Olen kihloissa rakastettuni kanssa ja odotan hänelle lasta.
Ólemme olleet yhdessä pari vuotta.
Nyt olen kuitenkin alkanut haikailla entisen mieheni perään, olimme vuosia yhdessä ja ikävöin häntä päivin ja öin.
Olin itse se, joka lähti liitosta, tuli ns. kolmenkympin kriisi tai jotain...
Entiseni oli niin turvallinen ja kiva, ja tämä nykyinen tuntuu tosi tumpelolta häneen verrattuna.
Nyt kerään rohkeutta ja aion entiseltä kysyä ottaisiko hän minut vielä lapsen kanssa takaisin, voitaisiin tehdä yhteisiäkin lapsia.
Probleema on se, että hänellä on uusi nainen, ovat olleet myös pari vuotta yhdessä..
Kuitenkin tuntuu että nähdessämme joskus entiseni silmissä on ikävä ja kaipaus minua kohtaan. Noo..soittamalla se selviää:-)
Ólemme olleet yhdessä pari vuotta.
Nyt olen kuitenkin alkanut haikailla entisen mieheni perään, olimme vuosia yhdessä ja ikävöin häntä päivin ja öin.
Olin itse se, joka lähti liitosta, tuli ns. kolmenkympin kriisi tai jotain...
Entiseni oli niin turvallinen ja kiva, ja tämä nykyinen tuntuu tosi tumpelolta häneen verrattuna.
Nyt kerään rohkeutta ja aion entiseltä kysyä ottaisiko hän minut vielä lapsen kanssa takaisin, voitaisiin tehdä yhteisiäkin lapsia.
Probleema on se, että hänellä on uusi nainen, ovat olleet myös pari vuotta yhdessä..
Kuitenkin tuntuu että nähdessämme joskus entiseni silmissä on ikävä ja kaipaus minua kohtaan. Noo..soittamalla se selviää:-)
Vastaukset 34
Vanhimmat
jätä heidät rauhaan.
Nyt kertakaikkinen stoppi tommosille haahuiluille!
Kasva aikuiseksi, nyt on korkea aika kun on kerran lapsikin tulossa.
SINÄ ET VOI POMPOTTAA MUITA IHMISIÄ SEN MUKAAN MILTÄ SATTUU MILLOINKIN TUNTUMAAN!!!!!
Niinpä, anna entisen miehesi elää rauhassa nykyisen puolisosi kanssa. Äläkä itsekkyyksissäsi hajota vielä syntymättömältä lapseltasi sekä nykyiseltä mieheltäsi perhettä. Ota järki käteen ja lopeta tuollaiset teinihaihattelut.
Ei kuule oikeassa elämässä voi saada kaikkea just omien halujensa mukaan.
Meidän aikuisten pitää vain pystyä ottamaan vastuu tekemisestämme, ihmissuhdeasioissakin. Niin se vain on!
kolmetoista korkeintaan. miten joku voi ollakin noin lapsellinen. harmi että tuollaiset aivottomat tussupäät saavat lapsia.
elämään. Jospa tämä raskaus on vaan saanut sut tunneherkemmäksi ja kyseenalaistamaan valintojasi, mutta eipä sulla juuri nyt vaihtoehtoja ole. Älä soita. Ikävän kanssa voi elää ja se kyllä joskus helpottaa.
Yhdyn edellisiin kommentteihin. Kaikkea ei voi saada. Luulenpa et mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän joutuu sen tajuamaan ja oppii sen hyväksymään. Ja se on sama juttu kaikilla. Jos ei o ympäristö laittanu rajoja saamiselle ni se tapahtuu näin omassa mielessä: ei halua sitä mitä jo on/haluaa jotain muuta ja parempaa.
Näin se saattaapi todella olla et aidan takana ruoho todella olisi vihreämpää. Mutta SINÄ et sitä joka tapauksessa voi saada, vaikka kuinka haluaisit sitä kaikista eniten ja se olisi sinulle kaikista parasta. Ja vielä lisäksi: se sama asia joka sulle olisi kaikista parasta, meneekin sellaiselle jolle se on vaan melkein parasta, ja lopulta kukaan ei ole TÄYSIN tyytyväinen vaan haikailee jotain muuta. Näin se vaan menee.
