ainakin vielä tämän kerran ennen poistumistani keskuudestanne. :)
Kuten varmaan osa teistä on huomannut, olen kuukauden ajan vähän väliä kertoillut häpeämättömästi ulkonäöstäni. Halusin vähän testailla reaktioita ja kyllä ne melko odotetunlaisia olivatkin. Ei sillä, en ole mitenkään kusettanut, mutta käyttäytynyt toisin kuin live- elämässäni.
(Sama juttu jos kertoo pitävänsä jonkun muun ulkonäöstä, heti löytyy ihmisiä joiden mielestä kyseinen henkilö on "susiruma" ja selostus siitä millainen on OIKEASTI kaunis ihminen.)
Miksi on niin raivostuttavaa että pitää kehostaan? Miten se on keneltäkään pois?
Tiedän toki että ihmistä joka kertoo pitävänsä itsestään pidetään typeränä, mutta miksi?
Eikö paljon typerämpää ole inhota kehoaan ja puhua siitä halveksuvasti? Myrkyttää ja satuttaa sitä? Kysellä mikä on AINOA OIKEA kropan muoto, hiusten pituus jne.? Kenties mennä hengenvaarallisiin leikkauksiin, vaikka itsevarmuus on saavutettavissa mielen keinoin? Ette sahaa oksaa jolla istutte, vaan olette se oksa.
Miksi suomalainen kulttuuri on niin kehokielteinen? Vain joku urheilijan suojuoksulla hankittu kuivankesänorava- kroppa on ihailtava, kunnes doping tai alkoholi vie siltäkin arvostuksen. Länsimainen nainen ajattelee niin helposti "olen karmea läski, pukeudun mustaan ja katoan varjoihin" kun taas joissakin kulttuureissa samankokoinen nainen ajattelee "olen nainen, minulla on lanteet ja minä tanssin!" Olisko tämä jälkimmäinen parempi malli kasvaville tytöille, jotka elävät kuvankäsittelyllä paranneltujen superkissojen Music television-maailmassa?
Miksi ihminen on taipuvainen typistämään kauneuden, vaikka sitä on kaikessa pikkukivistä taivaan tähtiin?
Kaikki hyvä elämässäni on tullut vasta sen jälkeen kun hyväksyin itseni. Tuskin olisin tavannut miestäni jos olisin jäänyt kotiin itkemään sitä etten ole koskaan voittanut "tähtimallikilpailua". Tuskin hän sanoisi minua usein kauniiksi, jos joka kerta vetäisin esiin 500 virheen listan. Luultavasti minua pidetään kauniimpana kuin olenkaan, koska olen tyytyväinen, en valita ulkonäöstäni ja otan kohteliaisuudet vastaan tyrmäämättä niitä.
En halua vähätellä ulkonäöstään kärsivien ongelmia, mutta sovinnon tekeminen itsensä kanssa auttaa varmasti jossain määrin. Tuskin kilot karisevat sillä että masennutaan ja syödään masennukseen. Itsestään pitävän on helpompi aloittaa terveellinen elämä ja huolehtia itsestään.
Ja kannattaa pitää mielessä ettei superkauniillakaan ole helppoa. Enemmän kaikenmaailman hyväksikäyttöyrityksiä, kateutta ja älyn vähättelyä. Eikä ulkoisesti kaunis voi tietenkään olla sisäisesti kaunis. Kaunista ihmistä tarkastellaan "mikroskoopilla", naapurin Liisan hymykuopat voi olla viehättävät, mutta hyi kamala mikä luomi sillä crawfordin cindyllä on naamassaan...
Odottakaas... *pukeutuu haarniskaan*
Nyt saa kivittää!
Kuten varmaan osa teistä on huomannut, olen kuukauden ajan vähän väliä kertoillut häpeämättömästi ulkonäöstäni. Halusin vähän testailla reaktioita ja kyllä ne melko odotetunlaisia olivatkin. Ei sillä, en ole mitenkään kusettanut, mutta käyttäytynyt toisin kuin live- elämässäni.
(Sama juttu jos kertoo pitävänsä jonkun muun ulkonäöstä, heti löytyy ihmisiä joiden mielestä kyseinen henkilö on "susiruma" ja selostus siitä millainen on OIKEASTI kaunis ihminen.)
Miksi on niin raivostuttavaa että pitää kehostaan? Miten se on keneltäkään pois?
Tiedän toki että ihmistä joka kertoo pitävänsä itsestään pidetään typeränä, mutta miksi?
Eikö paljon typerämpää ole inhota kehoaan ja puhua siitä halveksuvasti? Myrkyttää ja satuttaa sitä? Kysellä mikä on AINOA OIKEA kropan muoto, hiusten pituus jne.? Kenties mennä hengenvaarallisiin leikkauksiin, vaikka itsevarmuus on saavutettavissa mielen keinoin? Ette sahaa oksaa jolla istutte, vaan olette se oksa.
Miksi suomalainen kulttuuri on niin kehokielteinen? Vain joku urheilijan suojuoksulla hankittu kuivankesänorava- kroppa on ihailtava, kunnes doping tai alkoholi vie siltäkin arvostuksen. Länsimainen nainen ajattelee niin helposti "olen karmea läski, pukeudun mustaan ja katoan varjoihin" kun taas joissakin kulttuureissa samankokoinen nainen ajattelee "olen nainen, minulla on lanteet ja minä tanssin!" Olisko tämä jälkimmäinen parempi malli kasvaville tytöille, jotka elävät kuvankäsittelyllä paranneltujen superkissojen Music television-maailmassa?
Miksi ihminen on taipuvainen typistämään kauneuden, vaikka sitä on kaikessa pikkukivistä taivaan tähtiin?
Kaikki hyvä elämässäni on tullut vasta sen jälkeen kun hyväksyin itseni. Tuskin olisin tavannut miestäni jos olisin jäänyt kotiin itkemään sitä etten ole koskaan voittanut "tähtimallikilpailua". Tuskin hän sanoisi minua usein kauniiksi, jos joka kerta vetäisin esiin 500 virheen listan. Luultavasti minua pidetään kauniimpana kuin olenkaan, koska olen tyytyväinen, en valita ulkonäöstäni ja otan kohteliaisuudet vastaan tyrmäämättä niitä.
En halua vähätellä ulkonäöstään kärsivien ongelmia, mutta sovinnon tekeminen itsensä kanssa auttaa varmasti jossain määrin. Tuskin kilot karisevat sillä että masennutaan ja syödään masennukseen. Itsestään pitävän on helpompi aloittaa terveellinen elämä ja huolehtia itsestään.
Ja kannattaa pitää mielessä ettei superkauniillakaan ole helppoa. Enemmän kaikenmaailman hyväksikäyttöyrityksiä, kateutta ja älyn vähättelyä. Eikä ulkoisesti kaunis voi tietenkään olla sisäisesti kaunis. Kaunista ihmistä tarkastellaan "mikroskoopilla", naapurin Liisan hymykuopat voi olla viehättävät, mutta hyi kamala mikä luomi sillä crawfordin cindyllä on naamassaan...
Odottakaas... *pukeutuu haarniskaan*
Nyt saa kivittää!
Vastaukset 107
Vanhimmat
Vaikka kohta joku syyttäisikin nuoleskelusta.
Noihin kauneuskäsitteisiin ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Kaunis toisen silmissä saattaa olla ruma ja päinvastoin.
Vitsi piilee siinä, että ne kaikki käsitykset on oikeita, mutta moni mielellään kauppailee niitä ainoina oikeina totuuksina.
miksi sana "kateus" nousee esille kummankin sukupuolen logiikan palstalla, vaikka en ole sitä maininnut missään muussa yhteydessä kuin puhuessani Cindy Crawfordista... (Ja jos joku väittää ettei kukaan nainen maailmassa ole Cindylle kateellinen, elää jossain muussa todellisuudessa...)
Ymmärrän ärsyyntyneisyytenne, mikäli luulitte että tarkoitan viimeisessä kappaleessa itseäni. En tarkoittanut.
Siihen olen vähän pettynyt että ette ole keskittyneet vastustamaan väitteitäni, vaan minua persoonana. Sepä vasta onkin kypsää ja syvällistä käytöstä...
Nyt kun tänne on ilmoittautunut paljon naisia, jotka ovat täysin tyytyväisiä itseensä ja jotka ehkä ovat rauhoittuneet purettuaan aggressionsa minuun, voisimme ehkä keskustella asiallisesti?!
