Tätä on jo pohdittu Ford-palstalla, mutta aihe on
mielenkiintoinen ja siirrän sen tännekin...
Mikä siis selitää sen, että esim. 1,6-litrainen
Sierra on uutenakin kiihtynyt heikommin kuin uusi
(tai siis viimevuotinen, uudessa on 85 konia)
Astra samantehoisella koneella? Astra on jopa
jonkin verran painavampi auto.
Toinen hyvä esimerkki ovat vanhat Saab
ysisataset, joissa oli toistasataa heppaa, painoa
alle 1200 kg ja silti nykymittapuulla aika
onneton suorituskyky. Uudet painavammat 1,6-
litraiset sataheppaiset pesevät nuo Saabit mennen
tullen.
Onko kaiken takana moottorinohjausjärjestelmä,
joka osaa optimoida polttoaineensuihkutuksen ja
sytytyksen siten, että moottori reagoi paremmin
ja ennen muuta vääntää puhtaammin
kaasutinkoneeseen verrattuna? Teho-painosuhde
antaisi odottaa aivan muuta.
mielenkiintoinen ja siirrän sen tännekin...
Mikä siis selitää sen, että esim. 1,6-litrainen
Sierra on uutenakin kiihtynyt heikommin kuin uusi
(tai siis viimevuotinen, uudessa on 85 konia)
Astra samantehoisella koneella? Astra on jopa
jonkin verran painavampi auto.
Toinen hyvä esimerkki ovat vanhat Saab
ysisataset, joissa oli toistasataa heppaa, painoa
alle 1200 kg ja silti nykymittapuulla aika
onneton suorituskyky. Uudet painavammat 1,6-
litraiset sataheppaiset pesevät nuo Saabit mennen
tullen.
Onko kaiken takana moottorinohjausjärjestelmä,
joka osaa optimoida polttoaineensuihkutuksen ja
sytytyksen siten, että moottori reagoi paremmin
ja ennen muuta vääntää puhtaammin
kaasutinkoneeseen verrattuna? Teho-painosuhde
antaisi odottaa aivan muuta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nykyiset moottorit saavuttavat korkeamman väännön
ja tehon alhaisemmilla kierroksilla. Vanhoissa
koneissa huipputeho on korkea, mutta korkeilla
kierroksilla. Ei muuta, kuin etsimään vanha
tekniikan maailma, jossa on tane testissä ja
vertaamaan sen käyriä uuden ooppelin vastaaviin.
Toisessa on käyrät lommollaan ja toisessa
pullollaan.
autovalmistajat kehittävät koneitaan jatkuvasti.
Joten tottahan se kulkupuoli paranee kehityksen
myötä. Välitykset ovat myöskin melko ratkaiseva
tekijä huippunopeuden/kiihtyvyyden osalta. Painon
merkitys näkyy kiihtyydessä, huippunopeuteen
sillä ei ole suurta merkitystä. Voimansiirto
myöskin hukkaa tehoa kitkan ym. muiden
vaikutuksesta. Autotehtaathan ilmoittavat
koneesta lähtevän tehon, joten Opelissa ja
Sierrassa on varmasti eroa pyöriltä mitattavassa
tehossa/väännössä.
on monen asian summa. Aloitetaan moottorista.
Minkälainen on tehokäyrä, entä vääntökäyrä.
Yleensä ilmoitetaan maksimiteho joka on aivan eri
asia kuin keskimääräinen teho sillä
kierrosalueella jota käytetään kiihdytettäessä.
Moottorien teho/vääntökäyrät ovat muuttuneet
aikojen kuluessa paljon tasaisemmiksi juuri
moottorinohjauksen siirryttyä mekaniikalta
prosessoreille.
Lisätekijänä moottoreissa on niiden todellinen
teho verrattuna ilmoitettuun. Luulen että
teholukemat ilmoitetaan nykyisin realistisemmin.
Toinen tekijä onvoiman välitys. Millaisia
välityksiä käytetään, montako vaihdetta on yms. n
helppo oivaltaa että kolmivaihteista ei saa
kiihdytettyä yhtä nopeasti kuin kuusivaihteista
(kärjistetty esimerkki).
Tässä alkua, varmaan on vielä muitakin syitä.
Montakohan mahtaa olla niitä 1,6-litraisia
kinnereitä, jotka kiihtyvät 0-100 km/h alle 8,5
sekkaan? Itse asiassa tuo arvo on varsin turha,
ennemmin olisi järkeä puhua ohituskiihtyvyydestä.
Mielenkiintoista olisi nähdä, paljonko sillä ns.
nykyautolla menisi aikaa esim. nelosella 60-120
tai viitosella 100-150 km/h.
Mainitsit nykyaikaisen 1,6-litraisen hakkaavan
suorituskyvyllään 108-heppaisen kaasarikoneen.
Tuon teholukeman antava konstruktio oli Saabilla
käytössä jo 1975. Oli toki jo aiemmin sähköinen
ruiskukin ja vähän myöhemmin turbo, mutta tämä oli
siis tehovaihtoehdoista ensimmäinen
"toistasataaheppainen".
Kului aikaa siis 26 vuotta?
uudet 1.6:t eivät hakkaisi 108hv vanhoja koneita
kun tehojakin löytyy monesta uudesta
vakiovehkeestäkin jo pari pollea enemmän.
Väännössäkään tuskin häviävät merkittävästi
(etenkään käyrän muodossa) vanhoille
kaksilitraisille, puhumattakaan kulutuksesta.
Joten kehitystä on todellakin tapahtunut.
Tokihan sentään Saabit muistan ja esim. 80/90-
luvun vaihteessa oli peruskoneessa tasan 100
heppaa ja 900i:ssä 118 (myöhemmin katilla 110).
Painoa enimmillään 1250 ja silti suorituskyky
aika onneton verrattuna samantehoisiin ja -
painoisiin uusiin 1,6-litraisiin.
ei ne nykypäivän 1.6:set ,niin tykkejä ole.kun
kunnon kuski repii vanhasta saabistakin kaikki
irti,konetta säälimättä,niin on siinä monella
pojalla suu messingillä.vanhasta t-saabista
vielä.seisova kilometri 27.5sekuntia.saa moni
mennä kokeilemaan .