Iloitse sen sijaan vaikka siitä et valitset oikein (siis sen jälkeen kun oot valinnut oikein)ja olet kasvanut aikuiseksi. Kaikki pettämätön ilo lähtee ihan jokaisen omista ominaisuuksista ja sisimmästä.
Elä sitten vaikka yh-äitinä yksinäsi, mutta älä vaan mene pilaamaan sen eksäsi suhdetta. Ehkä se ei edes halua kuulla susta enää mitään. Mikäköhän ihmeen teini-ihastus hommeli sinuun kolmekymppiseen naiseen meni iskemään?
Pane se nykyinen sulhosi ehdottamaan exällesi ”vaimonvaihtoviikkoa”. Sulle saattaa palautua mieleen syy, miksi lähdit alun perin liitosta.
Kuulehan nyt, sina harkiten ja tietoisesti levitit polvesi tuolle tumpelolle ja siita seurauksena on .....raskaus! Ihmeitten ihme!
Eikohan nyt ole viimeinen aika lakata hoynahtelemasta entisten peraan ja rakentaa kotia tuon "tumpelon" kanssa joka on tulevan lapsesi isa.
Lapsi on taysin viaton sinun toppoilyihisi joten lakkaa hetkeksi ajattelemasta itseasi ja kohdista kaikki terve huomio pieneen ihmisalkuun. Tee kaikkesi etta saat aivosi kodistamaan positiivisen ja alykkaamman elintavan lapseesi.
No joo, tosi tyhmiä neuvoja teiltä satelee:-((
Meillä on vain yksi elämä ja luuletteko että nykyisen nysvääjään sen aion tuhlata?
Alussa oli kivaa joo..mies osoittautui ihan oikeaksi vätykseksi.
Luulen että mun entisellä miehellä ja mulla on niin ainutlaatuinen suhde takana että exän nyxäkin varmaan sen tajuaa kun nätisti kertoo:-)
Heippa!
Kaikkien näiden negatiivisten viestien jälkeen halusin vain sanoa että ymmärrän hyvin sinua!
Nyt teet niinkuin sydämmessä tunnet!Meni syteen tai saveen! Ainakin itse saat sen rauhan mieleesi kun olet yrittänyt!
Kerro sitten kuinka kävi jooko?!
Onnea matkaan!
miksi v***ssa kyselet neuvoja, kun itse jo tiedät mitä aiot tehdä!
Mene ja pilaa sitten muidenkin suhde, kun oma ukkosi on niin vätys!
Toivottavasti saat siipeesi lurjus!
Olen kihloissa?
Rakastettuni kanssa?
Odotan hänelle lasta?
Miten ihmeessä olet mennyt kihloihin jos suhde on noin hataralla pohjalla,vasta pari vuotta takana.
Oletko kenties myös kihlautumisessa tehnyt vähän hätäisiä päätöksiä,kuin myös ex.än jättämisessä?
Mikä rakastettu tämä on, jos aiot jättää hänet ja haukut tumpeloksi?
Odotat lasta,ei mikään ihan pikku juttu,myöskään lapsen isälle!
Luulen et hormoonisi on sekoittanut ennestään hataran pääsi nyt pahan kerran, etkä näe metsää puilta.
Soittamalla tosiaan selviää, et ketään ei mene ottamaan toisen lasta omakseen noin vaan,kokeile ja nolaa itsesi,jos siltä tuntuu.
Kehottaisin sinua miettimään asiaa kuitenkin lapsen syntymään asti ja sen verran yli, että tiedät tällä kertaa mitä tahdot.
Nyt sinun olis paras käyttää aikasi aikuiseksi kasvamiseen ja sisäistää se tosiasia, kohta et voi tehdä kuten sinusta tuntuu, vaan vastaat toisesta ihmisestä ja teet miltä vauvasta tuntuu.
Olet ilmeisesti niin hätäinen päätöksissäsi ja kadut aina jälkikäteen, mitä olet tehnyt,nyt maltti olis valttia.
Itse tosin olet tämänkin sopan keittänyt ja lopuksi itse siitä myös vastaat,luultavammin ihan yksin.
vastauksia! En olisi kyllä uskonut että kaikki on tota mieltä. Jos nimenomaan lasta ajattelee, niin et todellakaan voi jäädä nykyisen miehesi luo, jos hän ei tunnu oikealta. Ehkäpä tosiaan yrititte perheenlisäystä turhan nopeasti. No, tehty mikä tehty, ei sitä voi enää muuttaa. Kyllä lapsi siitä kärsii, jos vanhempien suhde ei ole kunnossa.
