Ensimmäinen lääke, joka toimii mulla! Seitsemän vuoden aikana kokeillut, jos vaikka mitä mielialalääkkeitä. Ollut masennuksen syvissä vesissä. Välillä epätoivoinen raivohullu, kun ei mistään saanut apua.
Nyt kolme viikkoa syönyt Cipralexia. Saan yöt nukuttua ja jaksan aamuisin nousta ylös. Olen jopa käynyt kävelyllä. Eikä ainoa olotila ole enää vitutus.
Nyt vaan surettaa kovasti, että elämää on jäänyt elämättä. Olen vain ollut ja kitunut.
Nyt kuitenkin toivo heräilee... Kunhan muistaisin, että pienin askelin...
Nyt kolme viikkoa syönyt Cipralexia. Saan yöt nukuttua ja jaksan aamuisin nousta ylös. Olen jopa käynyt kävelyllä. Eikä ainoa olotila ole enää vitutus.
Nyt vaan surettaa kovasti, että elämää on jäänyt elämättä. Olen vain ollut ja kitunut.
Nyt kuitenkin toivo heräilee... Kunhan muistaisin, että pienin askelin...
Vastaukset 8
Vanhimmat
minä söin kyseistä öääkettä vuoden lopetin koska kehoni ei enään tarvinnut sitä..nyt voin ihan hyvin. koita jaksaa :)
vai pelkästään masensi? Voi auttaa tähän järjettömään ahdistuksen tunteeseen koko ajan puristaa ja ahdistaa, hirveä olo.
Tuntuu, että mulla on tehnyt vaikka mitä näinä vuosina.
Välillä ahdistanut, välillä olo täysin flegmaattinen.
Kaikenmaailaman neuroosia...
Ei tää mikään onnellisuuspilleri ole, mutta antaa mulle toivoa ja on tehnyt olon paremmaksi.
Ensiksi oli kyllä sivuvaikutuksia iensärystä alkaen helvetilliseen paniikkiin. Mutta on niin helvettiä ollut, että sivuvaikutukset kestän kyllä.
kohtauksia vai mimmoisia lääkkeen käytön alussa? Jouduitko turvautumaan rauhoittaviin? Kuinka kauan paniikit kestivät lääkkeen aloituksessa? Minä meinaan nyt syönyt reilun viikon pienellä annoksella ja paniikkikohtaukset päivittäisiä ja voi tulla useitakin! Olo on todellakin turta.
Cipralex antaa vasteen paniikkihäiriöön n. 3n kk:n kuluttua. Toki olo helpottuu ennen sitä...hitaasti, mutta varmasti.
Lääkkeen käytön alussa oli paniikki päällä välillä koko ajan ja olo ajottain niin levoton, että ei pystynyt paikoillaan olemaan. Aloitin kympillä ja eka viikko oli pahin.
Alussa jouduin myös nukkumaan aamulla lääkkeenoton jälkeen.
Nyt nukun jopa kahdeksan tunnin yöunia!
Ei ollut rauhoittavia.
Olin niin lopussa, että en oikein jaksanut välittää sivuvaikutuksista ja toisaalta mieliala koheni jo viikossa.
Tänään tuli kaupungilla kauheet paniikit.
Kyllä tää on välillä niin syvältä! Mutta, kun pahemminkin on ollut, ei nyt viittis luovuttaa.
Minä syötyäni kyseistä lääkettä masennuin pahemmin,olin valmis itsemurhakandidaatti...kyllä ne alkuun autto muttei pidemmän päälle.Sen takia kirjoitankin että nyt kun olet ns. vireessä etsi elämääsi jotain mikä on sinun juttusi ja mikä tulee pitämään sinut kiinni joissain sekä antaa toivoa paremmasta,jos olo muuttuukin.Eli turvaa selustasi!!