En tiedä minkä planeetan uutisia minä katselen mutta olen ollut havaitsevinani että seuraavat asiat ovat kasvussa myös meillä:
masennus ja uupumus
ulkonäköpaineiden tuoma ahdistus
ikärasismi
kauneuskirurgia
syömishäiriöt
sairaalloinen liikalihavuus
naisten päihteiden käyttö
yms.
Miksi naistenlehdet, jotka ovat täynnä juttuja laihduttamisesta, kauneudenhoidosta, itsetunnon ja hyvän olon saavuttamisesta myyvät kuin häkä?
Miten tämä on mahdollista, jos suomalainen nainen voi hyvin ja on tyytyväinen itseensä?
"Miksi naistenlehdet, jotka ovat täynnä juttuja laihduttamisesta, kauneudenhoidosta, itsetunnon ja hyvän olon saavuttamisesta myyvät kuin häkä?
Miten tämä on mahdollista, jos suomalainen nainen voi hyvin ja on tyytyväinen itseensä?"
Kyllä minäkin luen kaikenmaailman kotkotuslehtiä, joissa mainostetaan sitä-sun-tätä-ihmedieettiä-vartalokuorintaa-rasvaimua, vaikka olenkin täysin tyytyväinen itseeni ja ulkonäkööni. Ja aion lukea niitä jatkossakin.
Moisten elämänoppaiden lukeminen on rentouttavaa, ja sen voi ottaa sellaisena turhamaisena höpö-höpönä, jota JOKAINEN ihminen tarvitsee jossain muodossa. Mikäs sen ihanampaa kuin mietiskellä kampaajalla, että "jaahas, tällä ihmeaineella saa aivan ihanan pehmeät kantapäät".
Itsensä hemmottelu tavalla tai toisella
a) tekee hyvää
b) osoittaa myös, että kyseinen henkilö arvostaa itseään myös fyysisesti
Tosin itsensä arvostaminen fyysisestihän on PAHEKSUTTAVAA. Hyi kaikki narsistiset naiset, meidänhän tulisi olla uhrautuvia!
On aivan ookoo jeesustella raskauksien myötä vyötärölle valahtaneita vatsamakkaroita tyttöjen saunaillassa. Silloin saa sympatiaa ja ystävättärien "mutta sullahan on lapsia" -valitteluiden jälkeinen sipsikulhoon kurottaminenkaan ei tunnu enää niin tuomittavalta.
Mutta auta armias, jos pidät itsestäsi aivan todella ja teet vielä työtä sen eteen, että pysyt kunnossa ja olet hoidetun näköinen. Sinut leimataan pinnalliseksi ja turhamaiseksi, etkä voi tietää elämästä mitään.
Perikateus iskee, ja liikalihavuuden ja yleisen tyytymättömyyden jyllätessä ulkonäköasiat ovat tabu.
lehdet ovat suurimmalle osalle varmasti viihdettä. Noiden täytyy kuitenkin olla asioita jotka kiinnostavat. Eivät ne muuten lehdestä lehteen olisi esillä.
Sivuutit kuitenkin tyystin sen ekana olleen uutisosaston. Pahoinvointi on kasvussa, millä sen pysäyttää? Ehdotin hyväksynnän mallioppimista sukupolvelta toiselle, mutta siitä ei ainakaan täällä tykätty. Idea ei missään nimessä ole omani, en minä niin viisas ole. Ehkei kuitenkaan kannattaisi tuhota sanomaa sanansaattajan kanssa...
(Viimeinen kommenttini ei siis ollut sinulle p.n. ethän sinä ole mitenkään hyökkäillyt.)
piilee osittain siinä, että mainitsemasi mallioppimisen myötä (me naiset) olemme oppineet, että kauneus on katoavaista ja "ahkeruus, uutteruus ja ties mitä" tekevät hyvän naisen (= vaimon). Vaikka skandiyhteiskunnat ovatkin emansipaation suunnannäyttäjiä, emmekö mekin ole jollain tavalla imeneet alitajuntaamme isoäitiemme ja mummojemme patriarkaalisen ajattelutavan, jonka mukaan naisen arvo mitataan muilla asioilla?
Avainsana "uhrautuvuus":
Suomalainen nainen on imenyt äidinmaidon mukana ajattelutavan, että hänen on todistettava arvonsa paiskimalla duunia, synnyttämällä, imettämällä ja rientämällä töiden jälkeen hiki tangoissa äkkiä lähikauppaan ostamaan maksalaatikkoa ennen jumpan alkua. Meistä on tullut suorittajia, jotka unohtavat omat tarpeensa. Ja arvomme mitataan näissä puitteissa, se kuinka olemme onnistuneet. Ja tietynlainen laumakäyttäytyminen, yleinen hyväksynnän ja arvostuksen etsiminen lienee vain inhimillistä.
Kauneus taas on luksusta, joka on etuoikeus. Kehokulttuurin ihannointihan alkoi nimenomaan 80-luvulla ah-niin-kiinteän-Jane Fondan aerobikatessa herkullisen värisissä trikoissa ilman että hiuskarvakaan olisi värähtänyt. Kuinka moni meistäkin tuijotti kymmenvuotiaana, kovin herkässä kehitysvaiheessa (!), Flashdanceä elokuvissa ja haaveili itsekin vastaavasta?
Ei ihme, että emme halunneet äitiemme tavoin uhrautua ja näyttää surullisen kuuluisalta "seitsemän leivän uunilta"? Koska se ei ollutkaan yhtäkkiä enää ihailtua, päinvastoin.
Meistäkin tuli amerikkalaistuneita, soopasarjat sen kuin lisääntyivät (muistattehan Dallasin?), kevyttuotteet tulivat kauppoihin, ja siitä lähtien naistenlehdet ovat olleet pullollaan sportti-jumppa-laihis -ohjeita (ja seuraavalla sivulla "Kesän ihanimmat kakut"...), jotka viestivät meille sitä, millaisia meidän tulisi olla.
Mutta kun meillä on huono omatunto, koska meidät on kasvatettu uhrautumaan.
Latinonaiset viis välittävät tiskivuoresta ja viittaavat kintaalla työssäkäynnille, ja keskittyvät sen sijaan kauneudenhoitoon. Suomalaisnaiset kokeilevat varovasti laivalla Elisabeth Ardenin meikkivoidetta uskaltautumatta kuitenkaan ostamaan sitä (mies voi suuttua).
Ja ne naiset, jotka eivät ole Lenita Airistoja, mutta uskaltautuvat silti toimimaan vastoin yleistä hyväksyntää, saavat pinnallisen leiman.
Moni haluaisi panostaa kauneuteensa, mutta ei viitsi/uskalla/jaksa/raaski tehdä sitä. Mutta toisaalta olemme turhautuneita miesten ajaessa lasten päiväkotireissulla ojaan Anna Nicole Smithin mainoksen kohdalla ja epävarmuus kalvaa mieltä.
Ja vanha sanonta "happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista" pitää paikkansa. Jos emme ole sinuja itsemme (tässä tapauksessa ulkonäkömme) kanssa, emme suo sitä toisillekaan.
Ja hei, on aivan oikeasti olemassa ihmisiäkin, joille ulkonäkö todellakin on yks hailee!
hyvistä mielipiteistäsi. On varmasti totta että naiseen kohdistuvat paineet ovat kasvaneet. Työelämässä pärjäämisen lisäksi on hoidettava lapset ja koti, mieluiten näyttäen "täydelliseltä naiselta".
Ja mielestäni nämä ihmiset joille ulkonäkö on samantekevä, ovat tehneet sovinnon itsensä kanssa. Ts. etteivät vaadi itseltään tältä osin mitään. (En nyt siis tarkoita että esim. pesemättöminä kulkisivat.) Mielestäni "yks hailee" olisikin ideaali tilanne, voihan sitä silti väkertää ulkoasuaan, jos siltä tuntuu.
Valitettavasti tähän ei nykymaailmassa ole mahdollisuutta, tietyissä ammateissa on näytettävä tietynlaiselta. Esim. uutistenlukijat eivät meikitöntä päivää ruudussa näe.
Tiedän naisia, jotka eivät vie roskapussiakaan ulos ilman meikkiä. Onko meikki naamio, jota ilman ei uskalleta liikkua, kaiken aikaa on oltava parhaimmillaan. Vai ajattelevatko nämä naiset esim. tapaavansa sen unelmien miehen roskapussireissulla?
Yksi vanhempi nainen sanoi joskus "jos on aina nätti, ei ole koskaan nätti."
Meinaat sitten rikkoa vielä viimeisilläsi threadin osanottaja-ennätyksen ? Paljonkos se viimeksi oli, 130 ?