Eli mitä pitäisi tehdä? No tietysti kannattaa selvittää, onko sinulla ja exälläsi vielä tulevaisuutta. Olisihan se hyvä, jos lapsella on isähahmo, ei sillä väliä, onko isä biologinen. Jospa tosiaan hän on se oikea sinulle ja sinä hänelle!? Sinuna soittaisin ja selvittäisin asian. Jos hän ei ole kiinnostunut sinusta, niin sitten jätä hänet rauhaan, mutta jos on kiinnostunut, niin tiedät, mitä tehdä... Jos et voi kuvitella tulevaisuutta nykyisen miehesi kanssa, niin erotkaa nyt ajoissa, ettei lapsenne kärsi eron tuomasta tuskasta myöhemmin.
Tämän tekstin luettuani voisin ajatella että olis tosi kiva jos se ex-miehesi ottais sut takas ja sit dumppais heti pois!!! OLIS OIKEIN SULLE!!! Jospa sinä oletkin joku TONNIKEIJU ja ex-miehesi tykkää hieman "rehevämmistä" naisista :) Ja tämä "tumpelo" ei jaksa kantaa sua alttarille, saatikka olla sun alla!!
vai onko näitä luupäitä tosiaan monta?
entäs lapsen isä?Hänkin on ihminen ja että tosta vaan viedään hänen lapsi ex,älle?
Ei ole väliä onko biologinen,ai ei vai?
Tämä ex varmaan rakastaa tän "välirakastajan"lasta kuin omaansa!!!Isä taas ei vai?
Joo kunhan äiti saa rakkautta ja vanhempi on onnellinen.Eikö voisi ajatella et äiti vähän näkis vaivaa ja tänne kirjoittelun sijaan ja ex.ästä haaveilun sijaan keskittyis kihlattuunsa ja tulis onnelliseksi.
On nimittäin ainoa keino toisin kuin yöt ja päivät haaveilu muista,ei tee kovin helpoks tota parisuhdetta.
sama henkilö. Etkö tajua jutun ydintä: ei rakkautta voi pakottaa! Sitä joko rakastaa toista tai sitten ei. Mitä järkeä olla suhteessa, jossa ei ole rakkautta.? Ei omaa onnellisuuttaan voi uhrata toisen puolesta. Ja kyllä biologinen isä saa varmasti olla lapsensa kanssa, sehän on vain järjestelykysymys. Tuskin tämä kyseinen henkilö haluaisi, että nainen on vain velvollisuudentunnosta hänen kanssaan ja ajattelee koko ajan jotain toista miestä. En minä ainakaan haluaisi sellaista suhdetta! Niin julmalta kuin se kuulostaakin, niin kyllä oma onnellisuus on tärkeintä näissä suhdeasioissa. Näin on neuvottu.
mene se elämä,et oma onnellisuus on tarkeintä.
Sitä kun ei tämäkään aloittaja loppujen lopuksi tällälailla tavoita.
Kun aika kuluu ja niitä järjestelyjä on tehnyt aikansa,lapsi varttuu ja kysyy ja suhteeseen on taas tullut arki,niin onni on kaukana hänen elämästä.Uskokaa molemmat,niin keltanokkia kun elämässä vielä näytätte olevan.
Tai oikeastaan aivan sama vaik ette usko,mut sinäpäivänä kun toteen käy mun sanat,niin mieti edes niitä,Kiitos!
on oltava onneton, suhteessa sellaisen kanssa joka sinusta välittää mutta josta itse et välitä, vain sen takia, ettei satuta toista??? Huhhuh! Siitähän voi seurata paljon pahempaa satuttamista, kuten pettämistä. Onneksi minun ei tarvitse miettiä tollasia juttuja, olen löytänyt sen oikean, arki kyllä jo on tullut, mutta rakkautta on niin paljon, että tuntuu yhtä ihanalta kuin alussakin. Kyllä sen tietää, kun se oikea tulee vastaan. Sen kanssa arkikin tuntuu juhlalta.
