Kerron omalta kohdaltani syyn, miksen ole koskaan seurustellu: mua ei kiinnosta tippaakaan alkaa suhteeseen, koska mun kuitenkin miehenä kuuluis olla huomioivampi ja rakastavampi osapuoli. Naiset odottaa miehen antavan kaikkensa heti ensitapaamisesta lähtien. Naiset itse kuitenki odottaa vaikka pari kuukautta tai puoli vuotta, ennenku alkavat antamaan itsestään mitään. Tätä naisten yksinoikeutta perustellaan sillä, että "Naisen täytyy varmistua, että mies on tositarkoituksella liikkeellä, eikä vaan seksin perässä".
Miehen täytyy olla suhteessa koko ajan varpaillaan, tulkita naisen antamia vihjeitä rivin välistä ja jollei tajua tehdä oikeita asioita oikeassa paikassa, naisella on oikeus olla mahdollisimman hankala ja ärsyttävä. Nainen saa muutenki kiukutella ja äksyillä miehelle miten paljon haluaa. Miehen kuuluu ottaa kiltisti kaikki haukut ja perusteeton arvostelu niskaansa, mutta kuitenkin noustava hieman vastarintaan, jottei olisi tossun alla, muttei kuitenkaan liikaa pidettävä puoliaan, jottei hän alista naista.
Miehen täytyy olla suhteessa koko ajan varpaillaan, tulkita naisen antamia vihjeitä rivin välistä ja jollei tajua tehdä oikeita asioita oikeassa paikassa, naisella on oikeus olla mahdollisimman hankala ja ärsyttävä. Nainen saa muutenki kiukutella ja äksyillä miehelle miten paljon haluaa. Miehen kuuluu ottaa kiltisti kaikki haukut ja perusteeton arvostelu niskaansa, mutta kuitenkin noustava hieman vastarintaan, jottei olisi tossun alla, muttei kuitenkaan liikaa pidettävä puoliaan, jottei hän alista naista.
Vastaukset 33
Vanhimmat
..ja mistähän sinä, hyvä mies, sen tiedät, kun ei ole omakohtaista kokemusta parisuhteesta?
Aika raakaa yleistystä nyt kyllä, etteikö muka naiselta vaadita mitään.
Tsot, tsot..
Ilmeisesti haluatkin pysyä sinkkuna, ja hyvä niin kaikkien kannalta ;)
"Aika raakaa yleistystä nyt kyllä, etteikö muka naiselta vaadita mitään. "
Minä en vaadi naiselta mitään erityistä, kunhan rakastaa mua yhtä paljon ja myös NÄYTTÄÄ sen sanoin ja ennen kaikkea teoin. Tää on kuitenkin se kaikkein pahin vaatimus. Naiset osaa kyl tehdä töitä, kokata, siivota ja juosta kavereiden kans kaupungilla, mut kokonaisvaltainen keskittyminen mieheen on mahdoton vaatimus.
Yleensä miehet eivät huomio naistaan tarpeeksi kun ovat niin kiinni työssään, autoissa, kavereiden kanssa kaljottelussa.
.. mut miks naiset ottaa miehen, josta jo heti alussa pitäs nähdä, ettei esimerkiksi koskettamisen tarpeet ole samat? Luulis naisen/miehen kuihtuvan suhteessa, jos haluaa läheisyyttä enemmän , muttei saa sitä. Miks niin lyhyen yhdessäolon jälkeen mennään naimisiin hankitaan lapsia ja sit viiden vuoden päästä ollaan ihmeessä? En tajua miten ihmiset USKALTAA lyödä elämänsä lukkoon niin lyhyen tuttavuuden jälkeen. No erota voi tietysti aina mut lapset on ja pysyy. Sitten jatkossa on vaikeempi löytää uutta kumppania, kun harvempaa kiinnostaa alkaa isä- tai äitipuoleksi.
Monet varmaan haluavat tosiaan varmistua että ei vaan olla pelkästään toosaa hakemassa.
Se mua on aina huvittanut, että miten se muka varmistetaan. Mitä ihmeen syvällistä siitä kaverista saa selville esim. neljänsiin tai viidensiin treffeihin mennessä.
Kyllä se vaatii reilusti pidemmän ajan, mutta kuka sitä viitsii puutteessa kärvistellä kuukausitolkulla.
Naiset kyllä antavat niitä vinkkejä rivien välistä, mutta mies taas on usein melko suoraviivainen. Tämä tietysti aiheuttaa joskus pientä suukopua.
Toi haukkujen vastaanottaminen ei kyllä pidä mun mielestä paikkaansa.
Mulle ei ainakaan vittuilla syyttä.
seuraavanlaisia: ne miestä kontrolloivat, nalkuttavat naiset ja toises ääripääs ylikiltit hissukat, jotka ei osaa pitää miestä hyvänä ja joissa ei ole yhtään särmää. Kaikki negatiiviset tunteet lakaistaan maton alla ja tilanne kuitataan tekopirteällä hymyllä.
