Itsekuria ei ole piirun vertaa, herkkuja tekee mieli joka päivä, paino nousee koko ajan ja olokin on ihan kauhea. Usein itken kun en pysty olla syömättä.
Kun himo iskee niin siihen ei auta mitkään korvaavat, esim karkin sijasta jotain hiton marjakeittoo tms. imelää. Sen on oltava just sitä mitä haluaa esim. irttareita.
Jos yritän olla ja tehdä jotain muuta että himo unohtuisi niin ei pysty keskittymään kun koko ajan tekee mieli sitä mitä sillä kerralla sitten tekeekään mieli.
Yritin karkkilakkoa ja jouduin lopettamaan koska koulunkäynnista ei tullut mitään kun yritin illalla tehdä tehtäviä niin en pystynyt keskittymään. Vasta kun sain herkkua niin hommienkin teko onnistui.
Useimmiten minulla se himon kohde on sipsit, harvemmin imelä karkki. Olenko tuhoon tuomittu vai osaisiko joku auttaa?
Kun himo iskee niin siihen ei auta mitkään korvaavat, esim karkin sijasta jotain hiton marjakeittoo tms. imelää. Sen on oltava just sitä mitä haluaa esim. irttareita.
Jos yritän olla ja tehdä jotain muuta että himo unohtuisi niin ei pysty keskittymään kun koko ajan tekee mieli sitä mitä sillä kerralla sitten tekeekään mieli.
Yritin karkkilakkoa ja jouduin lopettamaan koska koulunkäynnista ei tullut mitään kun yritin illalla tehdä tehtäviä niin en pystynyt keskittymään. Vasta kun sain herkkua niin hommienkin teko onnistui.
Useimmiten minulla se himon kohde on sipsit, harvemmin imelä karkki. Olenko tuhoon tuomittu vai osaisiko joku auttaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
voi harjoittaa ja kehittää, pakkohan se tässä maailmassa pystyä kieltäytymään paljon isommistakin asioista kuin herkut.
Poppakonstia ja lääkettä itsekurin löytymiseen ei liene, niinkuin ei laihtumiseenkaan, positiivinen asenne ehkä paras..jeaah taas meni päivä ilman mässyä, ja kohta siihen jo tottuu, ettei se ole kuin harvinaista herkkua.