JOS tämä aloittaja olisi oikealla asialla hän
-keskustelisi asiasta nykyisen miehensä ja lapsensa isän kanssa. Miehellä = nykyinen kumppani ja jopa rakastetuksi kutsuttu (!)pitää myös olla mahdollisuus...ties miksi machoksi hän muuttuu kun tiedostaa tilanteen.
- ymmärtäisi että on jättänyt omasta tahdostaan entisen miehensä ja näin antanut hänelle mahdollisuuden omaan elämään - jonka mahdollisuuden hän on myös käyttänyt. Käsittämätöntä edes ajatella että nyt lähdettäisiin sotkemaan monen muun ihmisen elämää kun hänellä nyt vaan on sellainen tunne. Täysin vastuutonta.
Mutta ei. Aloittaja kierii OMAN itsesnä ympärillä ja miettii vaan miten hänen onnensa on maailman tärkein asia.Sitäpaitsi jokainen raskaana ollut tietää millaista tunnemylläkkää se tila saa aikaiseksi- jos sen mukaan tekisi ratkaisuja katuu varmasti.
Muistuttaisin myös että vaikka tunteet ovat tärkeä asia ihmisessä ei niitä saa päästää ihan silmille hyppimään. Vihkikaavassa ei turhaan kysytä TAHDOTKO rakastaa. Piste.
virheitä. Mitäs jos olikin alunperin virhe erota exästä? Ainahan pitää olla uusi mahdollisuus, varsinkin jos kirjoittajasta oikeasti tuntuu, että hän heitti elämänsä miehen menemään.
No, turhaan sitä tässä toisen asioista kiistellään. Kirjoittaja tekee varmasti niin kuin parhaaksi näkee. Ja eihän se todellakaan ole itsestään selvyys, että exä edes ottaa naista takaisin!
...se, KENEN virheitä tässä nyt korjataan ja KUKA saa maksaa viulut. Kyse ei ole mistään väärin tehdystä parkkeerauksesta vaan siitä että tämä naisihminen on (kenties) tehnyt vääriä valintoja ihmissuhteissaan.
Ei tässä ole mitään rusinapullaa josta nainen poimii haluamansa. Niin makaa kuin petaa. Jos ei kestä oloa nykyisensä kanssa puhuu hänelle ja mahdollisesti lähtee lipettiin. That's it.
Vaan mistä lähtee liikkeelle tämä Kaikkien Tunteiden Äiti? "Mä soitan exälle ja kysyn ottaisko mut takaisin".
Voi hyvän tähden. VASTUUTA, ihmiset, vastuuta!
soittaa ja kysyä, jos haluaa. Itse en toimisi kyllä ihan noin suoraan. Mutta parempi kysyä kuin katua, eipähän jää sitten vaivaamaan. Ja minä, niin kuin pari muutakin vastaajaa, ollaan kiinnostuneita, että miten kävi. Eli ap kirjoittaja, kerro sitten miten asiat meni!
Niinpä niin. Jännitetään nyt vaan sitä saako Brooke Ridgen takaisin ja siinä sivussa Taylorin heivattua mäkeen.
Eipä ihme että parisuhteet eivät nykyään kestä.
pitää miettiä jo etukäteen mitä ratkaisuja tekee ja kantaa ratkaisuistaan myös joku vastuu,eikä haahuilla et nyt tuntuu siltä et jätän ekan mieheni ja nyt siltä et hankkiudun raskaaksi ja menen kihloihin ja nyt siltä et pakitan taas ja otan ekan miehen.
Lapsi ja kihlat on isoja juttuja ja niitä kuuluu miettiä tarkkaan ennenkuin ryhtyy.
Tätä alkuperäinen tuskin on tehnyt jos nyt tuntuu tältä,vaan on tehnyt mitä mieleen on milloinkin tullut.
Ja nyt olis vastuunkantamisen aika johon hän ei kykene,joten elämä opettaa ja silloin ei kysellä olenko mä tässä onnellinen vaikka se muuten olis kuin tärkeä asia.
Rakas Taivaan Isä, anna tämän ketjun olla provo!
En halua uskoa että tämmöisiä idiootteja maa päällään kantaa.
Haluan uskoa että ihminen jolle on suotu lapsi odotettavaksi ajattelisi jotain muutakin kuin MinäMinäMinä.
Ja niin monet kunnon vanhemmat eivät lasta saa....
