Aivan ihanteellinen olotila sitoutumista kammoavalle uusiosinkulle on tämä: tosi upea, fiksu, paljon nuorempi mies vakipanona.
On ihan kuin tehty mulle :)
Niin että mitäs nyt tehdään kun alkaa tuntua että ihastun tähän namuun. Siis se tavallinen tarina. En haluaisi oikeesti ihastua koska se nyt ei vaan kuulu tähän juttuun. Meillä on kivaa mutta ei tulevaisuutta.
On ihan kuin tehty mulle :)
Niin että mitäs nyt tehdään kun alkaa tuntua että ihastun tähän namuun. Siis se tavallinen tarina. En haluaisi oikeesti ihastua koska se nyt ei vaan kuulu tähän juttuun. Meillä on kivaa mutta ei tulevaisuutta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Meillä on kivaa mutta ei tulevaisuutta"
Nii ja kohta ajan kuluessa sulla ei enää olekaan niin kivaa :-).
..ja juupa juu. Näinhän se menee ja sehän tässä pistääkin tuntoja kirjoittelemaan :(
Tsempatkaa nyt vähän: " anna palaa" "se on sen arvoista" tai jotain muuta toDella kannustavaa...
jos kaveri on paljon nuorempi, se tuskin sun kanssa mihinkään vakavampaan alkaa, painelee vain.!
enhän ole varma tietenkään, osaan kuvitella!.
kortsua kannattaa käyttää, sillä on varmasti muitakin.
kaippa kannattaa pitää tunteet poissa!.
..itseäni 15 nuorempi mies "panona" kolmen vuoden ajan.
Itse asiassa suhde päättyi siihen kun hän ykskaks halusikin vakiintua kanssani ja tehdä lapsia. Voi se näinkin mennä...:-)
Yhteisten keskustelujen jälkeen lopetimme, sanoin miehelle etten halua vakiintua ( pitkä avioliitto takana ) ja näin on hyvä.
Hän antaa aina parastaan,koska luulee saavansa
viimeistä kertaa ennen kuolemaa.
ps siis yleensä nainen 40 ei nimimerkki.
No onko se yksipuolista, haluaako kaveri vaan pelkkää panoa?
Jos haluaa pelkkää seksiä, niin todellakin anna palaa vaan, äläkä sotke tunteita.
Jos taas nuori mies haluaa muutakin, niin mikä piru estää?
Kait sitä ihan perimmältään pelkää sitä että kiintyy ja joutuu pettymään. Siis sitä aivan tavallista...
Seksisuhdelinjalle tässä kummatkin lähdettiin puoli vuotta sitten mutta on sillä kaverillakin tunteita, mä tiedän. Voi pahus, vaikka luulee olevansa kokenut ja fiksu näissä jutuissa (= ei tuneita peliin) niin tässä ollaan.
sillee suunniteltu, että noi vakipanosuhteet saattaa muuttua ajan myötä joksikin muuksi, ihan kuin se ihastus rakastumiseksi.
Mä kerron mun tarinan lopun.
Olin 37v ja just eronnut,sekä päättänyt nauttia sinkkuudesta täysin rinnoin.
Voisko parempaa tuuria käydä kun löytyi hyväkroppainen ja erittäin maskuliininen 13v nuorempi sinkku mies,jonka kanssa synkkas heti ja molemmat tarvitsimme vain vaki seksiä.
Olimme muuten todella kaveri pohjalla,sillä hän kertoili kuinka odottaa nuoruuden rakkaansa paluuta ulkomailta ja silloin lopetamme.
Olin hänen kanssaan samaa mieltä ja vielä kun tyttö palasi, yllytin heitä pariutumaan.
Alusta asti oli selvää ,et meillä ei ole mitään tulevaisuutta eikä yhteistä muuten.
Liiaksi siihen varmaan tuudittauduimme, emmekä osanneet kumpikaan varoa amorin nuolia,sillä ajan kuluessa kävi selväksi, et mies ei kyennytkään solmimaan suhdetta siihen tyttöön enkä minä kehenkään.
En tiedä kumpi kehtasi ensin kertoa, et on ihan rakastunut,mut asian tultua meille selväksi ,seurasi puolen vuoden kauhistelu keskenään.
Lopulta päätimme et asia on aivan omamme eikä kuulu muille.
Tässä sitä ollaan onnellisesti naimisissa vakipanon kanssa ja vuoden ikäinen poika on saatu aikaiseksi.
Ystäväni vieläkin vittuilevat et sun sata varma "pano vaan"hyvä tähän tarkoitukseen" on kestänyt vähän kauan.
Onnellisia ollaan edelleen,6vuotta takana ja kaikki luistaa.En kadu päivääkään et menetin sinkku mahdollisuuteni ja mieheni väittää et vaikka oli vannoutunut kokoikäinen poikamies,niin kyllä tämä baari olot voittaa.
Ai kun hienoa että noinkin voi käydä, onneksi olkoon!
Pikkaisen tässä sydän pompahti että josko tuo olisi meilläkin mahdollista...mutta olkoot nyt vaan pompahtelematta. Sitä malttia pitäis kait jostain löytyä :)