..olla loppu meidän suhde.Olen tuossa alempana kertonut naisestani,joka on ollut julmetun epäileväinen ja pelännyt että petän häntä(sanokaas..-aloitus).
Eilen illalla kirjoitti lapun,jossa kertoi ettei enää jaksa ja halua jatkaa.Sormuskin oli siihen jätetty.Niin kuulemma meille molemmille parempi.Keskustelimmekin sitten asiasta ja hän valitti yhdeksi tyytymöttömyyden syyksi riittämättömän seksin.Toisaalta hän on sanonut,että pärjää vaikka harrastettaisiin seksiä vain kerran viikossa,seksi ei ole niin tärkeä juttu.Itse olen kertonut kaipaavani sitä ainankin kaksi kolme kertaa viikossa.Nyt kuitenkin yhdeksi syyksi hän kertoo riittämättömän seksi elämän???
No,viimeviikolla rakastelimme neljästi ja lisäksi oli kerran hänen tykkäämä(alue josta on myös saanut itsenikin pitämään..)poskihoito.Tämä samana päivänä,viime sunnuntaina,jolloin myös rakastelimme uudessa asennossa ja molemmat saimme ihanan orgasmin.Tästä sain muistoksi tuntuvat kynsimät kylkeeni.Harvoin olen nähnyt naiseni moisesti nauttivan.Muutoinkin seksielämämme on ollut taatusti keskimääräistä parempaa,josta kertoo vähintään kolmesti viikossa(useimmiten enemmän)tapahtuneet rakastelut ja ennen kaikkea laatu.Aika usein olemme saaneet yhtäaikaisen orgasmin.Tämä kaikki siitä huolimatta,että meillä on ollut paljon riitoja(viimeiset neljä kuukautta ja viimeinen kuukausi todella pahoja) ja henkilökohtaisesti olen saannut erittäin paljon aiheetonta lokaa niskaani(tietysti itseni mielestä,koska olen syytön hänen epäilyksiin).Loukkauksia,arvostelua,syyttelyä,epäilyksiä,kehoituksia painumaan sen ja sen huoran luokse paneskelemaan.Lisäksi olen vahvasti tuntenut ettei minuun ole luotettu,uskottu,ei aina arvostettu ja minun arvostelukykyäni on usein kyseenalaistettu(tarkoittaen kuinka olisin haksahtanut niihin hänen mainitsemiin horatsuihin),vaikka olen ties kuinka monesti kertonut hänelle,että moiset seikkailut ja sekoilut eivät yksinkertaisesti ole minun juttu.
Palatakseni siihen seksiin vielä,niin ilmeisesti hän ei näe metsää puilta.Eihän seksi voi olla mikään erillinen saareke tai vain napista painettava juttu.Siihenhän vaikuttaa juuri kaikki nuo riidat ja tunnelmat.Ja lisäksi tässä minun tapauksessa jatkuva epäilyksen alaiseksi joutuminen ja tunne ettei sinuun luoteta vie voimavaroja.Sellainen nakertaa ja syö väkisin sisintä ja alkaa heijastella haluttomuutena tai kyvyttömyytenä,vaikkei näin haluasi tapahtuvankaan ja vaikka kuinka muutoin välittäisi toisesta ja haluaisi.Kolmesti ollut ongelmia stondiksen kanssa viimeisen n.kuukauden aikana ja niihinkin kahdesti vaikuttanut väsymys osaltaan.Toisella kerralla edeltävänä kahtena yönä kuusi tuntia tuli nukuttua ja saman vuorokauden aikana vielä kahdesti aiemmin oli rakasteltu!!! No,tiedän ettei pohjimmiltaan tuo seksiasia ole se pointti.Luulempa että läheisyyden väheneminen,samoin hellyyden.Mutta inhimillisesti ajateltuna,niiden mittasuhteiden riitelyissä,joita meilläkin on ollut,ei läheisyys juuri kasva ja kukoista.Näinhän se valitettavasti on.