Jää kiinnostamaan miten sinun kävi. Oliko intuitio oikeassa.
Onnea yritykseen.
exälle ja kysyä vaikka aluksi kuulumisia. Kuuntele itseäsi ja sydäntäsi.. Sanot vaan että on tunteita häntä kohtaan ja sillä se selviää. Jos sun nykyinen ukkos on ihan uuno niin lemppaa se vaan tylysti. Nyt se vaihto vielä kandee tehä koska lapsi ei ole sitä näkemässä.
Tietysti voithan sinä alkaa elään kaksois tai kolmoiselämää jonkin aikaa. Sillä se sitten selviää ne oikeat halut.
Muuten kärjistelet vanhempana kiikustuolissa ja olet katkera!
Mielestäni katkera ihminen on kauhee. Varsinkin sellainen joka on vaan purrut hammasta ja kärsinyt pitkään. Se purkaaa sen pahanolon muihin ihmisiin ihan syyttä! Haluatko olla katkera. Mene ja ota asoista selvää.
Vai on nykyinen ukko uuno. No kas kun ei tullut muija sitä huomanneeksii ennenkuin meni lapsen pistämään alulle.
Ja paskat sanon minä, pelkkä lapsellinen haahuilija on koko eukko. Jos äijä alkaa ärsyttää niin eikun heti pihalle ja entisen kimppuun. Voi jeesus miten naivia, elämä nyt vaan on oikeesti vähän toisenlaista.
kävi kimppuuni ja sekoitti elämäni totaalisesti. Valitsin hänet ja satutin miestä joka oli vetänyt minut suosta kun exäni minut oli jättänyt. Hetkittäin tulee mieleeni että oliko se kuitenkaan oikea ratkaisu. En osaa olla onnellinen vaikka nyt minulla on kaikki ja minua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä siltikin surettaa ja ikävöin miestä jonka jätin exän takia. Älkää hyvät ihmiset sekaantunko toisten parisuhteisiin nyt sen tajuan, mikä on mennyt se on mennyt. Minäkin olin uhri ja menin siihen mukaan ja nyt lopunikääni kärsin siitä että satutin sitä ainoaa joka on halunnut minulle pelkästään hyvää.
ollenkaan sitä kautta et mitä mieltä olisit jos olisit tämän lapsen isä.
Onnellisena perustat perhettä ja odottelet lasta syntyväksi ja joku antaa täällä ohjeita et jos on tumpelo niin lemppaa se.
Onko miehillä ja isillä lainkaan enää ihmisarvoa?
Olen itse nainen mut iljettää tälläset ihmiset jotka ovat ihan tunteettomia olioita.
Toivon et sulla itelläs ei ole eikä tule lapsia.
parisuhde terapeuteilla ja mielenterveys puolella menee hyvin ja on ruuhkaa.
Jos meininki on tätä luokkaa kun sulla ja muutamalla kannustajalla et soita ja kysy..
niin kyllä on onnen hakeminen elämässä kokopäivä puuhaa ja terapeutit kutsuu kun ei perusasioita ymmärretä elämästä.
ONNI TULEE ELÄEN EI ETSIEN!!!
Tätä typsyä ei saa onnelliseksi ex.ät ei nykyiset eikä kukaan,niin itsekeskeinen on ja odottaa et joku tekee minut onnelliseksi.
HOH HOIJAA!!!!!
sinulla on ongelma, jonka olet itse luonut. haikailet exän perään, se ei kannata. olet kerran hänestä eronnut ja sille on ollut syynsä. muistele niitä asioita. tunne tekee sulle tepposensa. tulet aina pitämään exästä, mutta nyt olet vetänyt itseäsi nenästä ja antanut tunteelle¨otteen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kansssa. haaveilet.
anna menneiden olla. rakenna tulevaisuus tähän päivään, älä sellaisen päälle mitä ei ole.
jos etenet asiassa muualla kuin pään sisälläsi, joudut naurunalaiseksi ja ehkä päädyt sellaiseen tilaan, josta et haaveillutkaan. aiheutat itsellesi ongelmia. keskity vauvasi isään. kasvakaa yhdessä ja rakentaa hyvä juttu teille. vanhan kanssa se ei onnistunut.nyt on näytön paikkasi.
tsemppiä.