Miltäpäs tämä muista kuulostaa? Yksi mun parhaimmista kavereista on nyt seurustellut muutaman vuoden yhden miehen kanssa ja nyt ne on muuttamassa yhteenkin. Kaverini kanssa me kuitenkin nähdään kerran viikossa tai parissa. Toisia ystäviään kaverini näkee vieläkin harvemmin joten tästä päättelisin olevani parempikin ystävä hänelle. Outoa vain mielestäni on, etten ole nähnyt kaverini miestä kuin kerran ohimennen! Ja se oli niitä aikoja kun ne eivät vielä edes kunnolla seurustelleet..
Musta tuntuu vaan pahalta, että kaverini on kyllä pyytänyt joitain muita tuttujaan tapaamaan miestään, muttei koskaan minua:( Ja kyse ei todellakaan oo siitä, että mä yrittäisin toisten miehiä tms.!
Tulee väkisinkin mieleen, että häpeääkö kaverini minua/ miestään? Ja niinkin hölmö asia juolahti päähän, että voiko kaverini olla mustasukkainen ukostaan, ettei siksi uskaltaisi tuoda sitä näytille vaan pelkäisi sen ehkä ihastuvan muihin? Kuitenkin kaverini liikkuu paljon miehensä kavereitten kanssa joten kyse ei ainakaan oo siitä, että ne haluaisivat aina olla kaksistaan..
Vai voiskohan olla, ettei se mies halua tutustua muhun? Tässä vaan alkaa olla ihan vainoharhainen olo!! Mun tekis mieli kysyy syytä kaveriltani, mutten haluaisi loukata. Joskus oon sanonut ohimennen, että haluaisin nähdä sen miehen kunnolla. Vastaukseksi on tullut jotain ympäripyöreetä ettei oikein oo aikaa yms...
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?? Ja miten voisin selvittää asian hienotunteisesti kun tuntuu, että kohta kysyn ihan suoraan ja siitäkös sitä sota alkaakin!!
Musta tuntuu vaan pahalta, että kaverini on kyllä pyytänyt joitain muita tuttujaan tapaamaan miestään, muttei koskaan minua:( Ja kyse ei todellakaan oo siitä, että mä yrittäisin toisten miehiä tms.!
Tulee väkisinkin mieleen, että häpeääkö kaverini minua/ miestään? Ja niinkin hölmö asia juolahti päähän, että voiko kaverini olla mustasukkainen ukostaan, ettei siksi uskaltaisi tuoda sitä näytille vaan pelkäisi sen ehkä ihastuvan muihin? Kuitenkin kaverini liikkuu paljon miehensä kavereitten kanssa joten kyse ei ainakaan oo siitä, että ne haluaisivat aina olla kaksistaan..
Vai voiskohan olla, ettei se mies halua tutustua muhun? Tässä vaan alkaa olla ihan vainoharhainen olo!! Mun tekis mieli kysyy syytä kaveriltani, mutten haluaisi loukata. Joskus oon sanonut ohimennen, että haluaisin nähdä sen miehen kunnolla. Vastaukseksi on tullut jotain ympäripyöreetä ettei oikein oo aikaa yms...
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?? Ja miten voisin selvittää asian hienotunteisesti kun tuntuu, että kohta kysyn ihan suoraan ja siitäkös sitä sota alkaakin!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voihan se olla mitä vaan noista, jos se nyt niin kovasti välttelee aihetta. Jos sä olet hyvännäköinen ja mukava, niin voi olla hyvinkin että se pelkää sen miehen ihastuvan suhun tai jotain. Mikäs syy sillä olisi sitten hävetä sua tai miestään? Eihän sun pakko ole asiaa ottaa enää esille, kerran muutenkin näette toisenne vaan kerran, ehkä pari viikossa. Mutta jos nyt kumminkin haluat ottaa asian vielä esille, niin voithan sä seuraavalla kerralla, kun samasta asiasta tulee juttua ja se yrittää taasen vältellä. Heität vähän siihen malliin "mitä sä oikein pelkäät".