Tällä hetkellä olo on vielä skarppi ja jotenkin asiat näkee selkeästi,mutta silti sisällä myllertää monenlaiset tunteet.Päälimmäisenä suru ja pettymys,sitten osaksi viha ja katkeruus.Jotenkin sitä ei tajua toisen ratkaisua,vaikka ymmärrän hyvin miten paljon hänkin on joutunut kärsimään(varmaan paljon enemmän kuin minä)omien ristiriitaisten tuntemustensa takia.Toisaalta epäilys että petänköhän ja toisaalta tuntemus että jospa sittenkin hän on uskollinen.Ja siihen vielä päälle syylisyydentunto kaikista loukkauksista.Mutta tämähän me kaikki tiedettiin ja oltiin valmiit tekemään töitä tämän ongelman parantamiseksi ja poistamiseksi.Oltiin juteltu paljon ja kärsitty paljon.Ja silti meillä riitti ilon hetkiä ja hyvää yhdessä oloa,jossa oli läheisyyttä sekä hellyyttä,sitä hellyyden tarvetta jota siinä yhdessä Mamban biisissä lauletaan.Siinä biisissä,jonka olisimme ottaneet häämusiikin joukkoon,jos olisimme niin pitkälle,unelmaamme,päässeet.
Olen siitä pettynyt,ja nyt kirjoitan sinulle Hani,sillä tiedän että luet tätä palstaa,ettet jaksanut uskoa(toivon kyllä sitä edelleen)meidän mahdollisuuteen.Tuntuu kun olisit heivannut kalkkiviivoilla.Nämä asiat olisivat voineet saada koska tahansa uuden suunnan ja selvyyden.Ja olet aina sanonut,ettet ole mikään luovuttaja tyyppi,et hevin hellitä.Mutta toisaalta ymmärrän olet varmaan ihan loppu ja et yksinkertaisesti jaksanut enää elää niiden risteilevien ajatustesi kanssa.Mutta tiedät myös sen että rakastan sua edelleen valtavasti ja jos jokin asia saa sut muuttamaan mielesi olet tervetullut.
Rakkaudella,tiedät kuka.
Eilen illalla kirjoitti lapun,jossa kertoi ettei enää jaksa ja halua jatkaa.Sormuskin oli siihen jätetty.Niin kuulemma meille molemmille parempi.Keskustelimmekin sitten asiasta ja hän valitti yhdeksi tyytymöttömyyden syyksi riittämättömän seksin.Toisaalta hän on sanonut,että pärjää vaikka harrastettaisiin seksiä vain kerran viikossa,seksi ei ole niin tärkeä juttu.Itse olen kertonut kaipaavani sitä ainankin kaksi kolme kertaa viikossa.Nyt kuitenkin yhdeksi syyksi hän kertoo riittämättömän seksi elämän???
No,viimeviikolla rakastelimme neljästi ja lisäksi oli kerran hänen tykkäämä(alue josta on myös saanut itsenikin pitämään..)poskihoito.Tämä samana päivänä,viime sunnuntaina,jolloin myös rakastelimme uudessa asennossa ja molemmat saimme ihanan orgasmin.Tästä sain muistoksi tuntuvat kynsimät kylkeeni.Harvoin olen nähnyt naiseni moisesti nauttivan.Muutoinkin seksielämämme on ollut taatusti keskimääräistä parempaa,josta kertoo vähintään kolmesti viikossa(useimmiten enemmän)tapahtuneet rakastelut ja ennen kaikkea laatu.Aika usein olemme saaneet yhtäaikaisen orgasmin.Tämä kaikki siitä huolimatta,että meillä on ollut paljon riitoja(viimeiset neljä kuukautta ja viimeinen kuukausi todella pahoja) ja henkilökohtaisesti olen saannut erittäin paljon aiheetonta lokaa niskaani(tietysti itseni mielestä,koska olen syytön hänen epäilyksiin).Loukkauksia,arvostelua,syyttelyä,epäilyksiä,kehoituksia painumaan sen ja sen huoran luokse paneskelemaan.Lisäksi olen vahvasti tuntenut ettei minuun ole luotettu,uskottu,ei aina arvostettu ja minun arvostelukykyäni on usein kyseenalaistettu(tarkoittaen kuinka olisin haksahtanut niihin hänen mainitsemiin horatsuihin),vaikka olen ties kuinka monesti kertonut hänelle,että moiset seikkailut ja sekoilut eivät yksinkertaisesti ole minun juttu.
