Kirjoitin vähän aikaa sitten mieheni väkivaltaisuudesta ym. Sen jälkeen puhuimme ja mies lupasi muuttua. Mitään ei ole tapahtunut ja huomenna muutan vanhempieni luokse kunnes löydän oman asunnon tai saan mieheni ajettua talostamme pois. Kiroan itseäni että olin niin tyhmä että uskoin muutokseen. Halusin vain kiittää teitä kaikkia kun luitte kirjeeni ja annoitte neuvoja. Toivottavasti saan elämäni järjestykseen, aikaahan minulla on koska olen vasta 21-vuotias. Mutta kiitos kaikille !
hei taas
rebekkak85
6679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Topakasti vaan Rebekka elämässä eteenpäin. Toivottavasti saat levättyä ja koottua itsesi siellä vanhempiesi luona.
Jos vielä vanhempasi voisivat auttaa sinua taloudellisesti tai ainakin henkisesti tulevaisuuden suunnittelussa, se olisi aina vaan parempi.
Onko sinulla jo joku ammatti? Jos ei ole, niin opintojen suunnittelu ja koulutukseeen hakeutuminen voisivat olla number one.
Miehet voit jättä pois mielestäsi joksikin aikaa. Kyllä se vielä oikea ihminen sinullekin löytyy. Terve ja järkevä, joka ei pahoinpitele vaimoaan.
Kiitos kannustuksestasi ! Nukuin yön suht hyvin vaikka epäröin ratkaisuani kun näin mieheni ja tiedän kuinka paljon tämä suututtaa häntä. Olen ammatiltani lähihoitaja ja minulla on vakituinen työ. Onneksi on hyvät työkaverit jotka auttaa. Pelkään toisaalta tekeväni väärin koska olen aina ajatellut vain muita enkä itseäni. Siskoni sanoi että on aika olla itsekäs ja jos mieheni tästä suuttuu niin onneksi olen turvassa. Hän myös sanoi minun olevan liian kiltti, sekin pitää paikkansa. Aion nyt nauttia yksinolosta ja katsoa miehiä vasta kun elämä hymyilee ja olen saanut minuuteni takaisin.
Hyvä kuulla, että asiasi ovat järjestysessä ammatin ja toimeentulon suhteen. Jos on vielä ymmärtävät ja tukea antavat työtoverit, niin kannattaa olla kiitollinen avusta ja tuesta.
Siskosi on oikeassa. Saatat olla liian kiltti. Kiltit ihmiset ovat helposti vedätettävissä ja hyväksikäytettävissä. itsekin olin joskus liian kiltti, vaan enpä ole enää. Osaan toimia mielstäni hyvinkin tietoisesti ja järkiperäisesti.
Kilteille ihmisille on tarpeen tietty määrä
"positiivista itsekkyyttä",jotta selviää tässä aika kovassa maailmassa.
Muista, että et ole missään "alennusmyynnissä", vaan olet vahva (ennen kaikkea henkisesti) nuori nainen, oman alasi ammattilainen ja tiedät mitä tahdot. Etkä todellakkan tahdo pilata elämääsi tuollaisen retaleen kanssa.
Miestä ei (missään tapauksessa) kannata sääliä.
Hän on se mikä on, eikä hän muutu. Siitä saat lähteä toimenpiteissäsi.
Lepää nyt, kokoa ajatuksesi - ehkä jätät miehet vähäksi aikaa pois maailmastasi. Ja sitten vaan elämässä eteenpäin ! Siitä se lähtee.
Ihmettelin, kun lopetit kirjoittamisen mulle sähköpostiin. Nyt ymmärrän. Koitahan jaksaa ja kirjoittele, jos jaksat!
Joo, on ollut vähän muuta mietittävää. Vanhemmillani ei ole tietokonetta joten pääsen koneelle vain töissä. Olo on jo huomattavasti parempi. Lähettelen mailia heti kun tilanne vähän rauhoittuu. Miten teillä ?
Kiitos kysymästä, meillä menee aika kivasti. Olen jo alkanut ajattelemaan, että olen tehnyt virhearvioinnin mieheni suhteen. niin erilainen hän on raittiina-kuin toinen ihminen. En silti nuolaise, ennen kuin tipahtaa. Katselen realistisesti eteenpäin ja toivon, että en tehnyt elämäni virhettä palatessani takaisin. Sain työpaikan ja muutenkin olen sopeutunut tosi hyvin uudelle paikkakunnalle :) kirjoittele, kun ehdit/pystyt!