Ruikutus. Olen tässä alkanut totuttaa itseäni sinkkuelämään, eikä tämä lopuksi niin kauheaa ole. Etenkin nyt kun saa taas rellestää jääkiekko-otteluissa kun ei ole enää tylsää kesää.
Jos en löydä ENÄÄ ikinä ketään niin ei voi mitään, se on mun kohtalo. Tavallaan olen jo antanut periksi ja heittäny toiveet siltä osin roskikseen. Mutta saa nähdä, mistäs sitä tietää.
Jos en löydä ENÄÄ ikinä ketään niin ei voi mitään, se on mun kohtalo. Tavallaan olen jo antanut periksi ja heittäny toiveet siltä osin roskikseen. Mutta saa nähdä, mistäs sitä tietää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Samoin aatoksin täälläkin. Mitä sitten vaik ei ookkaa vakituista parisuhdetta onhan maailmas paljon muutakin.
Salli mun nauraa! Oot siis 21 ja luovutat NYT toiveesta löytää kumppani.
Kirjoittelehan kuule kymmenen vuoden kuluttua uudestaan, niin tiedät mitä epätoivo on.
Viittaako nimimerkissäsi numero 21 ikään? Jos näin on, niin sallikaa minun nauraa... Mitä ihmeen totuttelua tuon ikäisellä on sinkkuelämään? Et kai väitä että olit jo niin tottunut ja rutinoitunut parisuhteelliseen elämään?! Olet ollut täysi-ikäinenkin vasta muutaman vuoden ja kirjotat että "jos en löydä enää ikinä ketään". Olen itse 36 v ja tiedän että jossain mua odottaa elämäni mies, kunhan vaan satutaan samaan paikkaan samaan aikaan. Etsintöjä tai metsästystä en aloita, se vaan sulkee silmät todellisuudelta.
Pitempiä suhteita on takana 2 kappaletta, ja katson että ne olivat hyvää harjoitusta tulevaa varten, kasvattavia kokemuksia ja niistä kiitänkin vilpittömästi ex-miesystäviäni. Ero tuli pari vuotta sitten miehen aloitteesta ja huomasinpa silloin yllättävän seikan : aloin jälleen nauttia elämästä ihan eri tavalla kuin parillisena ollessani. Suhteessa kaikki oli ihan ok, mutta ilmeisesti jotain kuitenkin pielessä koska erottiin ja se oli jopa helpotus...
toivoas kokonaan menetä. Sähän et vielä ole todellakaan (!!!) kuin 21-vuotias kaiketi! Sitä paitsi onhan tässä elämässä muitakin asioita kuin parisuhde, eikä sekään ole autuaaksi tekevä, jos se on huono. (Tosin hyvä parisuhdehan on elämässä suuri onni, mutta kaikki parisuhteetkaan ei ole onnellisia) Kannattaa sitä vähän katsoa kenet vierelleen haluaa ja kelpuuttaa, nimittäin elämänlaatukin toisen kanssa on sentään aika ratkaisevaa. Ei onni ole pelkästään sitä että on joku vierellä. Toiseen täytyy voida myös luottaa kaikissa tilanteissa ja sen kanssa täytyy olla kivaa ym.ym. Tunteet täytyy olla molemminpuolisia.
Ja voithan sä sieltä jääkiekko-otteluistakin bongata jonkun mimmin kun pidät silmät auki...ja meet juttelee vaikka matsista esim.
En ymmärrä tota periks antamista.. Ei ole mitään tiettyä ikää, jonka jälkeen tarttee olla ehdottomasti varattu tai on jotenkin huonompi kuin "parilliset". Kehitä ittees, harrasta, opiskele, liiku ihmisten parissa, käy kaverin kanssa viihteellä - se on sitä elämää. Ja sitten jonakin päivänä sä huomaat tod.näk. että sun vierelläs on ihminen. Älä jää murehtimaan tätä päivää, vaan kulje eteenpäin. Sattumalta ne ihmiset on toisensa yleensä kohdannu, anna säkin sattumalle mahdollisuus. Yksin murehtimalla ei asiat miksikään muutu... Ole esillä!! Toivorikasta syksyä sulle ja tsemppiä etsintään...
'Sitä paitsi onhan tässä elämässä muitakin asioita kuin parisuhde...'
Juu onhan sitä, mutta entäpä jos on saavuttanut jo monia muita asioita elämässään, esim. minä, olen opiskellut ammatin, ollut koulutusta vastaavassa työssä jo muutaman vuoden, matkustellut hiukan, luen ylioppilaaksi parasta aikaa ja asunnon ostokin käsillä, ja ikää on 'vasta' 22 ja risat. Eikö tässä elämän vaiheessa saisi jo haluta sen oikean rinnalleen? En ole itse koskaan seurustellut, vain muutaman kerran treffeillä käynyt, en ole kovin sosiaalinen. No mutta minä en siis ole luovuttamassa, lienee kuitenkin epätodennäköistä, että tapaisin tulevan mieheni kadulla yms., ei mulla ole niin hyvää tsäkää. heh.. mutta joo M21 hyvää syksyä ja myöskin muillekkin..:)
tällä iällä on? Kun se ei löydy nuorena niin ei vanhanakaan. Nyt alkaa jengi pariutuu, mutta mulla ei pelkoakaan ja thats it.
No hei,
mäkin oon vasta nuori tyttönen kuten nuo ruikuttajapojat :)
Mua ärsyttää ihan sama juttu, sitä kumppania ei vaan tahdo löytyä mistään. Miestarjontaa on ollut, mutta ihan vääränlaista porukkaa... Viimesestä seurustrelusuhteesta on melkeen KOLME vuotta... ja mun pisin suhde on kestäny sen 2,5 vko:a. Kyllä nyt tähän ikään mennessä ois pitäny pikkasen pitempiä suhteita olla.
Alkaa ahdistamaan suunnattomasti kun KUKAAN kaveri ei oo enää senkku... Porukka alkaa kihlautua ja joillain on jo lapsia... mitä mulla on? Säälittävä 2,5 vko:n suhde! hahahah!