Parisuhteessa asiat menevät päin persettä, mutta mitä mies tekee asiat korjatakseen? Lähtee kaljalle, kavereiden kanssa rellestämään, harrastusten pariin, naisiin.
Miksi miehet eivät pui asioita, analysoi niitä kunnolla mielessään ja käy niitä kunnolla läpi naisensa kanssa? Mikä siinä on niin vastenmielistä? Sekö, että itsestä voisi löytyä jotakin kehittämisen aihetta? Liikaa vaivaa miesparalle.
Miksi miehet eivät pui asioita, analysoi niitä kunnolla mielessään ja käy niitä kunnolla läpi naisensa kanssa? Mikä siinä on niin vastenmielistä? Sekö, että itsestä voisi löytyä jotakin kehittämisen aihetta? Liikaa vaivaa miesparalle.
Vastaukset 31
Vanhimmat
'Lähtee kaljalle, kavereiden kanssa rellestämään, harrastusten pariin, naisiin.'
Lukuunottamatta naisia, mikä on yhteinen tekijä ? Huutkuuseen sen naisen luota, joka prässää kuin yleinen syyttäjä.
Miehet nimenomaan puivat asioita omassa päässään ja tarvitsevat siihen oman rauhan. Kun nainen saa kalloonsa pitää 'parisuhdeneuvottelun', vastaa se miehestä vähintään DDR:n aikaista kuulustelua. Jotkut miehet tuohon alistuvat ja ovat vain tuplasti vittuuntuneempia sen jälkeen, kun nainen on taas saanut suollettua tunteensa riittävällä intensiteetillä pellolle.
Ei armoa, vaikuttaa oleva nuorten naisten slogani, mitä tulee keskusteluun parisuhteessa. Onneksi naisetkin sentään oppivat, ainakin suurimmaksi osaksi.
ovat miehille liikaa? Olettepa sitten herkkänahkaisia. Naisille puolestaan mies, joka ei pura tunteitaan (enkä nyt tarkoita väkivaltaa) on kauhistuttavan tunteeton olio.
Se vaan, että tuo kaljoille lähtö kun asioista voisi keskustella antaa pelkurimaisen kuvan miehestä. Mies pakenee naista, tämän tunteita, omia tunteitaan: kaikkea, mikä vähänkin tekee tuskaa ja on vaikeaa. Se on melkoisen raukkamaista käytöstä.
No jos kerran mies pui' asioita mielessään, niin miksei hän sitten tuo esiin mietintöjensä tulosta? Sekin olisi jo jotakin.
Mikähän patenttiselitys miehistä tuo pelkohommeli nykyään on ? Outoa. Miehet eivät oikeasti taida pelätä muuta kuin miehisyytensä menetystä, loput on harkittua toimintaa. Kaipa siitä voi nainen yrittää kaivaa itselleen ylemmyydentunnetta, kun saa oikein peloteltua raavaita miehiä. Täyttä paskaa, suoraan sanottuna.
Karvaisen äijän aivot toimivat yksi asia kerrallaan. Jos naaman edessä on raivoava amazonitar, on täysin mahdotonta keskittyä omien tunteiden käsittelyyn. Nokan edessä oleva asia pitää käsitellä ensin, eli saada se nainen lauhtumaan ja yleensä sen jälkeen kokematon nainen jo luuleekin, että asia on käsitelty, vaikka mies vasta aloittelee pohtimistaan.
Jos myöhemmin tuot mietinnän tuloksen esille, tuloksena on taas samankaltainen sessio. Siispä vähän ajan päästä mies ei enää turhautuneena viitsi edes yrittää. Ei siinä mitään paeta, ollaan vaan kypsytty yksipuoliseen dialogiin.
Kokeneemmat naiset osaavat. He antavat miehelle aikaa miettiä ja osaavat jo oikeassa paikassa kysyä tulosta. He ovat oppineet hallitsemaan omat tunteensa ja osaavat jo antaa tilaa toiselle.
Monilla naisilla ne purkaukset johtuvat juuri siitä, ettei miehestä muuten saa yhtikäs mitään irti. Mies on kuin simpukka, jota yrittää sitten vaikka raivon voimalla kangeta auki. Ihan mettään menee, jos mies yrittää siinä vaiheessa rauhoitella naista, kun pyrkimys on nimenomaan ollut ravistella miestä.