Ulkonäöstä, joko omasta tai toisen väitetystä, älähtävät useimmiten ne, jotka eivät ole sinuja oman olemuksensa kanssa. Nyt sitten vain odotellaan..
kapulan rattaisiini, kuka nyt tuon jälkeen enää haluaa ilmoittautua? ;)
Kertokaa sitten vaikka mikä niitä MUITA mättää...
Noooh, kokemuksen soraäänellä väittäisin ettei paljoa menoa haittaa, jahka iso kivi lähtee pyörimään. Nyt jännittää jo oikein itseäkin.
Mutta eihän muut meitä miehiä kiinnosta, mehän olemme täysin itsekeskeisiä ? (Uutta matoa koukkuun..)
tämä tietty miehiäkin, puhuin vain naisnäkökulmasta. Ja ne pahimmin minua vastaan hyökänneet vissiin oli naisia...
Ämmäpuoli ainakin on täysin mykkänä. Pistinkö liian pahan?!
Hymyilyttämään!
Itseasiassa mitä pitäisi vastata, olenko ollut sinulle kateellinen ja olenko kenties naljaillut mallin taustastasi tai kauneudestasi?
Vastaus: kyllä!!;D
sujuvasti pointtini!
Joka oli se, että jokaisen ihmisen pitäisi iloita kehostaan, koska jokatapauksssa joutuu sen kanssa elämänsä elämään. Uskon että esim. syömishäiriöt eivät olisi noin yleisiä, jos erimalliset naiset olisivat roisin ylpeitä itsestään, jokaisella vartalotyypillä kun on omat faninsa.
Mutta täällä kirotun kylmässä maassa saa vain haukkua itseään?!
En sano muuta kuin, missä syy että yhä nuoremmat ja nuoremmat tytöt sairastuvat syömishäiriöihin, puhutaan jo 10-vuotiaista!
Ei tarvitse katsoa kuin erästä kotimaista malliohjelmaa jossa rva Snel... sanoo alipainoiselle että pitäisi laihduttaa!!
Kenen silloin on syytä katsoa peiliin?
Siinä yksi syy miksi lopetin mallin työn.
Juuri siksi peräänkuulutan sitä että muun mallistenkin ihmisten pitäisi olla ylpeitä ulkonäöstään, mutta kun pointtini ei mene kohteeseen sitten millään.
Kyllä minä ymmärrän mitä tarkoitat!
Pyrkimyksesi on hyvä, jään mielenkiinnolla odottamaan lopputulosta,... jos sellaista koskaan tulee!;D
Pärjäile!
..siitäkin huolimatta, että kivisade lentäisi. Ei muute haittaa sekään.;D
Tosiasiallisesti tuo ulkonäön hyväksymis- aihe kyllästyttää mua. Siinä ei ole mitään uutta, vaan vois itseasiassa varovaisesti olettaa sen olevan ainakin TOP 5:ssa tällä yhdenlaisella "ylistys yleistämiselle"- palstalla. Konventionaalinen vastaus siis konventionaaliseen kysymykseen: aihe ei kirvoita mua minkäänlaiseen väittelyyn, eikä herätä mitään intohimoja puoleen tai toiseen... Harvoin jaksan edes tosissani ottaa kantaa tän tyyppisiin aiheisiin. Johtuneeko siitä, että olen hyvin sinut itseni kanssa, enkä koe tarvetta vertailla itseäni ainakaan anonyymeihin nettinaisiin, vai mistä? Kivet ja kannot tietää, minä en.;D
Olen iloinen jokaisen kohdalla, joka hyväksyy rehellisesti itsensä ja oman olemuksensa.:) Sun T- fox kohdalla olen kiinnittänyt huomioni positiivisessa mielessä luult. melkoisen terveeseen itsetuntoon. Suuressa määrin ainakaan et ole tehnyt itsesi positiivista arvottamista joidenkin ulkoisesti itseesi nähden toisentyyppisten naisten kustannuksella, vaikka ulkonäöstä paljon olet puhunutkin, joten siitä pisteitä tietty.
Jos mua naisissa yleisesti ottaen joskus joku asia ärsyttää, niin useimmiten 1.) lammasmainen nöyristely miesten mielipiteiden edessä vain siksi, että mielipiteen esittäjä on mies, 2.) itsen (kuten esim. oman ulkonäön) korostaminen _muiden kustannuksella_ (.. koska terveen itsetunnon omaava nainen uskaltaa vilpittömästi kertoa pitävänsä itsestään, eikä hänen itsetuntonsa ohessa kasvaneen suvaitsevaisuutensa vuoksi useinkaan juuri tarvitse ottaa vertailunäkökulmaa negatiivisessa mielessä muihin naisiin) ja 3.) itsen/oman olemuksen negatiivinen vähättely, koska naisen muka "kuuluisi" joidenkin typerien sosiaalisten "normien" mukaan niin tehdä.
Hienoa, jos yhä useampi nainen uskaltaisi olla itsestään rehellisesti ylpeä! Oon sitä mieltä, että jos joku vapaaehtoisesti haluaa kulkea pitkin seiniä, niin se ko. henkilölle sallittakoon (eräänlaista rasismiahan olis myös seiniä pitkin menemisen kieltäminen), mut siskojen keskinäisen (kulttuurillisen) painostuksen vuoksi ei kenenkään naisen ainakaan ikinä pitäis joutua peittelemään kykyjään tai sulautumaan harmaaseen massaan.
Anyways vielä... Erityisesti suhun T- fox tällä nyt viittaamatta (huom.) ulkonäöstään keskusteluja palstoilla aloittelevat vois silti yleisesti ottaen kuitenkin yrittää muistaa muiden lukijoiden kunnioittamisen. Meinaan, että muut lukijat ovat yleensä "keskimääräisesti" ainakin vähintään yhtä narsistisia, kuin ko. kaltaisia kirjoituksia suoltavat kirjoittajat itse.;DD
Harvaa siis kauheesti jaksaa kiinnostaa, jos keskustelunaloitukseen on vain listattu yhden A4:n vievä lista tyypin mitoista ja perään kysymys: "Kelpaanx mä?". Ei useinkaan kiinnosta kauheesti edes niitä miehiä, ainakin jos jotain on pääteltävissä miesten ko. kaltaisiin kyssäreihin antamista vastauksista...
itsetuntoni on melko terve. Ei se täydellinen ole, elämää on toivottavasti vielä paljon edessä.
Niin terve se ainakin on, että kestän hymyssäsuin nämä persoonaani kohdistuvat hyökkäykset. Itsehän "härnäsin".
Elämäni muuttui vain niin paljon paremmaksi kun hyväksyin virheeni ja päätin elää niin hyvin kuin saamillani korteilla vain voi. Tiedän kyllä että minun tulee olla niistä erittäin kiitollinen ja olenkin. Jokapäivä tunnen kiitollisuutta kehostani, joka on vahva, notkea ja toimii. Joka päivä tunnen myös kiitollisuutta tapaamistani ihmisistä ja oppimistani asioista.
Ilmeisesti potkin vähän liian rajusti persuksille yrittäessäni herätellä ihmisiä...
:) Aina mukavaa kun joku ymmärtää. :D
tän myös miesten palstalle siksi että naiset niin usein syyttää miehiä huonosta itsetunnostaan. Syömishäiriöistä sun muista. Olen kuitenkin kohdannut elämäni aikana vain kourallisen miehiä jotka ovat VAATINEET että naisen pitää olla pitkä, hoikka ja nukennaamainen. Ne kaikki muut ovat pitäneet kuka mistäkin.
ei se pointti täs oo ulkonäkö,yhtä vittuuntunutta porukka ois ollu vaik oisit kehunu,leijunu ja brassaillu hienoilla sukillas.Tietenkin jos ulkonäkö on puolet elämän sisällöstä niin sitä huomaa vain siihen liityvät asiat :-) Oikea kysymys täs on et miks Suomalainen yhteiskunta on niin brassailukielteinen, mä en tiiä miks mut mun mielestä se on vain hyvä asia et Suomalaiset on kohtalaisen vaatimattomia ja maanläheisiä.
Miten se on keltään pois,no totta vitussa se on poissa jokaiselta jonka yläpuolelle asetut omine ajauksines,koska keskiverto Suomalainen ei ajattele itseään toista paremmaksi niin tottakai se joka niin tekee vituttaa.