ääripäät esimerkiksi. Kyllä siltä väliltä löytyy paljon naisia, sellaisia joiden kanssa voi olla tasa-arvoisessa suhteessa. Väittäisin, että tuossa mustan ja valkoisen välissä olevalla harmaalla vyöhykkeellä on kuitenkin valtaosa ihmisistä, niin naista, kuin miehistäkin.
Onkohan niin että yks ääripää löytyy viikonloppuisin baareista ("laumasielut", suuressa porukassa viihtyvät), toisessa ääripäässä on enemmän "yksinäisiä susia", joilla omat menonsa, joissa ei tapaa uusia ihmisiä (urheilussa yksilölajit, yhden hengen harrastukset). Ja kolmantena sen harmaan alueen ihmiset, jotka on EHKÄ vaikeimpia erottaa. Itse kuulun siihen: käyn joskus baareissa, mut valtava tyhjyyden tunne on usein kun kotiin pääsee: rahat meni, eikä ketään kiinnostavaa naista tavannu. Kaikkein tärkeimpänä: meno baareissa on typerän pinnallista, vakavaa tasapainoista suhdetta sieltä tuskin löytää. Sitä paitsi pienellä paikkakunnalla baareista löytyy aina ne samat naamat.
Jospa sitten vaan astuisit ulos kaapista?
nyt ihmeessä elää. Kyllä meitä on toisenlaisiakin naisia.
Itse kun tapasin mieheni, kesti 5päivää ja asuimme yhdessä, täysillä mentiin, ja mennään yhä.
kuinka tapasitte ja kumman alotteesta? Oletteko enemmän yksinäisiä susia vai laumaeläimiä?
ravintolassa arki-iltana pistäydyin ja sain silmiini tuon miehen-hän minut ja se oli siinä. Hän tuli hakemaan tanssimaan. Rakkautta ensi silmäyksellä, vanha fraasi, mutta totta. Sosiaalisia olemme, paljon kavereitakin mutta viihdymme paljon ihan kahdenkesken.
tapahtunu, ellei miehes olis tullu hakeen tanssiin. Ei olis ollut rakkautta ensisilmäyksellä sen miehen kanssa, vaan toisen miehen, joka olis tullu hakemaan tanssiin seuraavalla viikolla.
Tai sitten nainen olisi lähestynyt miestä. Ei voi tietää. Itse ainakin olen iskenyt seurustelukumppaneistani suurimman osan, eli 4. Kaksi on lähestynyt ensin minua.
vasta siinä vaiheessa, kun he on 110-prosenttisen varmoja miehen tunteista. Eli käytännössä nainen on tuntenut miehen vähintään viisi vuotta ja mies on tehnyt jo 50 aloitetta naisen suuntaan. Sitten nainen menee ja suorastaan hyppää uhkarohkeasti tuntemattomaan: menee juttelemaan miehelle. Naisesta ja miehestä tulee pari ja sitten nainen tulee tälle palstalle ylpeenä kirjottamaan: "Ai ei me naiset tehdä aloitteita? Itse juuri tein ROHKEASTI aloitteen!" Nainen vain jättää sujuvasti mainitsematta tietäneensä miehen kiinnostuksesta enemmän kuin varmasti.
Itse en ainakaan ole edes miehen nimeä tiennyt, kun olen aloitteen tehnyt. En ole aiemmin jutellut. No, kerran tiesin kautta rantain miehen nimen, ja otin hänen numeron selville. Soitin ja ehdotin kuppilassa piipahtamista. :) Siitä sitten seurasi viiden vuoden yhteiselo. Ja ystäväpiiristäni tiedän montakin tapausta, että nainen on tehnyt aloitteen ns. tyhjästä.
"Itse en ainakaan ole edes miehen nimeä tiennyt, kun olen aloitteen tehnyt. En ole aiemmin jutellut. No, kerran tiesin kautta rantain miehen nimen, ja otin hänen numeron selville. Soitin ja ehdotin kuppilassa piipahtamista. :)"
HUHHUH! Tuon uskon vain sillä ehdolla, että olet bi-seksuaali tai vähintään bi-henkinen hetero.
sitten mikään provo. En vaan voi oikeasti uskoa, että heteronainen toimisi noin.
Kyllä minä ihan puhtaasti pojista tykkään. :) Yksi ystävättäreni, joka on bi, ainakin vähän siihen suuntaan, kerran erikseen sanoi, että minusta kuulema oikein "huokuu puhdasta heteroa". Mitä lie sitten tarkoitti, en tiedä. Ei ole tapana naisille iskeä silmää. ;)
jutut taitaa lähteä viikonloppusin baareista tai sitte työpaikalta..
