Tänään hirveä riita vaimon kanssa. Sain vanhalta kaverilta eilen soiton, jossa sanoi hommanneen minulle uuden työpaikan noin vajaan parin sadan kilometrin päästä nykyisestä asunnostani. Tämä tarkoittaisi sitä, että minun tulisi muuttaa paikkakunnalle. No, vaimo ei yllätyksekseni halunnutkaan lähteä vaan itsepintaisesti aikoi asua nykyisessä asunnossamme. Vaimoni on äitiyslomalla ja työelämässä hän on ollut ainoastaan pätkätöissä, joten tulot olen perheeelle tuonut etupäässä minä. Meillä alle puolivuotias lapsi enkä haluaisi jättää häntä. Nykyisestä työpaikastani olen yrittänyt päästä eroon jo pitemmän aikaa, koska yrityksellä tuntuu menevän todella huonosti ja ilmassa merkkejä siitä, että kohta tulee monoa.
työ vai perhe
kerberossi
5629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Työ on tärkeää, koska se antaa teille toimeentulon. Koska vaimosi on äitiyslomalla, eikä hänellä ole muutenkaan vakituista työtä, niin miksi pitää moinen poru paikkakunnan ja asunnon vaihdosta ... olisi tyytyväinen siitä, että sinä sait töitä, vaikkakin kauempaa. Monella eivät ole asiat noin hyvin. Lapsennekin on niin pieni, ettei hänelle ole ollenkaan muutosta haittaa. Siihen hän ei voi vedota, eikä aikuinenkaan saa olla niin kotipaikkaksidonnainen, etteikö voisi muuttaa sieltä pois. Puhelimet ja sähköposti, sekä yleiset kulkuneuvot mm. on keksitty, joita voi käyttää ikävän omaan perheeseen tullessa ylivoimaiseksi. Aikuiselle ihmiselle kuitenkin OMAN PERHEEN ja sen HYVINVOINNIN pitäisi olla se tärkein asia, ei pelkkä oma hyvä.
Kyllä se vaimo sieltä perässä tulee.
jos keskustelisit vaimosi kanssa "rakentavaan" sävyyn. Kysyisit hänen mielipidettään. Kysyisit, että mitäs tehdään jos nykyinen työpaikka menee alta, milläs sitten eletään. Ettekö ole keskustellut asiasta etukäteen? Monelle ihmiselle yllätykset ovat hankala asia. Ja vielä useampi haluaa olla päätöksen teossa mukana.
Näin minä olen sen hänelle selittänyt. Hän vaan osaa vääntää ja kääntää asiat mutkalle. Olen ajatellut, että mikäli saan huomattavasti paremmat edut uudesta työpaikastani, niin muutan yksin. Ikävähän lasta tulee mutta näkeehän häntä sitten viikonloppuisin.
Toivoisin, että pystyisitte vielä pääsemään yhteisymmärrykseen ja jospa koko perhe muuttaisi uuden työsi perässä. Minä olen aikoinaan kokenut viikonloppuisyyden (isä oli viikot töissä toisella paikkakunnalla) ja voin sanoa, että isää oli monesti ikävä viikolla. Viikonloppuisin hän taas oli väsynyt viikon työputkesta, joten ei jaksanut touhuta niin paljon lastensa kanssa. Jotenkin suhteemme jäikin varmasti tämän vuoksi etäiseksi. Sitä en toivoisi sinulle, koska lapset ovat kuitenkin yksi elämän hienoimmista rikkauksista. Toivottavasti vaimosi sopeutuu muutokseen ja pääsisitte koko perhe muuttamaan. Mielestäni se olisi ehdottomasti lapsenkin etu. Viikonloppuisyys ei ole sama asia kuin että jakaa arjenkin ilot ja surut yhdessä perheenä.