Tottakai ihminen, joka hyväksyy itsensä ja muut on AINA katkerien ja kateellisten ihmisten yläpuolella. Se on kaikkien oma hlökohtainen murhe jos omaa huonon itsetunnon, vaikka asiat olisivat kuitenkin itsellä suhtkoht hyvin...
on loputon,yhtälailla se on sen itsensä / muiden hyväksyjän ja yläpuolelle asettujan oma moka jos muut ei siitä tykkää ja jopa mainitsevat silloin tällöin asiasta.Kaikki me ollaan oman onnemme seppiä ja jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä ja ajatuksiinsa toisista ihmisistä,niin katkerilla ja katellisilla kuin katkeruuden kohteilla ja kadehdittavillakin.
Totta. Mutta mikäköhän se syy on, että ihmistä, joka on onnellinen ja tyytyväinen ei suomalaisessa kultturissa tulla koskaan täysin hyväksymään...?Ja kenenköhän syy?
Onnellisen ja itseensä tyytyväisen ihmisen tarpeellista sitten hehkuttaa tuota upeaa ulkonäköään esim. täällä?
Ainakin tuollaisia ihmisiä joita minä tunne ni heillä ei ole siihen tarvetta, sen huomaa heistä jo kaukaa muutenkin. Ei heillä ole siihen tarvetta.
Olisko kuitenkin kyseessä hieman ylimielinen suhtautuminen omaan ulkonäköönsä ?
se on hehkuttamista jos sanon että olen pitkä ja hoikka ja olen tehnyt mallintöitä?
Miten se poikkeaa siitä jos sanon olen keskimittainen, pyöreähkö ja olen ollut kiinteistövälittäjä.
Jos siis väite on yksinkertaisesti totta. En ole missään väittänyt olevani ihmeellisen kaunis, joka miehen unelmanainen tai MITÄÄN vastaavaa...
No kysymys kuuluukin: miksi onnellinen ihminen ei saisi näyttää onneaan? Jos joku on onnellinen niin onko se jotenkin sinulta pois?Niin kuin ap. kirjoitti, että hyväksymällä itsensä hänestä tuntuu ja näyttää kauniilta. Mitä tekemistä sillä on itsensä korostamisen ja ylimielisyyden kanssa? Jos joku on vain tyytyväinen omaan peilikuvaansa ja sanoo sen ääneen?
Saa olla onnellinen ja pitääkin olla, eikä se minunkaan onnellisuuttani mitenkään vähennä. Se on hyvä vaan et ollaan onnellisia ja tyytyväisiä omaan itseensä.
Tässä ollaan kuitenkin vain tekemisissä minun mielipiteeni kanssa ja kuinka tuollaisiin kirjoituksiin suhtaudun. Olen jossain kohtaa tehnyt sellaisenkin havainnon et ihmiset yleensä keskustelevat/kirjoittavat niistä asioista mitkä itseään eniten kaivertaa.
Tuolla perusteella johtopäätökseni tuollaisiin kirjoituksiin on se et hänellä vaan olis tarve esittää tuota ulkonäköään muuallekkin, kenties vahvistaakseen tuon itsensä hyväksymisen. Saatan olla kuitenki väärässä. Vastaukset kuitenkin perustuu vain luettuun kirjoitukseen ja siitä voi tehdä vaikka minkä suuntaisia johtopäätöksiä.
No emmehän me kukaan tunne toisiamme pelkkien kirjoituksien perusteella, että pieni skeptisyys saattaa olla hyvinkin paikallaan...(= enhän minäkään sitä tiedä varmaksi, mikä on ap:n varsinainen tarkoitus..?
sä kuitenkaan tuskin oot,miten sä ite suhtautuisit tyyppiin joka kirjoittelis tällä palstalla juttuja jotka keskittyis suurilta osin pelkkään rahaan, rahan hyvistä ja huonoista puolista,ihmisten kateellisuudesta, wannabe-hengailijoista, pyrkyreistä, paheksunnasta rikkaita kohtaan yms. yms....
Hilloa pithääp olla :P
kauniiksi,enkä hehkuta sitä kuin nyt.ei tarvitse.
Kyllä. Suomalainen kulttuuri on kamala. Jos et olekaan se ylipainoinen perussuomalainen olet käytännössä ulkona koko suomalaisesta kulttuurista, koska et samaistu siihen henkeen ja vereen.
Ja auta Pyhä Pietari jos et olekaan joka asiasta valittava ja kaikkia kyttäävä naapurikateellinen suomalainen, vaan elät omaa elämääsi, niin se voi olla toisille vähän liikaa.
Minä annan ainakin täydet kymmenen pistettä ihmiselle, joka on tyytyväinen itseensä. Ja ensimmäisenä voisin antaa ne kymmenen pistettä vaikka itselleni;)
Tähän gulduuriin kuuluu myös sosialismi, eli iso taho vie kymmenestä pisteestäsi heti viisi, jotka jaetaan pisteettömille, sen jälkeen sinulta peritään vielä kaksi pistettä kateusveroa, koska menit pisteitäsi kehumaan (Nämä pisteet katoavat ison tahon omiin taskuihin) ja ihan vain tavan vuoksi vielä puolitoista pistettä lisäverotusta, jottet ylpistyisi.
Wanhat kunnon suomettumisen vuodet tekivät Finlandiasta tasapäistämisen maailmanmestarin, kaikissa mahdollisissa asioissa. Tarvitaan vielä pari sukupolvea, ennenkuin asia kovin paljoa muuttuu.
kun vähennetään vielä kaikki sun katteettomat kuvitelmat itsestäsi ja päästään ihan reaalimaailmaan, niin oisko suurinpiirtein viis miinus hyvä..?
Ja siinäkin on mukana sun oman peilis pesemättömyyttä..:D
Heh..ja tässä juuri se mitä kirjoitin nähdään ihan näinkin läheltä...heh....tiedätkö, että sä et voi viedä multa mun omia ajatuksia ja itsetuntoa, koska ne ovat pelkästään positiivisia ja koska ne ovat yksinomaan minun. Minua ei kiinnosta kaltaisesi luuseri epäonnistujat, jotka eivät hyväksy muiden onnea. Ah, mutta mun elämä on laiffii...(=(=hey,get on with your life...
Koska sä tunnet noin valtavaa tarvetta jatkuvasti korostaa sun täydellistä itsetuntoa, positiivisuutta ja bumtsibumonnellisuutta (tosin levein ja jäykin lantein), niin ei tarvita olla mikään Freud tai Jung huomatakseen, mistä todella on kyse...:D
No kukakohan sitä verta sieltä nenästänsä kerjäsi? Tarvitseeko minun silloin korostaa itseäni jos joku ei olisi täällä ensimmäisenä haukkumassa ja keksimässä jotain juttuja peilini pesemättömyydestä.
Kuinka idiootti sinä oikein olet? Kuinka alas ihminen voi vajota tuon kateellisuutensa kanssa?Mitä se sinun elämääsi vaikuttaa jos minä olen tyytyväinen...?ja ps. peilit on tullu pestyä ja hyvältä näyttää;)
argumentoi kauniisti omat hypoteesini ja verifioi ne.
Kiitos.
Ole kiltti äläkä jauha enää paskaa. Minulla on elämäni ja sinulla omasi. Toivonkin lämpimästi, että sinustakin tulee vielä joskus sivistynyt ihminen, joka ymmärtää, että toiset meistä ovat tyytyväisiä itseensä ja elämäänsä.
tosiaan ajatellut joskus suorittaa ammattikoulun ihan loppuun astikin..?
Menestystä siihen..:D
Varokaa kansalaiset, hourumummo on palannut!
Anna olla jo....
Täh?
Jos kerran keskustellaan keskustelun vuoksi, onhan siihen sitten osallistuttava...
luulen, että sun ongelmasi on se ettei kukaan huomaa sua/ole koskaan huomannut...Sun on vaan hyväksyttävä itsesi ja se ettei kaikki naiset tosiaankaan ole mitään katseenvangitsijoita.
Mut illuusiossa on kiva elää, eiks olekin...?
Varmaan on ärsyttänyt sen takia ettet vieläkään ole ymmärtänyt ettei kauneuteen ole yksiselitteistä määritelmää. Pidät itseäsi kauniina, hyvä niin. Kun keskusteluissa väännät ihmisten eriävät mielipiteet kateudeksi tai kauneudestasi johtuvaksi menet metsään. Ihmiset jotka johtavat muiden ihmisten tekemisiä/tekemättä jättämisiä oman kauneutensa kautta ovat lopulta aika itsekkäitä ja pinnallisia. Mitä väliä sillä täällä on minkä näköinen joku on. Ainoastaan silloin on kun joku tekee siitä erityisen asian... Miksiköhän?
kertaakaan ole sanonut että kukaan olisi minulle kateellinen. Ja jos on, niin sehän on vain oletettua kateutta, koska kukaanhan teistä ei todellisuudessa ole minua nähnyt. Ette varmuudella tiedä olenko Jabba vai miss universum...