Mutta joo, nuo on toki lapsellisia keinoja, joihin epätoivoiset naiset yrittävät turvautua, kun eivät muutakaan keksi. Naisille pitäisi opettaa jo koulussa miesten tunteidenkäsittely/puhuttelutaitoa, koska monelle naiselle on mysteeri se, miten mies voikin olla niin tolvana ja herkkähipiäinen noissa asioissa.
Se tahtoo mennä näin: jos mies yhtään naisesta välittää, kyllä hän yrittää apinan raivolla pitää naista tyytyväisenä kaikin puolin. Sitten kun tämä tapaus keksii 'ravistella', mies luulee että nyt on helvetti irti ja yrittää korjata asian pikimiten. Perusidea menee yleensä pieleen.
Lapsellinen on oikea sana. Vauvatkin itkevät pää punaisena halutessaan huomiota. Aikuinen ihminen hallitsee hermonsa saadakseen viestinsä selkeästi läpi. Hallinta on pakollista jo senkin takia, että pystyy ylipäätään tarkistamaan, menikö viesti oikein perille.
Noin vinkkinä, kuivan tunteeton puhe uppoaa todella hyvin miehiin. Tosin silloin saattaa todellakin hieman hirvittää, sillä naisen puhuessa asiaa, kovempikin karju kuuntelee niin että korvat höräjävät. Se on vaan se tapa miten sen tekee.
naisilla on melkoinen "valta" miesten suhteen, jos vain haluamme/osaamme sitä oikein/oikeudenmukaisesti käyttää. Miehet ovat loppujen lopuksi hiton inhimillistä sakkia. :)
Minen tunnusta mitään kun on näin myöhäkin ja silviisiin ;)
No hyvä on, tottahan tuo. Kunhan muistatte että vallan seuralaisena tulee aina vastuu. Sama pätee tietysti miehiin, ei mekään nyt ihan "vallatomia" olla. No ehkä vähän Ville Vallattomia.
Siis jos täysin totuuden mukaisesti kertoo mitä juuri sillä hetkellä on mielessä, niin eivät naiset sitä kestä. Tilanteen korjaamiseen menee sitten viikkokausia ja vielä vuosien päästä saa kuulla mitä silloin sanoi. Enkä tarkoita näillä sanomisilla haukkumista tai muuta riitelyä, vaan asian kuvaamista juuri sellaisena kuin se on.
Pakkohan sitä on naisia suojella jos totuus on liikaa (itse siinä tietysti eniten kärsii, mutta kyllä suhteen takia täytyykin).
Suurin ongelma naisilla näyttää olevan se että suoraan sanomisesta kaivetaan salattuja merkityksiä ja asia paisuu jokaisella iteroinnilla. Hetken kuluttua ei omia sanojaan enää tunnista palautteesta.
Vähän samaa olen huomannut. Joissain naisissa enemmän joissain toisissa vähemmän. Mutta yhteinen asia tuo merkityksen pohtiminen, vaikkei mitään merkitystä edes välttämättä ollut.
:-)
Ei se paljoa rohkaissut puhumaan, kun siihen ensimmäisen kerran törmäsi. Mutta sen jälkeen sitä on oppinut miettimään, ainakin vähän, mitä sanoo. Ja jos lipsahtelee, heti perään varmistaa, ettei ymmärretä väärin tai tarkoittamattaan loukkaa.
Ikävää sanoa, että asiat paisuu naisten mielissä jokaisella "iterointikierroksella" eli mietintäkerralla. Mutta siltä se kuitenkin minustakin välillä tuntuu. Ja iterointikierrokset kannattaa yleensä asiasta riippumatta laittaa poikki heti, jos sellaisen havaitsee.
Aika hyvä merkki iterointien alkamisesta on ollut äkillinen hiljeneminen.
Mikä voisi olla niin pahaa, ettei sitä voisi naiselle suoraan sanoa? Ainoa asia minkä keksin on se, että nainen on miehen mielestä hirveä noita-akka. Mutta jos mies tuon tyyppisiä ajatuksia mielessään hautoo, niin silloin hänen pitäisi sellainen noita-akka mitä pikimmin jättää taakseen.
tykätä siitä, että nainen käyttää valtaansa (vastuun kanssa tietenni). ;)
Mikään ei ole niin seksikästä kuin aikuinen nainen, joka tietää mitä tekee. Nostaa kyllä virneen paatuneimmainkin miehen naamalle. Toki vastaan pitää laittaa jo vähintään muodon vuoksi, tuumaakaan ei anneta tappelemati :)
Tuon hiljenemisen olen itsekin huomannut. Muutama minuutti ja asiat ovat jo ihan hukassa.
