No niin. Virittäytykäähän kaikki oikein romanttiseen tunnelmaan ja kertokaa millaiset on fiilikset todella ihastuneena/rakastuneena? Karkaako järki jonnekin kauas vai onko kaikki yhtä intensiivistä toimintaa kuin aina ennenkin..?love love love;)
Rakkaus.
Muikku.
262573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
tuskallista se menee ydinsoluihin ja kehossasi on täys kaaos --
mno mulla ainakin meinaa välillä taju lähtee kun olen mun kullan vieressä yms :) se on niin ihanaa
Virittäytyy.................
virittäytyy.................
virittäytyy.................
virittäytyy yhä.................
Ei tuu mitään, ei voi muistaa...........
No ehkä se tulee taas joskus mieleen...kun kohtaat jonkun mahtavan daamin...ehkä...
Kun on kuume vähän laskenut ja nuppi toimii taas...
se vaan jaksat jauhaa samaa päivästä toiseen :-) Mites sun mieslakko muuten etenee,jokos alkaa kutittelee jalkovälissä :-)
Mitä nää höliset?Enhän mä ole jauhanut rakkaudesta ainakaan kuukauteen...voi voi kuule yrmio kun se rakkaus on muutakin kuin sitä kutittelua jalkovälissä...
nehän on 2 totaalisen eri asiaa.Ok,ehkä mulla vaan on valikoiva näkö / muisti :-)
GET A ROOM!
Nää te kaksi jaksatte päivästä toiseen toisillenne samaa lässyttää. Olisko jo deittien paikka nää,mitä? Taitaa kutitella kummallakin, juu näin o.
sit sä vaan ite huomaat / muistat tietyt jutut koska hauaisit ite kylvää siemenen neiti muikkuun :-)
Tässä ei nyt kukaan kylvä yhtään mitään siemeniä...ainakaan minuun, että onko selevä!!?
Ihastuneena sitä on pää pilvissä ja jalat tukevasti ilmassa.
Kun se alkaa pikkuhiljaa muuttua joksikin syvällisemmäksi, tulee järkikin mukaan, mutta tietty sokeus on vielä päällänsä.
Jokainen minuutti ja tunti erossa rakkaasta tuntuu ikuisuutena ja käsittämättömänä ikävänä.
Rakastuminen on myös tunnetta ja ehdotonta varmuutta siitä, että on vihdoin perillä.
Suukotellessa ja suudellessa aika ja ympäröivä maailma katoaa, iho huutaa toista ihoa ja rakastellessa tuntuu kuin oravat juoksisivat pitkin selkärankaa.
Rakastuminen ja rakkaus on myös toisen täydellistä hyväksymistä omana itsenään, ehdotonta luottamusta, antamista ja kykyä lausua epäröimättä suomen kielen vaikein ja vakavin lause: "Minä rakastan sinua".
niin silloin ei ruoka maistu.
Paras konsti laihduttaa on rakastua. Valitettavasti rakastua ei voi päätöksellä: "Ahaa, se onkin taas kevät tulossa, taidanpa rakastua..".
Mutta oikeassa olet. Allekirjoittaneen paino on pudonnut viisi kiloa ja silmissä kiiltää hypnoottinen ja kirkas, mitäännäkemätön ja sisäänpäinkääntynyt valo...:D
Mitä itse edellisestä muistan ni järki tais lähtee kyllä lomalle ja muutenkin ajatukset olivat pelkkää puuroo :)
Muistan selvästi sen kun jouduin lähtee hallille keila-turnaukseen ja olotila oli juuri tuo edellä mainittu. Eihän siitä mitään tullut, hädin tuskin edes tiesin mihin suuntaan sitä kuulaa pitäs heittää. Ottelukaverinikin kysyi yhdessä kohtaa et mitä sinä ny noin hermostunut olet ku teppaat ympyrää jatkuvasti :)
Yhden ainoan kerran olen elämäni aikana(22-vuotias)ollut toivottoman lätkässä. En oikein osaa määritellä rakkautta mutta sitä se kai oli.