Ja nyt takerrutte ihan liikaa testiini, sivuuttaen itse asian. Miksi ulkomuoto on niin paljon ärsyttävämpi asia kuin mikä tahansa muu synnynnäinen lahja?
Eikö lapselle olisi positiivisempi roolimalli äiti joka pitää kehostaa ja joskus sen ilmaisee kuin nainen joka naama rutussa pusertelee niitä mahaläskejään ja valittaa niistä kaikenaikaa?
Itseäni ärsyttää enemmän se ulkonäöstä ruikutus. Täälläkin on miljoona ketjua aiheesta onko paras kuppikoko A/B/C/D/E/F/G/H... ja sitten tapellaan rattoisasti onko pieni vai iso parempi?!
Nainen joka nostaa esiin keskustelua ulkonäöstään ja keskusteluja keskusteluista oletetusta ulkönäöstään ja sen oletetuista vaikutuksista ei vaikuta kovin varmalta ulkonäöstään... phhh
Ei ulkonäkö ole sen ärsyttävämpi asia kuin muut. Ihan samalla tavalla minua huvittaisi ihminen joka kertoo olevansa tavallista parempi viheltelijä, olettaisi sen olevan tärkeä tai edes vaikuttava asia muille anonyymeille kirjoittajille ja ihmettelee miksi joku siitä kiinnostuu.
Noin henkilökohtaisesti minulle on ihan sama minkä näköinen sinä ja jokainen minulle tuntematon keskustelija täällä on. Huvittavaa on vain se että sinun sen (oletetun hyvännäköisyyden) reaktioista/vaikutuksista/vaikuttamattomuudesta pitäisi keskustella koko ajan.
kerjätä verta nenästäni.
Ja vastausten määrästä päätellen tämä on mielenkiintoista.
Eikä tässä pitänyt keskustella minun ulkonäöstäni vaan siitä miksi suomalaiset eivät pidä ulkonäöstään, pysty ottamaan kohteliaisuuksia vastaan eikä antamaan positiivista mallia itsensä hyväksymisestä.
Vaikeaa on keskustella kun luetaan kuin piru raamattua...
Aijaa, minulla on käsitys että nuoret suomalaiset pitävät ulkonäöstään ja yleensä pystyvät ottamaan kohtaliaisuuksia vastaan. Mitenkä sinulla on tullut toisenlainen kuva. Mietippä miksi tässä ja aiemmissa aloittamissasi keskusteluissa pyöritään aina sinun ympärilläsi?
Minä tiedän miksi.
vähän tutkiskellut asiaa...
Ja siksi että tahallani ärsytin.
No voisitko olla leikkimättä ja antaa meidän aikuisten keskustella rauhassa ;)
Asiaa olen tutkinut minäkin.
sitten mistä tutkimuksesta/teoksesta/tms. on kyse, niin voin verrata omaan aineistooni.
Koska haluan säilyä anonyyminä täällä en voi kertoa tarkasti mutta olen tutkinut suomalaisnuorison käsityksiä itsestään ja elämästä.
Taidat lasketella mies omiasi, ensinnäkään kirjoitustaitosi ei ole kovin vakuuttava... ja miten sellainen tutkimustulos olisi mahdollinen? Suomalaisnuorison ja etenkin tyttöjen pahoinvointi on ollut jo vuosia rajussa kasvussa?
Kerrohan lisää...
"Miksi ulkomuoto on niin paljon ärsyttävämpi asia kuin mikä tahansa muu synnynnäinen lahja?"
Koska ulkonäkö on melkoisen tärkeä asia flaksin kannalta, tärkeämpi kuin monet muut lahjakkuudet. Veikkaan, että kaikki haluaisivat olla noin suurinpiirtein vallitsevan kauneuskäsityksen kaltaisia. Sen sijaan useimmille on yhdentekevää, ovatko he lahjakkaita piirtämään, laulamaan, laittamaan ruokaa vai laskemaan etc.
"Itseäni ärsyttää enemmän se ulkonäöstä ruikutus."
Tämän mielipiteen jälkeen uskon varsin hyvin, että olet mallintöitä tehnyt. Jos olisit kärsinyt ulkonäkökompleksista edes joskus, ymmärtäisit, miten vieraaksi ihminen voi itsensä tuntea omassa kehossaan.
ulkonäöstäni kyllä, teinivuosina jolloin olin "liian" pitkä ja laiha. Mutta jätin sen sinne teinivuosille, mielestäni aikuisen ihmisen tulisi "ystävystyä" kehonsa kanssa oli se sitten millainen tahansa.
Onhan jokainen keho ihmeellinen jo siksi että toimii.
normi-mies..halit.
Kuten tuolla ylhäällä jo aiemminkin sanoin, niin kyllä sulla T- fox ihan hyviä pointteja on. Ts. oletan, että toimit hyvässä tarkoituksessa ton aiheesi kanssa.;)
Pikkusen jäi kuitenkin allekirjoittanutta kaihertamaan tuo, kun tunnut olevan niin kovin varma siitä, etteivät "suomalaiset pidä ulkonäöstään", "pysty ottamaan kohteliaisuuksia vastaan" tai "antamaan positiivista mallia itsensä hyväksymisestä". Kuka sulle itseasiallisesti on noin sanonut?
Mitäpä, jos kyseessä kuitenkin olisi vain turhan vahvasti liioiteltu ja eri medioidenkin 'ansiokkaasti' ruokkima _kulttuurillinen stereotypia_? Voisitko miettiä asiaa tuosta näkökulmasta, T- fox?
En tiedä sinusta, mutta mun lähipiirini naiset ainakin ovat kaikki aika lailla hyvin itsensä hyväksyviä: pitävät ulkonäöstään & pystyvät ottamaan kohteliaisuuksia vastaan. Antavat samatenkin musta ihan positiivista mallia itsensä hyväksymisestä muille. En voi olla ainoa nainen laatuani, jonka ystävissä on melkein pääosin vain tällaisia ihmisiä, enhän?
Totta toki, että suomalaiseen kulttuuriperintöön on kautta aikojen liittynyt tietyntyyppistä vaatimattomuuden korostamista, ts. sen suurena hyveenä pitämistä. Tästä kertovat jo lukuisat vanhan kansan sanonnatkin ( "kel onni on& silleen.."). Tuosta vaatimattomuudesta itseilmaisussa jotkut ovat sitten kilvan pyrkineet pääsemään eroon & hävenneet sitä päät punaisina (kun emme muka olis eurooppakelpoisia tällaisina ja plaa plaa..).
Mä kuitenkin katson, ettei suomalaisnaisten tarvitse muuttua sen enempää latinoiksi, kuin miksikään muuksikaan. Mistä me tiedetään niiden letkeälanteisten 'itsensä hyväksyvien' latinonaisten itsetunnon ongelmistakaan yhtään mitään loppujen lopuksi? Monet latinonaisista uskaltavat juu tuoda muotojaan esille, mut varovaisesti vois kysyä sitäkin, että kuinkahan usein se tapahtuu heillä vapaaehtoisesti, ja kuinka usein taas siksi, ettei naisella tosiasiallisesti ole muuta keinoa pärjätä uniikkina naisena ja persoonallisuutena, kuin muotoja korostavilla vaatteilla.
Tyytyväisyys lähtee musta siitä, että me naiset jo keskustelun tasolla lopetetaan kaikenlainen vähättelevä näkökulma itseämme kohtaan. Aika monet suomalaisnaiset pitävät omasta ulkomuodostaan, eikä itseäni ainakaan yleensä haittaa, jos joku sanoo asiasta ääneenkin, kunhan itsekehua ei harrasteta samalla muita polkemalla ( = huonon itsetunnon pönkitystä).:)
toit kaipaamiani pointteja keskusteluun!
Toivoinkin että edes joku kyseenalaistaisi väittämiäni, jotka olivat tottakai kärjistettyjä. Mutta, mutta... katsopa tuo "kummastuttaa"- juttuni, joka vahingossa lipsahti tuonne ylös. Siinä joitain perusteita väitteilleni. Omat havaintoni ovat tietysti yksittäisiä, mutta ei ole kauhean mukava kuunnella kun sievä ystävä puhuu peräpäästään nimellä "7 leivän uuni", jne. Kesäjuhlissa katsoin kauhulla kun eräs äiti sanoi about 8 v. tyttärestään: "xxxx on perinyt meidän suvun väärät kintut, samanlaiset on kuin äidillään." Ja tyttöparka veteli nolona helmaansa alaspäin.