Seuraavan kerran kun hänellä on "toiminta" mielessä, niin sanot ettei sinua nyt huvita. Ennuste on, että vielä vuosien kuluttua kuulet miten muka pidät häntä rumana tms.
voi olettaa, että toinen on aina valmis ja halukas toimintaan? Varsinkin pitkässä suhteessa tuo on silkka mahdottomuus.
erittäinkin tyydyttävää nähdä paatuneimmankin miehen kasvoilla. Itse en kyllä paatunutta miestä ottaisi, mutta onhan se välillä mukava pistää hymy miehen huulille. :)
Minulla oli kuitenkin tuollainen tapaus.
Luulee menettävänsä oman miehuutensa kun alkaa moisia asioita puntaroimaan tai ylipäänsä alkais jotain asioiden eteen tehdä.
Miehet ajattelevat olevansa tuo lauman alfauros jonka ei tarvitse tuollaisia asioita hoitaa.
Mies ei vaan yksinkertaisesti ymmärrä mitä moisella menettelyllä menettää. Sit hän sen ymmärtää kun on liian myöhäistä.
Itse pidän miehekkäänä nimenomaan sellaista miestä, joka tiedostaa omat tunteensa ja pystyy niistä myös edes jollakin tavoin kommunikoimaan. Sellainen vaatii rohkeutta keneltä tahansa ja siksi se onkin mielestäni miehekästä.
Mies ei ymmärrä omaa parastaan.
Sen vaan ymmärtää ja toisaalta moni nainenkin pitää sitä jonkinlaisena heikkouden merkkinä.
Monet naiset haluavat itselleen miestä joka ei pahemmin asioista puhu kuhan vaan välillä edes jollain tavalla toisen huomio, se riittää heille.
Siinä mielessä nuo naisetkaan eivät ymmärrä mitä menettävät kun touhuavat tuollaisten miesten kanssa. No ehkä he eivät haluakkaan muuta kuin jonkun joka ottaa ohjat käsiin, heille se on miehistä hommaa. Sitten riudutaan huonossa suhteessa, osa huomaa ja pääsee siitä irti mutta ovat uskonsa miesten suhteen menettäneet. Loput vaan ovat hiljaa ja kärsivät.
mies noista asioista puhuu. Senkin voi tehdä sellaisella tavalla, joka ei viesti naiselle että tämän pitäisi toimia hänelle äitinä. Toki myös miehille suotakoon silloin tällöin totaalinen "repeäminen".
Heikkoja me kaikki ollaan loppujen lopuksi. Sen kun nainen ymmärtää, niin ei tarvitse etsiä tekovahvaa miestä itselleen.
Jonkinlainen raja siinäkin on olemassa. Tekee hyvääkin ongelmatilanteissa heittää kledjut pääle ja singahtaa vaikka kavereitten kans parille bisselle ja samalla hivenen tuuletella ajatuksia. Seuraavana aamuna on sit ajatuksiltaan vähän selvempi olo alkaa puimaan asioita.
Molemmat ovat saaneet hivenen tuulettua ja ei ainakaan tuli suutuspäissä sanottua mitään peräänantamatonta. Tilanteen mukaan pitää osata mennä, lukea ikäänkuin toisen ajatuksia koska on paikka alkaa funtsiin juttuja heti tai koska on parempi vetää vähän henkeä.
Heikkojahan me ollaan yhtälailla mies kuin nainenkin. Tuollaiset tekovahvat vaan peittävät tuon heikkouden esittämällä sitä vahvaa yksilöä. uskottelevat itselleen olevansa sitä. No sekaan onneksi mahtuu jokaista lajia kun vaan sopivan löytää.
juuri näin on huomattu.....eilen läheinen parisuhde katkesi,juuri siihen että mies ei puhunut asioista,asiat oisi pitänyt selvittää seksin avulla.nyt mies itkee naista takaisin.....
Kerran hyvä esimerkki millä mies oikein ajattelee, munillaan. Asiat pitäsi muka ratketa pelkällä seksillä? Varmastikkin kyseinen mies ei arvostanut sinua oikealla tavalla kun ei muuhun kyennyt kuin seksiin.
Mies jos toista arvostaa ja haluaa suhteesta jotain läheisempääkin on valmis kyllä asioista puhuun. Puhumattomuus ei kanna kovinkaan pitkälle ja turhaan siinä enää poraa naista takaisin kun omat kyntensä on näyttänyt.