En tiedä historiaasi, enkä muutakaan sinusta. Minusta sinä kuulostat kuin olisi suoraan Sinkkuelämästä, jossa keskusteltiin siitä kun Carrien oli käynyt ensimmäistä kertaa Kihon vessassa isommalla hädällä. (Tämä on vain jotenkin jäänyt mieleeni, kuka tuollaista oikeasti miettii?)
On hyvä että ihmiset ajattelevat ja pohtivat asioita, mutta osa menee joskus liian pitkälle siinä.
Jos olisin miettinyt asioita noin olisin myös edelleen sinkku. Joskus pitää antaa mennä. En tarkoita kuukauden päästä kihloihin ja puolen vuoden päästä naimisiin (tosin näinkin voi onnistua), vaan sitä ettei aina kannata miettiä niin kovasti sitä miten suhde alussa etenee. Mennään tunteella.
Vaaditko naisilta liikaa? Vai oletko se marttyyrinpoikanen, joka kokee aina tekevänsä enemmän kuin muut? (työpaikoilta näitä löytyy tusinoittain)
En ymmärrä, kertoisitko minulle?
"Jos olisin miettinyt asioita noin olisin myös edelleen sinkku. Joskus pitää antaa mennä. "
Olet siis nainen? Enpä ole montaa naista tavannu jotka olis "antanu mennä" tai jotka olis "menny tunteella". Naiset ei tee ikinä mitään, ne ei pysty edes keskustelua alottamaan miehen kans, vaan miehen täytyy tehdä kaikki. Miehet on niitä, jotka "antaa mennä" ja "menee tunteella", ei naiset. Sun tekstistä saa harhakäsityksen, että sä olisit itse tehny alotteen. Mieshän se oli, joka tuli jutteleen sulle, eikä toisinpäin vai mitä?
Sinä et ole koskaan seurustellut etkä tule koskaan seurustelemaan - et omasta tahdostasi, vaan siksi ettei kukaan jaksa katsella ihmistä, jolla on noin negatiivinen mielipide vastakkaisesta sukupuolesta. Kukaan ei siis huoli sinua.
Moro.
Sinun ongelmasi taitaa olla se, että PELKÄÄT. There are no guarantees in life. Ihan sokkona ei kannata kaikkeen hypätä, mutta jos ei ikinä mitään kokeile, niin ei kyllä mitään saakaan.
Minkä ikäinen olet AP? Mietin vain, että en yhtään ihmettele ettet ole seurustellut. Asenteesi nimittäin paistavat varmaan jo kauas. Perustele yleistyksesi naisiin liittyen. Jos näet meidät vain vaativina nalkuttajina, niin huh huh. Onko äitisi myös kuvailasi naisten kaltainen? Jos niin, sitten en yhtään ihmettele asenteitasi, sillä hän on kuitenkin se ensimmäinen kontakti naissukupuoleen.
Jos nyt kuitenkin tulet siihen tulokseen, että haluaisit parisuhteen, niin suosittelen että et yritä etsimällä etsiä noita kuvailemiasi piirteitä tapaamistasi naisista, vaan tutustut heihin yksilöinä. Myös miehet ovat yksilöitä...entisistä seurustelukumppaneistani ja miespuolisista kavereistani kaikki ovat hyvin erilaisia. Yleistykset ovat niin suppeita näkemyksiä ja silloin jää elämän kirjo näkemättä.
Olen nainen, ja ehdottomasti sitä mieltä, ettei mikään tee minua niin onnelliseksi kuin se, että huomaan tekeväni miehen onnelliseksi. Eli ehdottomasti annan itsestäni paljon!
Tietysti odotan saavani vastarakkautta, mutta ymmärrän ettei miehiltä irtoa romantiikkaa samassa mitassa kuin naisilta. Lisäksi miehillä on lyhyempi pinna eli enemmän kiukuttelua, jota nainen ei ole ansainnut ym. Kestän sen kyllä hyvin, ei haittaa. Se mitä mieheltä kaipaan, on joskus kuulla, miten paljon hän arvostaa sitä, että pidän häntä hyvänä. Ja tietysti se tärkein: haluan että mies katsoo silmiin ja kertoo rakastavansa koko sydämellään... Mitään temppuja, teennäistä teatteria ym. en halua.