Olen myös itse viljellyt kohteliaisuuksia runsaasti ja aika usein on tullut vastaan se "vikalista". Toki jotkut ottavat kohteliaisuudet vastaan niinkuin pitääkin, ilahtuen.
Ja tarkoitukseni oli hyvä, netti vaan on vaikea väline kommunikoida. Sävyistä jää puuttumaan olennaisesti kun ilmeitä ei näe. Varmaankin osa huuorilla sanomastani on tulkittu totisesti.
Ilmeisesti ulkomuodosta saa puhua silloin kun se on suhteellisen tavallinen?! Eli sievä tai nätti saa olla, mutta ns. "kauniin" on parempi vaieta?!
toit kaipaamiani pointteja keskusteluun!
Toivoinkin että edes joku kyseenalaistaisi väittämiäni, jotka olivat tottakai kärjistettyjä. Mutta, mutta... katsopa tuo "kummastuttaa"- juttuni, joka vahingossa lipsahti tuonne ylös. Siinä joitain perusteita väitteilleni. Omat havaintoni ovat tietysti yksittäisiä, mutta ei ole kauhean mukava kuunnella kun sievä ystävä puhuu peräpäästään nimellä "7 leivän uuni", jne. Kesäjuhlissa katsoin kauhulla kun eräs äiti sanoi about 8 v. tyttärestään: "xxxx on perinyt meidän suvun väärät kintut, samanlaiset on kuin äidillään." Ja tyttöparka veteli nolona helmaansa alaspäin.
Olen myös itse viljellyt kohteliaisuuksia runsaasti ja aika usein on tullut vastaan se "vikalista". Toki jotkut ottavat kohteliaisuudet vastaan niinkuin pitääkin, ilahtuen.
Ja tarkoitukseni oli hyvä, netti vaan on vaikea väline kommunikoida. Sävyistä jää puuttumaan olennaisesti kun ilmeitä ei näe. Varmaankin osa huumorilla sanomastani on tulkittu totisesti.
Ilmeisesti ulkomuodosta saa puhua silloin kun se on suhteellisen tavallinen?! Eli sievä tai nätti saa olla, mutta ns. "kauniin" on parempi vaieta?!
..turhan julmaa se, miten ahtaisiin rajoihin ts. muotteihin kauniit ihmiset helposti tungetaan.:/
Musta on totta paljolti esimerkiksi se, että ulkoisesti kaunis nainen saa usein tehdä tuplasti kovemmin töitä tullakseen noteeratuksi _sen pinnan alta_ myöskin & yhtälailla. Jos kaunis nainen on älykäs, hän voi pärjätäkin, mutta traagisinta ulkoinen viehättävyys lienee kuitenkin naiselle, joka on poikkeuksellisen kaunis ja lisäksi valitettavan.. noh..tyhmä. Tämän huomion oon tehnyt esim. ns. keltaisen lehdistön tuotteita silmäilemällä.
Kaunista ja sammakoita suustaan päästävää naista lyödään lehdistössä usein kuin vierasta sikaa : hänellä ei ole ihmisarvoa ollenkaan. Sen sijaan vähemmän viehättävä ja sammakoita suustaan samalla tavalla päästelevä henkilö sais olla hyvinkin rauhassa.;) Kauneus kaiketi vain herättää ihmisissä niin Suuria Odotuksia, että kaunis ja ihmisten mielikuviin perustuvat odotukset pettävä julkkisnainen onkin sitten yksiselitteisesti hylkiö, eikä häntä muuna yksinkertaisesti kyetä näkemään.
Sori, vähän meni off- topicin areaan toi äskeinen .;) Anyways: viisas ajatus sulla tuossa takana T- fox, että itsensä positiivisesti hyväksyminen on tärkeää. Hyväksymisellä/hyväksymättä jättämisellä kun on seurauksia myös ympäristön kannalta, eikä vain sen yksilön, joka valitsee kunnioittaa/ olla kunnioittamatta itseään.
Itsestänikin tuntuu kammottavalta, kun näkee esim. noita tapauksia vanhemmissa (mistä säkin puhuit), että äiti välittää omaa huonoa kehokäsitystään pienille lapsilleen.:/ Ei hyvä. Ja kuten aiemminkin sanoin, niin kyllä kauniin ihmisen pitäis voida sanoa olevansa tyytyväinen ulkomuotoonsa, treeninsä tuloksiin, vaatteisiinsa ja olotilaansa ihan siinä missä muidenkin.
ajatuksia taas aiheeseen liittyen.
"Kauneus kaiketi vain herättää ihmisissä niin Suuria Odotuksia, että kaunis ja ihmisten mielikuviin perustuvat odotukset pettävä julkkisnainen onkin sitten yksiselitteisesti hylkiö, eikä häntä muuna yksinkertaisesti kyetä näkemään."
Voisiko kyse olla myös siitä mainitsemastani ilmiöstä, että "kauniista" etsitään etsimällä virheitä ja sitten kun niitä löytyy, isketään armotta. Vaikka kukaanhan täällä ei ole virheetön.
Ilmeisesti maailma on mennyt niin julmaksi kaiken visuaalisen median myötä, että on oltava todella varovainen mitä sanoo. Olin kerran puolituttujen naisten kanssa kahvilla ja naiset valittelivat kuinka vaatekoot ovat muuttuneet ja on vaikea löytää sopivaa vaatetta. Osallistuin keskusteluun sanomalla että minulla on niin pitkät jalat, että on välillä vaikea löytää tarpeeksi pitkälahkeisia housuja. Seurasi jäätävä hiljaisuus, vaikka en mitenkään kehunut itseäni, vaan mainitsin ongelman joka oli yhtä todellinen kuin heidänkin.
Juuri tota mäkin tarkoitin. Kaunis ihminen herättää yleensä & ylipäätäätään niin monenlaisia mielikuvia ja ristiriitoja ihmisten mielissä, että turhan usein sitten myös tämän -_jossa silmä lepää_ kaikkinaiset virheetkin tavataan syynätä ihan sen suurennuslasin kanssa.
Vaikea arvioida tilannetta tuntematta, että mistä jäätävä hiljaisuus jalkojesi pituuteen liittyvän kommentin jälkeen sitten johtui, T- fox. Ekana tulis mieleen, että koska valtaosa suomalaisnaisista kärsii pikemminkin liian lyhyiden jalkojen ongelmasta, saattoi sun ongelmasi olla joillekin ns. 'aivan heidän todellisuutensa ulkopuolelta'... Tiedä sitten, että mistä on ollu kyse, mut sen voin sanoa, että kyllä sulla T- fox on ihan sama oikeus puhua vaatepulmistasi, kuin muillakin naisilla.;)
Itselleni tuo olis ainakin niin tyhjänpäiväinen aihe, etten mitenkään emotionaalista asennetta asiaan jaksais ottaa. Itselläni ei ole pitkiä sääriä, vaan ooon pikemminkin sitä (mikäli syön vain tarvitsemani määrän;D) erityisen pientä, hoikkaa ja siroa tyyppiä. Paino ideaalisena n. 48-50 kg, mut tällä hetkellä 54 kiloa (eli liikaa). Pituus vain sen keskimäräisen 165 cm. verran, mut oon hyvinkin tyytyväinen itseeni tällaisena. Vyötärö kun vielä on hyvin hoikka, niin voi korostaa parhaita puoliaan korkkareilla & tyköistuvilla/ hyvin laskeutuvilla vaatteilla.
Pääasia, että ihan jokaisen mallinen nainen hyväksyis kroppansa.:)
Toi kroppakommentääri oli melko epärelevanttia (tiedän..) kaikessa muussa mielessä, paitsi ton itse alkuperäisen asian kannalta.;)
Mulla ainakin kasvoja on aina kehuttu eniten, joten kroppaa ei edes niin kauheesti yleensä mieti..muilta osin, paitsi toki siltä, ettei tietty halua ylipainoiseksi ikinä lihoa. Tyypilliselle suomalaiskropallehan kun käy monasti niin ainakin iän myötä. Mulla on varmaan melkein sellanen tyypillinen "suomalaiskroppa" lukuunottamatta seikkaa, että oon aina ollu tavanomaista hoikempi, ja lukuunottamatta seikkaa, että mulle on tosta usein myös houmauteltu. :)
Jotenkin tuntuu että juuri ne itseensä tyytyväiset pystyivät keskustelemaan tästä asiasta kiihkottomasti ja perustellen eriävät mielipiteensä.