Voihan tietysti olla et mies "saattaa" ottaa opikseen mut tuskimpa se perusluonne siitä muuksi muuttuu.
Juu ei kannata yleistää. Itse olen aikankin sellainen joka haluaa aina selvittää asiat kunnolla puhumalla. Ei ole tapana juosta karkuun jos joissain asiassa menee päin metsää.
Allekirjoitan
kysymys...mitä mukamas nainen ja mies niin erilaista sitten hakee parisuhteelta? Tässä heitän pari juttua:
Oisko niin, ettei sitä aina jaksa puhuakaan.
On olemassa muutakin elämää kuin se 'symbioosi' naisen ja miehen välillä...
Ehkä sinusta tuntuu että on muutakin elämää, mutta ainakin minulle naisena, ja uskon että monille muillekin naisille, pitää perusasioiden olla selviä ennen kuin voi sitä muuta ja omaa elämäänsä elää...jos suhteessa ei ole minulla ollut kaikki hyvin, olen halunnut sen selvittää, jotta voisin elää elämääni. Tämä on ehkä itsekästä, mutta niin on sekin, että mies ajattelee, ettei asioista tarvitse puhua, koska mies ei osaa/halua.
Suhteeni päättyi juuri viikko sitten tähän asiaan mistä tässä ketjussa on keskusteltu. En osannut antaa miehelle tilaa, kun en tajunnut että hän sitä tarvitsee. Nyt ei asialle voi enää mitään, vaikka olenkin tajunnut monia asioita eron jälkeen. Toivoisin, että voisin näyttää ja toteuttaa oppimaani miehen kanssa, mutta miehellä on mennyt usko meihin. Sille ei kai voi mitään...? Jos joku on sitä mieltä että voi, niin toivoisin perusteluja...voisin säilyttää toivon elämässäni..vaikka se on pitemmän päälle vaarallista minulle, jos unelmoin turhaan..kuitenkin tuntuu, että saan toivomisesta jotain elämänhalua enemmän kuin jos ajattelisin ettei mies halua minua ja emme enää koskaan voi olla yhdessä...
Kadun todella paljon sitä etten tajunnut antaa miehelleni tilaa ajoissa...rakastan häntä hurjan paljon..jopa niin paljon etten ole aina muistanut elää omaa elämääni..
Meille se tuli vain liian myöhään että tajusin, että minulla on oma mukava elämä ja miehelläni myös ja että nautimme toisistamme silloin kun se tuntuu molemmista hyvältä..En enää toimisi samoin jos saisin vielä mahdollisuuden, mutta epäilen ja tiedän että sitä ei tule tapahtumaan...mies on jo mennyt ja tahtoo vain enää päästä minusta eroon...
Mitä se on se tila, jota miehelle pitää antaa?
Nyt ei liene kyse baarireissuista...
se, että saa välillä (usein) rauhassa yksiksensä tai kenen kanssa sitten haluaakin, viettää aikaansa juuri niin kuin haluaa. Pääsee välillä ikään kuin vapaalle esim. suhteesta tai työstä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vapaallaoloaikana unohtaisi kumppaninsa olemassaolon tai sen, että työt odottavat tekijäänsä. Mutta ne voi hyvällä omallatunnolla hetkeksi jättää huomiotta.
Tuskin tässä aloittajan viestissä on kyse siitä, että miehen pitäisi tajuta, että nainen haluaa 'symbioosia' - kun väität tällaista, niin en voi tehdä muuta kuin sen päätelmän, että kuulut tuohon ap:n kuvaamaan joukkoon, joka kiertää ja kaartaa aina kun puhutaan ikävistä asioista, eli parisuhteen tilasta.
Minä olin omassa suhteessani se, joka antoi miehelle tilaa niin paljon kun mahdollista. Mistä tuli ongelma suhteeseemme? No siitä, että en huomioi miestäni tarpeeksi. Mies ei tätäkään asiaa osannut minulle suoraan sanoa, vaan järjesti suhteemme aikana dramaattisia kohtauksia, jos jostain syystä olin 'laiminlyönyt' häntä. Asiaa oli ilmeisesti niin vaikea käsitellä verbaalisesti. Minä olisin ollut valmis kuulemaan ihan mitä tahansa mieheltäni, kunhan hän vain olisi puhunut 'selkokieltä'.