Miestä on kyllä helppo miellyttää. Antaa hierontaa, kokata arkenakin hyvin, passata sopivasti, tuoda vaikka yllätyksenä kylmä olut herralle käteen kesken töllön jalkapallo-ottelun tms. Vinkiksi naisille, että miehen seksuaaliset halut kannattaa tyydyttää, ja ihaninta se on, jos opettelee nauttimaan siitä itsekin. ;)
muistaakseni sanottiin, että miehet huomioi naisia monta kertaa enemmän ku naiset miehiä: miehet halaa ja koskettelee naisiaan säännöllisesti, päivittäin. Naiset taas järjestää enemmän kertaluontoisia yllätyksiä tai juttuja, niinku just hyvän ruoan tekeminen muutaman kerran vuodes, hierominen tai kaljatölkin tuonti. Allekirjottaneen mielestä tossa miehet antaa selvästi naisia enemmän. Ainaskaan meikäläistä ei kiinnosta naisen ruoat tai yllätykset, jollei mua tarpeeks halata.
En tiedä mistä tutkimuksesta puhut, kun yleensä kuulee, että juuri naiset haluaa läheisyyttä ja hellyyttä -miehet seksiä. Ja miesten halaukset ovat useimmiten ehdotuksia seksistä. Asiasta on varmasti tehty lukuisia tutkimuksia, ja niiden tulokset saattavat hyvinkin olla ristiriidassa keskenään. Ja eroja pariskuntien välillä varmasti löytyy. Meillä mies tekee harvemmin alotteita minkään suhteen: halailu, seksi tai yllätykset. Mutta kyllä hän mukaan lähtee mielellään, ja se on pääasia.
Halailu ja suukottelu kuuluu mielestäni ehdottomana ja päivittäisenä osana parisuhteeseen. En osaisi miestä töihin lähettää suutelematta eteisessä. :) Mutta pienet yllätykset tekevät arjesta erityisen. En minä ainakaan kullalleni pöytää hienosti kata vain kerran vuodessa, tai kynttilöitä sängyn ympärille sytytä vain vuosipäivänä. Kyllä näitä romantiikan helmiä haluan viljellä viikottain. Mielikuvitus vain on rajana! :)
"Naiset taas järjestää enemmän kertaluontoisia yllätyksiä tai juttuja, niinku just hyvän ruoan tekeminen muutaman kerran vuodes ---"
Ja perkele, minä laitan hyvää ruokaa *aina* kun kokkaan, mikä on käytännöllisesti katsoen *joka päivä*. Jos mies väittää muuta, saa siirtyä itse kauhan varteen! ;)
"En tiedä mistä tutkimuksesta puhut, kun yleensä kuulee, että juuri naiset haluaa läheisyyttä ja hellyyttä -miehet seksiä."
Naiset haluaa kyllä läheisyyttä ja hellyyttä - itselleen. Miehen huomioiminen ei heitä yleensä kiinnosta.
Miten ihmeessä ihminen voi saada läheisyyttä yhdelle hengelle???? Käpertymällä omaan kainaloonsa? Kyllä on erikoista juttua sinulla...
"Miten ihmeessä ihminen voi saada läheisyyttä yhdelle hengelle???? Käpertymällä omaan kainaloonsa? Kyllä on erikoista juttua sinulla..."
Naiset haluaa, että niitä halataan ja silitellään jatkuvasti, siinä sitä on läheisyyttä, mutta vain "toiseen suuntaan". Naiset myös tykkää suutelusta... niinpäin, että mies suutelee heitä. Kaikki seurustelusuhteeni on menny poikki mun päätöksellä, kun naiset ei ole tehny itse mitään. Koskaan mua ei suudeltu, odotettiin, että minä suutelen naista. Harvemmin mua halattiin, mun täyty aina halata naista. Kehuakin olis pitäny... ilman että itse kuulen mitään kaunista.
ni suurin osa kiukuttelee toisilleen vähintään kerran illan aikana. En tajua miten ihmiset jaksaa sellasta vuoristorataa, vai saaks ne siitä jotain outoo mielihyvää, ku on ihan pakko saada tappelu aikaseksi? Seksielämä tällasilla pareilla tuntuu olevan aika vilkasta. Sitten taas on nää superrauhalliset parit, jotka pakenee kaikkia kielteisiä tunteita ja peittää ne rauhallisen kuoren tai hymyn alle. Tällaset parit on monesti pitkään yhdessä, mut eroo lopulta, kun seksielämä on ollu mitätöntä.
Onko niin, että niillä ihmisillä on paras seksielämä, joiden tunteet menee laidasta laitaan, jotka on vittumaisia kumppanilleen ja oikein tykkään riidellä toisen kans, puhuu paskaa kaikista ihmisistä ja näiden ihmisten seurassa esittää kaveria?
…sä alat oppia !
Mutta jos homma ei sua kiinnosta, niin ei voi muuta kuin valittaa. Omasta puolestani olen kyllä sitä mieltä, että elämä ilman naista - kaikesta ”säätämisestä” huolimatta - olisi tosi ankeaa.
Kun koettaa opetella tulkitsemaan toisen tunnetiloja, niin siinä voi hyvässä lykyssä itselläkin treenaantua se kuuluisa tunneäly.