Nyt on kyse kaukosuhteesta. Oikeasta kaukosuhteesta. Tällä hetkellä välillä on kymmenien tuntien lentomatka, yleensä kylläkin vain muutaman tunnin, mutta välissä on useampia maita.
Raha kuitenkin rajoittaa meitä opiskelijoita, minkä takia voisimme nähdä ehkä parin, kolmen kuukauden välein (noin viikon kerrallaan).
Voiko sellainen suhde mielestänne toimia? Siis jos puhutaan ihan seurustelusuhteesta. Muuten "peruskaavat", mutta tapaamista noinkin harvoin. Ja miten pärjätä ne ikuisuuksilta tuntuvat hetket tapaamisten välissä?
Kokemuksia?
Raha kuitenkin rajoittaa meitä opiskelijoita, minkä takia voisimme nähdä ehkä parin, kolmen kuukauden välein (noin viikon kerrallaan).
Voiko sellainen suhde mielestänne toimia? Siis jos puhutaan ihan seurustelusuhteesta. Muuten "peruskaavat", mutta tapaamista noinkin harvoin. Ja miten pärjätä ne ikuisuuksilta tuntuvat hetket tapaamisten välissä?
Kokemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rakastelkaa vaikka joka päivä, sitä ei estä matka eikä mikään nykyaikana, kun on netti, ja puhelin.
Puheluhinnaton niin halpoja, kun osaa ottaa oikeat liittymät, että suomessa soitellaa kalliimmalla, kuin suomesta ulkomaille.
Mut se rakastelu ja erotiikka kehiin vaan.
Mä teen sitä lähes päivittääin virtuaalissa. Ja se todella toimii.
Meillä välissä 1000 kilometriä, 104€ ja 2h. Ollaan molemmat opiskelijoita ja pystytään näkemään noin muutaman päivän ajan kerran kuukaudessa tai kahdessa, pitemmät lomat vietetään kokonaan yhdessä (kesällä ja jouluna noin kuukausi yhdessä)
Tapasimme puolivuotta sitten enkä olisi ikinä uskonut että tämä voisi toimia, mutta onneksi annoin mahdollisuuden. Meillä suhde on kehittynyt koko ajan koska molemmat haluamme puhua ja kuulla toisen äänen... puhumme monta tuntia skypessä ennen nukkumaan menoa ja yleensä nukummekin yhdessä. Skype-seksin puolellekin on tullut lipsuhdettua vaikka aiemmin ajattelin puhelinseksin olevan aika epätoivoisten ihmisten hommaa. No epätoivoksihan se joskus menee kun kuulee rakastamansa äänen mutta ei voi koskettaa....
Jokainen pari tietenkin löytää oman tapansa, meillä suunnitelmissa oli tavata vuoden parin jälkeen uudelleen. Olimme varma että kemiamme toimisi vielä parin vuoden odotuksen jälkeen. Käytännössä se sitten ei toiminutkaan liian suuren ikävän takia.
Mutta oman kokemukseni perusteella; kaukosuhde voi toimia jos kommunikoiminen toimii ja luottamus. Tämä on ollut paras suhteeni ikinä, hän on se oikea. Pari vuotta vielä tätä kaukoilua ja sitten päästään asumaan samaan maahan...toivottavasti jos töitä löytyy..puuh...=)
Mutta onnea sulle! Kyllä se mahdollisuus yleensä kannattaa antaa...
ja mulla on aina vähän hassu ujosteleva olo ensimmäiset 15min kun nähdään lentokentällä parin kuukauden tai kuukaudenkin eron jälkeen. en tiedä mistä johtuu, perhosia vieläkin vatsassa vaikka ollaan seurusteltu puolivuotta..=) mutta aina tuntuu yhtähyvältä se ensimmäinen halaus lentokentällä ja aina ihastun uudelleen tähän todelliseen kumppaniini ja matkan jälkeen jatkan taas netissä puhumista tämän virtuaali-version kanssa...;)
miestäni hieman huvittaa minun alku-ujosteluni lentokentällä, hänellä ei samanlaisia tuntemuksia tedellakaan ole... mutta se on mahtava tunne nähdä oma miehensä pitkästä aikaa ja melkein pyörtyä kun tämä uskomattoman komea ja seksikäs mies hymyilee ja kaappaa syliinsä. silloin sitä on maailman onnellisin nainen eikä pysty edes käsittämään kuinka kaikki voi olla niin hyvin.
Kyllä ainakin hyvän ystäväni suhde toimi, tapasivat Etelän matkalla ja seurustelivat etänä (toinen suomessa, toinen toisessa euroopan maassa) pari vuotta kunnes ystäväni muutti miehen luo hänen kotimaahansa. Tällä hetkellä on perhe perustettuna ja kaikki hyvin. Kaukoaikana kyllä olennaista on luottamus ja tiivis yhteydenpito, kun ei pysty tapaamaan usein. Kannattaa tehdä tietysti selväksi, että molemmat tahtovat suhteelta samoja asioita.
Ei kai taas joku onneton blondi ole sekaantunut johonkin suklaasilmään, joka naurattaa kaikki naiset mennen tullen? Kaikkea minäkin kokenut ja nähnyt omassa elämässä, mutta tuohon halpaan en ole mennyt.
Taas joku "realisti", kaikki miehet Helsingistä etelään on gigoloita. Kaikki suomalasiet miehet on varmaan rehellisiä, ei petä koskaan, ei valehtele jne.
eti se poikakaveris jostain lähempäää eikö se oo jo selvä.....
Olen rakastunut ulkomaalaiseen mieheen. Tulin hänen luotaan muutama päivä sitten, ja menimme juuri kihloihin. Työ pitää minut suomessa, ja armeija hänet siellä.. Välillämme on yli 3000km. Hän ei voi tulla suomeen vielä 1½-2 vuoteen, ei ennenkuin armeija on käyty:´( hirveätä kärvistelyä tämä on.. Koko ajan vain miettii miten pääsisi toisen luo taas..