Muistan kun paras ystäväni yläaste ajoilta tapasi aviomiehensä niin kuvio meni aika samalla tavalla. Olin erittäin loukkaantunut, kun pidin häntä parhaana ystävänäni ja hän tavallaan "karttoi" näyttämästä miestään minulle. Hän ei halunnut enää tavata minua, koska oli menossa ulos miehensä ja muiden ystävien kanssa. Se ystävyys loppui sitten siihen, kun kerran heillä vierailessani ystäväni täysin ilman mitään syytä alkoi syyttämään minua miehensä iskemisestä. Kerroin ystävälleni olevani järkyttynyt hänen syytöksistään. Ja sanoin etten koskaan iskisi ystäväni miestä, enkä voisi tehdä sellaista ystävälle koskaan. Ystäväni ei kuitenkaan suostunut uskomaan minua, vaan sitkeästi syytti minun yrittäneen iskeä miestään ja kertoi asiasta myös muille ystävillemme. Uskon että samalla tavalla myös sinun ystäväsi mielessään uskoo vainoharhaisesti sinun yrittävän miestään, surullista kyllä pilaten ystävyyden väärin syin.....
Ehkä se sitten on siitä kaverin omasta epävarmuudesta sillä tuli mieleeni tällanen tapaus: Kaverini olisi pitänyt mennä miehensä kanssa tapaamaan yhtä naispuolista tuttavaa ja kaverini pohtikin, että mitäs jos tämä nainen yrittääkin sitä sen miestä.. Nainen tosin on vähän sellainen, ettei juurikaan piittaa vaikka toinen olisi kaverin mies, mutta täytyisihän sitä omaan mieheensä luottaa.
Ymmärrettävää siis on jos siihen naiseen ei voinut luottaa, mutta kaverini kyllä tuntee minut ja luulisi hyvin tietävän etten ikinä toisen omaan koskisi. Oon sanonut sen moneen kertaan muitten tapausten yhteydessä. Voihan se tietysti olla, et oon sen mielestä jonkinlainen uhka kun oon sinkkukin..
Mutta jos ihminen epäilee tollasia kavereistaan, tulee väkisinkin mieleen, että voisiko kyseinen henkilö sitten itse tehdä kaverilleen niin väärin? Mun mielestä ei yksikään ukko oo sen arvonen, että ystävyyttä pilaisin sen takia!
Ja sitten mulla on sellanen pelko, että jos alan oikein asiasta kyselemään, ei kaverini kohta haluan nähdä mua ollenkaan.. Mutta siitähän sen sitten voisi päätellä, ettei se ole koskaan oikea ystävä ollutkaan..
Minulla oli sama tilanne,koin sen niin, että en kelvannut heille seuraksi.Tosin kaikki muut ystäväpiiristä kutsuttiin aina illanistujaisiin, kihlajaisiin (arvaa oliko miellyttävää katsella niitä valokuvia)kävivät porukalla milloin missäkin..
Se oli todella loukkaavaa ja lapsellista käytöstä. Vertailun vuoksi minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia tulla toimeen muiden ystävieni poikaystävien/aviomiesten kanssa ja kaikki tietävät etten todellakaan ole mikään "miestennielijä" tai kaverien miesten viejä, päinvastoin,eihän meillä ollut edes yhteinen miesmaku!
Joskus kuitenkin huomasin, että ystäväni peitteli miehensä huonoa käytöstä,selitteli vaikka mitä tekosyitä mutta totuus oli, että humalassa mies oli tosi kummallinen!Vaikka tietysti ystäväni mielestä hänen ukkonsa on täydellinen.
Et oikein voi tilanteelle mitään.Tuollaisiakin ihmisiä on,jotain omituista pitää suhteessa olla jos tuolle tasolle mennään.