Kaikistä ikävintä oli että suuhuni pistettiin sanoja joita en ole sanonut. Useat mainitsivat sanan "kateus", vaikka en ole sanonut että kukaan olisi minulle kateellinen. Mielestäni sen esille tuominen ei olisi ollut millään tapaa rakentavaa.
Voin tässä lopuksi sanoa, että sinulle voisin olla hitusen kateellinen... tykkään kauniista kengistä, mutta olen niin pitkä että ainakin huikeimmat korot jää kaupan hyllylle ja harvoin käytän matalampiakaan korkokenkiä.
Hyvää syksyä sinulle! :)
Noita perjantain omia juttujani en oikein viitsiny enää lukea uudelleen (sattuneesta syystä hieman "relaa perjantaina"- fiilis tuolloin;), mutta kiitos kuin myös itsellesi T- fox käymästämme keskustelusta.
Totta juu varmaan tuo, että nimenomaan kiihkottomasti ulkonäköön liittyvistä asioista pystyvät keskustelemaan vain aidosti itsensä hyväksyvät ihmiset.;) Kateellisuuteen ei tarvetta meillä, jotka hyväksymme itsemme.
:)
Olla et joillekkin on ylitsepääsemätön paikka jos toinen on sinut oman ulkonäkönsä kanssa?
Kuitenkin ei oikein mene jakeluun miksi siitä pitää noin kauhea haloo nostaa ja varsinkin näin netin välityksellä. Onko kyseessä sit pelkkää ylimielisyyttä omaan ulkonäköön ja siitä syystä sitä pitää muillekkin hehkuttaa! No ei noita naisen aivoituksia ymmärrä kyllä muutenkaan.
Olen itsekkin sinut oman ulkokuoreni kanssa ja voin tunnustaa et en mikään korea ilmestys ole. Sen tiedän ja tunnustan mut ei minun tarvitse omaa itsetuntoani pönkittää aiheuttamalla siitä keskusteluja.
tietysti netissä siksi että ei tästä voi live- elämässä puhua.
Eikä näköjään täälläkään... :)
Sitten kenties kestä sitä jos täällä joku asiaa lähtee arvosteleen? Ota huomioon et täällä joudutaan kuitenkin tekemään tuo lyhyt johtopäätös kirjoituksesta ja sen sisällöstä.
Toista kun ei tarkemmin tunne niin helposti sitä alkaa ajatteleen juuri niitä kirjoituksesta näkyviä asioita. Sieltä paistaa kuitenkin lävitse tuo oman ulkonäkönsä kehuminen.
Ihan sama kun minä alkaisin kehumaan vaikka uutta upeaa autoani täällä jatkuvasti, se suorastaan tarkoittaa sitä et muilla on ihan paskat pirssin kun taas mulla on niin komea ja uusi.
En ole pahimmistakaan tölväisyistä ottanut mitään hepareita, itsehän tiedän mitä olen ja mitä en.
Kaikki kommentit edelleen tervetulleita! :)
Minussa on jotain perustavaa laatua olevaa vikaa.
Nimittäin jos Hossi kehuu hankkineensa uuden upean auton, tekee mieli onnitella ja kysyä millainen menopeli tuli hankittua. Oma kiesi ei edes vilahda mielessä. Tokihan sitä hehkuttaa pitää, kun on uusi rauta alla, kuuluu asiaan.
Taidan olla pienenä jäänyt jostain paitsi, kun en vaan osaa.
On kyllä ajattelijakin :) Eiköhän tuo uuden autonkin esitteleminen muilla ole jonkinnäköistä elvistelyä et sain tälläisen hankittua.
No tarkoituksena oli kuitenkin ajatella et siitä vaikka täällä kirjoittelis, kavereille esitteleminen on sit eri juttu. Tietysti vähän riippuu asian esittely tavastakin et onko se elvistelyä tai ei.
niin rankataan sut johonkin kastiin?
toivottavasti et ole luuviulu?
mitäs iloa siitä olisi?
Osaan ennustaa lopputuloksen:
osa sanoisi rumaksi olisinpa sitten minkänäköinen tahansa.
osa pitäisi kauniina kuten live-elämässäkin.
osa väittäisi että olen laittanut jonkun muun kuvan.
Olen ollut muutamassa alusvaatekatalogissa, eiköhän se määrä julkisuutta riitä...
Ja painoindeksini on normaali, kiitos kysymästä.
..ei vaan nöyräksi pitää sinun oppiman ja otsasi hiessa leipäsi saaman. Ai niin ja ... Ylpeys käy lankeemuksen edellä..ja silleen.
Niin.
Saat sinä pitää itseäsi kauniina ja ihanana, mutta et sinä saa sitä ääneen sanoa X)
Flambeeraus..flambeeraus..mmm..täytyy tarkistaa.
'Flambeeraus on liekittämistä. Ruoan päälle kaadetaan alkoholia, esimerkiksi
konjakkia, joka sytytetään. Alkoholi palaa pois, mutta maustaa ruoan. Flambeeraus on erittäin näyttävä ruoanvalmistustapahtuma.'
banaanit ja vanijajäätelö maistuvat aivan ihanalle! Siis näin niinkuin sivuhuomautuksena...
Minä pidän myös, viimeksi söin Prahassa ihanalla suklaasiirapilla maustettuna. Nam. :)
Kovasti ulkonäkökeskeisiä ovat nämä T-Foxin aloittamat keskusteluketjut. Sen tosin ymmärtää, elämmehän ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa ja ulkonäköasiat mietityttävät monia. Ulkonäöllä on kiistaton vaikutus siihen miten koemme itsemme ja miten muut kokevat meidät.
Jos ihminen on hyvännäköinen, hän poikkeaa päällisin puolin massasta, siis tavallisuudesta. Kaikki massasta ja tavallisuudesta poikkeava herättää ympärillä olevissa ihmisissä ennakkoluuloja. Hyvännäköisen ihmisen täytyy tehdä erikseen töitä sen eteen, että kanssaihmiset näkisivät ulkokuoren läpi. Kun näyttää tavallisuudesta poikkeavalta niin muut lähtevät siitä olettamuksesta että henkilö on myöskin henkisesti jotenkin poikkeava.
Yleensä hyvään ulkonäköön liitetään henkisesti negatiivisia ominaisuuksia, kuten pinnallisuus, ajattelemattomuus, itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys. Osa näistä ennakkoluuloista selittyy puhtaasti kateudella. Monen mielestä hyvä ulkonäkö on kuin syntymässä saatu lottovoitto. Monen mielestä hyvä ulkonäkö antaa ihmiselle epäreilun etulyöntiaseman. Median hehkuttamat kauneusihanteet ovat omiaan lisäämään katkeruutta "tavallisten" ihmisten keskuudessa.
Mutta kauneuden varaan rakennettu itseluottamus on erittäin hataralla pohjalla sillä kauneus on katoavaista. Tämä on sellainen asia, joka monen hyvännäköisen ihmisen olisi syytä sisäistää. Ei nimittäin ole juuri mitään säälittävämpää kuin ihminen joka menettää ulkonäkönsä myötä myös itseluottamuksensa. Nöyryys on siis se avainsana. Hyvästä ulkonäöstä kannattaa olla kiitollinen, sillä olen kuitenkin sitä mieltä että kauneudesta on loppujen lopuksi enemmän hyötyä kuin haittaa.
Mutta hyvä ulkonäkö saa ihmiset ainoastaan kiinnostumaan meistä, se ei saa ihmisiä pitämään meistä. Hyvä ulkonäkö herättää mielenkiinnon, mutta hyvä ulkonäkö ei riitä ylläpitämään tuota kiinnostusta.
T: Hyvännäköinen mies
tarvitsen matskua yhteen proggikseen ja on erittäin mielenkiintoista verrata kasvokkain saatuja mielipiteitä anonyyminä annettuun tietoon.
****Yleensä hyvään ulkonäköön liitetään henkisesti negatiivisia ominaisuuksia, kuten pinnallisuus, ajattelemattomuus, itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys. Osa näistä ennakkoluuloista selittyy puhtaasti kateudella. Monen mielestä hyvä ulkonäkö on kuin syntymässä saatu lottovoitto. Monen mielestä hyvä ulkonäkö antaa ihmiselle epäreilun etulyöntiaseman.****
Kiitos, kiitos, kiitos tästä viestistä.
Olen hiukan ihmetellyt voiko tämä oivallukseni pitää paikkansa. Suomessa on suorastaan lupa VIHATA avoimesti ... semmoisia, jotka jotain ovat ulkonäöltään. Sääliksi käy nuoria neitoja. Kauneus on asia jota saa melkein rangaistuksena raahata mukanaan.
