tuosta niin väärässä on.

Tee se mikä on oikein ja puhu sille järkeä. Jos ei toimi niin lähdet viikoksi teille tietymättömille, etkä vastaa puheluihin.