Ajattelin tyttöä lähes vuoden verran yötä päivää. Näin hänestä unta. En suostunut pesemään yhtä t-paitaani, koska tuon kyseisen tytön tuoksu oli jäänyt siihen. Ystävät ja muut läheiset luulivat että olen sairas tai jotain vastaavaa. Mutta ei. Olin vaan tulisesti ihastunut tähän vastustamattomaan tyttöön.
Olo oli kauhean ristiriitainen. Oli tietenkin mielettömän mukavaa olla tuon tytön lähellä. Varsinkin kun tiesin, että hänkin tykkäsi minusta muutenkin kuin pelkkänä kaverina.
Mutta lähinnä tunsin pelkoa. En ole mitään ihastujatyyppiä ja moinen tilanne oli meikäläiselle aivan uusi. Pelkäsin tunteitani. Pelkäsin kiintyväni liikaa tähän tyttöön ja pelkäsin hänen kiintyvän minuun. Pakokauhu iski. Oliko se sitten sitä sitoutumiskammoa vai mitä? En ollut valmis niin voimakkaisiin tunteisiin joten jouduin ottamaan tyttöön etäisyyttä.
Ehkä vielä jonain päivänä...
levottomuus päällänsä,... siis silloin kun olin / olen ollut rakastuneena,...
että tuntuu kokaiinipöllyiltä. En tiedä, kun en ole kokeillut.
Siis kokaiinia, rakkautta kylläkin... :)
Tuli mieleeni samantyylinen ajatus...samalta tuntuisi varmaankin olla joidenkin aineiden vaikutuksen alaisena (en myöskään tiedä kun en ole kokeillut, siis niitä aineita)...mutta mahtava tunnehan se rakastuminen on...
Kokaiini tuntuu paremmalta.
rakastuminen voi olla pitkäkestoisempaa. Itsellä kesti liki 2 vuotta, tosin voimille sekin otti olla koko ajan fiiliksissä. Ja paluu arkeen oli raju, vaikkei mitään ikävää tapahtunutkaan. Nyt elämä on mukavan tasaista siltä osin ja se riittää.
Jos vielä rakastun, toivottavasti kohteena on sama ihminen.
Jos on oikein vakavaa, niin minulla ainakin tulee allaolevan kaltaisia oireita:
Perhoset mahassa. Kaikenlaiset tunteet pinnassa, laulattaa ja hymyilyttää. Toisaalta voi tulistua ihan kummasta asiasta. Leijuu kuitenkin enimmäkseen pää pilvissä.
Odottaa vaan koska pääsee näkemään seuraavan kerran. Aivot lyö enimmäkseen tyhjää kokoajan, ajatus harhailee ihan jossain muualla, kuin pitäis. Todennäköisesti aika typerä ilme kasvoilla kokoajan. Ilahtuu jopa meilistä tai tekstarista niin, että se voi olla koko päivän kohokohta.
Ei nukuta, ei maistu ruoka.
:-)
Suhteellisen tervettä.
Kyllähän sitä ihastuksen kohdetta ajattelee lähestulkoon koko ajan. Mitenkähän tuntuu, ettei muuta ajattelekaan? Ihastuneena ja jopa rakastuneena olen ylenmääräisen iloinen ja hymyilen 'posket kuumana'.
Karsee tauti tuo ihastuminen/rakastuminen. Tekee ihmisen järjettömäksi apinaksi, jota johdattelee tunteet. Mutta love is love :)
Askeleet tuntuvat kevyiltä, kuin kävelisi hattarassa.
Kaikki häipyy vaaleanpunaiseen utuun.
Ei haittaa, jos auto on aamulla rutattu ja sen päällä on tonni lokinpaskaa ja pari litraa spurgun veristä oksennusta.
Olenhan rakastunut!
Ei haittaa, jos proktologi soittaa aamulla ja sanoo että peräpukamaksi luultu paise olikin syöpä. Siihen on lääkkeet ja sädehoito.
Mutta paras lääke ja sädehoito on rakkaus!
Onhan se surullista, että mummo kuoli. Mutta kun minulla on armaani tukenani, ei minua mikään voi horjuttaa.
Ah, ihana rakkaus!