Edelleenkin KIITOS viestistäsi.. :D
terv: hyvännäköinen nainen!))
...on tämä kiellettyjen aiheiden listalla :)
Mutta tervetuloa nyt näin virallisestikin "ärsyttävien kerhoon"!
Minä olen tästä aiheesta kirjoittanut aiemminkin, joten en enää pitemmästi runoile, mutta kerron oppineeni sen, että itsensähyväksyminen suodaan vain kuolemanporteilla käyneille parantuville anorektikoille ja heidänkin on syytä olla asiasta hiljaa. :)
(tämä oli sitten kärjistys)
Kyse ei ole kauneudesta vaan leuhkimisesta.
Toleranssi vaihtelee, MOT. Toisille pelkästään asiasta mainitseminen on jo liikaa, toiset sietävät vähän enemmän. Edelleenkin minua hymyilyttää se tapa, jolla suhtauduttiin minun keskeneräisiin opintoihini... Ja ulkonäköön liittyvät asiat ovat vielä kovempi pala.
En tiedä mistä johtuu sekin, että elävässä elämässä en ole ilmiötä näin rankkana huomannut, vaikka olemassa varmaan onkin.
Joten jos nyt kuitenkin päätät jäädä tälle palstalle, niin tiedätpä mitä tuleman pitää. Voit joko kasvattaa paksun nahan tai sitten mukautua enemmistön tahtoon, sillä lynkkausmentaliteetti ei täältä katoa, vaikka toki täällä suurin osa porukasta onkin varsin fiksuja ja mukavia tyyppejä.
Olen ihan samaa mieltä siitä, että oman itsensä hyväksymisen kautta pääsee onnelliseen elämään. Tai ainakin niin onnelliseen kuin se on mahdollista tässä maailmassa ja todellisuudessa. Kuolema tuo vasta sen lopullisen mielenrauhan. Sitä odotellessa pitäisi nauttia siitä mitä on saanut. Mukava, että sinä olet oppinut itseäsi kunnioittamaan ja arvostamaan. Samaa toivon itselleni. Hyvää jatkoa sinulle!
on mielenkiintoinen, sillä kerrot siinä pitkälti järkeviä ajatuksia mm. itsensä hyväksymisestä ja kehoon suhtautumisesta.
Koska olet selkeästi tuntenut käsitteen "omakehu haisee" jo entuudestaan ja sikäli varmasti (kuten itse kirjoitatkin) tiennyt minkälaisen vastaanoton kirjoituksillasi saat, niin noinkohan reaktioiden testailu on ollut oikea (tai ainakaan ainoa) motiivisi niille?
On tietysti hieno asia, jos oikeasti hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet ja osaat arvostaa hyviä puoliasi.
Jotenkinhan minun täytyy todistaa väitteeni "positiiviset kommentit itsesta herättävät ärtyneisyyttä". En voi vaan sanoa että näin olen torilla kuullut...
sinun täytyy moista todistaa? Sinä itse ja kaikki muutkin tietävät tuloksen jo entuudestaan, tuskinpa kukaan sinulle on vastaan väittänyt tuossa asiassa.
täytyy kaikki todistaa. Kirjoitan esseetä ja asia-aineiston mausteeksi ajattelin yhdellä lauseella viitata tähän keskusteluun. Mutta eipä siitä mitään taida tulla. Kun nuo vastaväitteet kohdistuvat persoonaani, eivätkä niinkään väitteisiini...
saatte pidettyä keskustelun tason asiallisena.
Painotan että en ole ketään mollannut! (lukuunottamatta keskustelua jossa aloittaja käytti naisista nimitystä "sikanorsut", erehdyin käyttämään nimitystä "kamala nörtti".)
Live-elämä kutsuu... huomiseen! :)
68 vastausviestiä viestiin, jossa ei loppujen lopuksi ollut mitään kommentoitavaa. Jee.
Meni väärään paikkaan tuo "kummastuttaa" tuolla ylähällä, sen kun pitäisi olla tässä kohtaa.
Sori. :)
ei ole kaunis.Tiedoksi!
tuon osoitit, en ole laiha. Olen hoikka, mutta painoindeksin mukaan normaali.
Joskus teininä OLIN laiha, ennenkuin sain muotoja.
Taas kerran: kauneus on katsojan silmissä. Äskeisellä ainoastaan loukkasit niitä jotka ovat pitkiä ja laihoja. Kyseisellä fysiikalla on omat faninsa niinkuin pienillä ja pyöreilläkin.
Eikö toisten solvausta tärkeämpää olisi tuntea olonsa hyväksi omassa kehossaan, oli se sitten minkämallinen tahansa?
vain ilmaisin.
mutta voipi olla loukkaava mielipide kyseisen vartalotyypin edustajan mielestä...
ja hyväksyy itsensä ei tarvitse loukkaantua!
mutta kun kaikilla sitä ei ole, miksi loukata sellaista joka on ennestäänkin heikoilla? Miksi ylipäätänsä loukata ketään?
Sanoisin ennemmin: kun on hyvä itsetunto, ei ole tarvetta loukata ketään.
ei loukkaa.
huomenna tulevas takaisin eli et poistu keskuudestamme?
Olin eilen työhaastettussa. Jos saan sen mun unelmaduunin, poistun hyvinkin pikaisesti. Ja joka tapauksessa ennen kuun vaihdetta.
Toivokaa siis että mua onnisti! :)
Alkuperäinen ei ole tässä viestissä "kehuskellut" ollenkaan ulkonäöllään, vaan kehotti kaikkia olemaan tyytyväisiä omaansa. Silti tämä ketju ruotii pääasiassa hänen ulkonäköään, eikä vastaa kysymyksiin tai käsittele aihetta juuri mitenkään, muutamaa kirjoittajaa lukuunottamatta.
Rohkea aihe. Mielestäni kyse on siitä että ihminen todellakin luulee toisen onnen olevan itseltään pois. Mitä en ymmärrä, kirjoittajahan on useaan otteeseen sanonut että "kauneus on katsojan silmässä" ja että monenlaiset kehotyypit ovat kauniita.
Ja todellakin, brassiystävääni lainatakseni: "suomalaiset ovat kateellista puupökkelökansaa, ei ihme että juovat niin paljon ja tappavat sitten itsensä". Täältä puuttuu iloa ja jos sitä jossakin pilkahtaa, se lynkataan välittömästi. Ikään kuin se olisi jotain vaarallista.
siinä määrin sitä täällä (tällä palstalla) harrastanut että varmaan suurin osa on jo ihan kypsiä.
Se yrittää pitää yleisellä tasolla mutta itsekkin antaa välillä ymmärtää että taas puhutaan siitä ja sit se äkkiä korjaa virheensä ja taas puhutaan muka "yleisesti".
Älä vaan sano siitä mitään negatiivista, älä ole erimieltä mistään asiasta tai se leimaa sinut katkeraksi ja kateelliseksi plösö-ämmäksi. Ei täällä kukaan sitä kadehdi, eihän me tiedetä onko se ees nainen.
Ihanaa kun on kauniita naisia, ihanaa kun he ovat sinuja itsensä kanssa yms mutta se ei ole ihanaa kun koko ajan siitä jankkaa jos jonkinmoisessa muodossa.
Ja kuten huomaat, on eri vastaajia kiinnittänyt samaan huomiota joten en ole yksin mielipiteeni kanssa.
ole ketään nimittänyt plösöksi tai katkeraksi! Nimittely on mielestäni lapsellista. Eikä ole mukavaa kun suuhuni tungetaan ihan vieraiden sanoja.
Minähän pidän rehevistä naisista! Kerroin tuolla ylempänä että olen bi. Ja kyllä runsaat naisetkin ovat minusta livenä pitäneet... Joskin nyt päätin elää loppuelämäni miehen kanssa.
Ymmärtäkää nyt, en ole teitä vastaan vaan teidän puolellanne.
sama nainen joka kutsui t.foxia naisten keskustelussa "yleiseksi naiseksi?" mielenkiintoista et yksi ihminen jakaa mielipiteet näin kahtia. Onko näin realityssäkin t.fox?
sama eikä Hapsenkatti sanonut tota itserakasta provoilijaa yleiseksi naiseksi. Mä voin sanoa sen nyt kun alkaa vituttaan ihan tosissaan tää turhanpäiväinen provopaska. TOI ON YLEINEN JA SE MAINOSTAA TÄÄLLÄ ITTEÄÄN!!! Soittakaa nyt sille joku edes säälistä että se lopettaa ton..