Palatakseni siihen seksiin vielä,niin ilmeisesti hän ei näe metsää puilta.Eihän seksi voi olla mikään erillinen saareke tai vain napista painettava juttu.Siihenhän vaikuttaa juuri kaikki nuo riidat ja tunnelmat.Ja lisäksi tässä minun tapauksessa jatkuva epäilyksen alaiseksi joutuminen ja tunne ettei sinuun luoteta vie voimavaroja.Sellainen nakertaa ja syö väkisin sisintä ja alkaa heijastella haluttomuutena tai kyvyttömyytenä,vaikkei näin haluasi tapahtuvankaan ja vaikka kuinka muutoin välittäisi toisesta ja haluaisi.Kolmesti ollut ongelmia stondiksen kanssa viimeisen n.kuukauden aikana ja niihinkin kahdesti vaikuttanut väsymys osaltaan.Toisella kerralla edeltävänä kahtena yönä kuusi tuntia tuli nukuttua ja saman vuorokauden aikana vielä kahdesti aiemmin oli rakasteltu!!! No,tiedän ettei pohjimmiltaan tuo seksiasia ole se pointti.Luulempa että läheisyyden väheneminen,samoin hellyyden.Mutta inhimillisesti ajateltuna,niiden mittasuhteiden riitelyissä,joita meilläkin on ollut,ei läheisyys juuri kasva ja kukoista.Näinhän se valitettavasti on.
Tällä hetkellä olo on vielä skarppi ja jotenkin asiat näkee selkeästi,mutta silti sisällä myllertää monenlaiset tunteet.Päälimmäisenä suru ja pettymys,sitten osaksi viha ja katkeruus.Jotenkin sitä ei tajua toisen ratkaisua,vaikka ymmärrän hyvin miten paljon hänkin on joutunut kärsimään(varmaan paljon enemmän kuin minä)omien ristiriitaisten tuntemustensa takia.Toisaalta epäilys että petänköhän ja toisaalta tuntemus että jospa sittenkin hän on uskollinen.Ja siihen vielä päälle syylisyydentunto kaikista loukkauksista.Mutta tämähän me kaikki tiedettiin ja oltiin valmiit tekemään töitä tämän ongelman parantamiseksi ja poistamiseksi.Oltiin juteltu paljon ja kärsitty paljon.Ja silti meillä riitti ilon hetkiä ja hyvää yhdessä oloa,jossa oli läheisyyttä sekä hellyyttä,sitä hellyyden tarvetta jota siinä yhdessä Mamban biisissä lauletaan.Siinä biisissä,jonka olisimme ottaneet häämusiikin joukkoon,jos olisimme niin pitkälle,unelmaamme,päässeet.
Olen siitä pettynyt,ja nyt kirjoitan sinulle Hani,sillä tiedän että luet tätä palstaa,ettet jaksanut uskoa(toivon kyllä sitä edelleen)meidän mahdollisuuteen.Tuntuu kun olisit heivannut kalkkiviivoilla.Nämä asiat olisivat voineet saada koska tahansa uuden suunnan ja selvyyden.Ja olet aina sanonut,ettet ole mikään luovuttaja tyyppi,et hevin hellitä.Mutta toisaalta ymmärrän olet varmaan ihan loppu ja et yksinkertaisesti jaksanut enää elää niiden risteilevien ajatustesi kanssa.Mutta tiedät myös sen että rakastan sua edelleen valtavasti ja jos jokin asia saa sut muuttamaan mielesi olet tervetullut.
Rakkaudella,tiedät kuka.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hänen kannattaisi mennä hoitoon.
Liiallinen mustasukkaisuus ja se, ettei sillä eukolla ole tarpeeksi itseluottamusta, aikaansaa teidän ongelmat.
Mutta nythän siitä ei tarvitse enää välittää.
Mutta sillä eukolla ne samat ongelmat jatkuu uusissakin suhteissa, jos hän ei saa omaa itseään kuntoon.
Hauskaa jatkoa vain (ei kun vain uutta täkyä vetämään, kyllä parempia naisiin löytyy).