Erosimme alkukesästä ja kaipaan sinua kovasti. En koskaan pettänyt, valkoisia valheita kerroin kyllä - sanoin olevani jo tulossa kotiin vaikka oikeasti olin vasta tekemässä lähtöä, rakastin ja annoin hellyyttä. Ajattelin aina parastasi, en halunnut että muutat toiselle puolelle kaupunkia mutta käytä sitten pari tuntia päivässä työmatkoihin itseppähän tiedät mitä haluat. Mietin pitäsikö minun muuttua ja yrittää saada sinut takaisin- ei hemmetti haluan pysyä tälläisenä pojankoltiaisena joka tekee virheitä, eikä ole täydellinen mies. Anteeksi että aamuisin herätessäsi jouduit näkemään muruja lattialla ja wc:n pönttökin taisi joskus unohtua ylös. En aina tiskannut heti kahden lasin jälkeen vaan tiskasin kerralla isomman satsin. En koskaan halunnut muuttaa sinua koska mitäpä siitä olisi tullut...ihminen on sellainen kuin on hyvine ja huonoine puolineen. Jotenkin se on elämän rikkautta elää myös toisen vikojen kanssa. Tiedän nyt parisuhteen hoidosta paljon enemmän, olenhan lukenut näitä viestejä. Kaipuu luoksesi on kova mutta joskus etäisyys laittaa asiat oikeaan suhteeseen. Olet laihduttanut -minulle kelpasit pyöreänäkin.
t.tomppeli
t.tomppeli
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.