Tämä ei kuulu varsinaisesti tämän palstan aihepiiriin.
Kuitenkin kun Suomalaista työväkeä on täällä mollatu kommunisteiksi jne..Niin olisiko meillä kaiken kaikkiaan myös yrittäjillä ja johtajilla ja johtoportaalla mahdollisesti asenteissa muutettavaa.
Samoin luonnollisesti työntekijöillä.
Olisiko jonkinlainen yleinen henkinen muutos tarpeen/mahdollinen ?
Vai tarvitaanko siihen uusi "Talvisota" joka saa Suomalaiset yhteistyöhenkisemmiksi molemmin puolin.Tällöin tapahtui Suomalaisessa työelämässäkin tämä oliko se nyt "Tammikuun kihlaus" . Kun oli pakko puhaltaa yhteen hiileen .
Tässä kuitenkin esimerkki naapurista.Onko jäljittelemisen arvoinen?
Viime kesänä vieralin Ruotsissa.
Näin minulle kertoi Suomalaislähtöinen Ruotsalaismies (Muuuttanut vauvana Ruotsiin)
Hän kertoi pitäneensä aina itseään Suomalaisena mutta kun hän yritti työskennellä Suomessa hän tajusi olevansa täysin Ruotsalainen.
Esim. Esimies Ruotsissa on luontainen työyhteisön jäsen ,ei mikään sen ihmeellisen tärkeämpi henkilö.
Samoin hän kertoi että Ruotasalainen yrittäjäkin arvostaa työväkeään .
Hänen ottaessaan asian puheeksi oli Ruotsalainen yrittäjä naurahtanut ja sanonut."Eihän minulla olisi koko yritystä jos minulla ei olisi henkilökuntaa"
Kun hänet oli Suomessa palkattu oli ky.yrittäjä ollut ensin ystävällinen työhönottohaastattelussa mutta kun oli nähnyt seuraavana päivänä työpaikalla oli tuskin tervehtinyt.
Samoin Suomessa muuttuvat työsuoritukset ja työnteko esimiehen tullessa työpaikalle kun Ruotsissa taas työskennellään samaan tyyliin koko ajan.
Kun omistaja Suomessa tulee työpaikalle alkaakin kuulemma erityinen kalabaliikki erityisesti työnjohdon puolelta joka erityisesti huvitti tätä Ruotsin Suomalaista ystävääni.
Hän totesi ettei tällaisessa kaksinaamaisessa ympäristössä oikein voi työskennellä.
Tätä miettien kysyin asiasta Suomalaisilta työtovereiltani jotka ovat työskennelleet Ruotsissa.Jopa
ääntään hiljentäen he kertoivat saman asian.
Ruotsissa olivat työnjohto ja esimiestaso jopa kavereita työajan ulkopuolella.
Kuvaavaa Suomalaiseen ajattelutyyliin oli se että kun esim.minun osastomestarini oli lähdössä kalastusreissulle mutta kun kuuli että mukaan on lähdössä hänen alaisiaan niin hän perui tästä syystä osallistumisensa.Sanoen todellakin tämän syyksi ettei voi osallistua.
Mitä mielipiteitä herättää täällä?
Kuitenkin kun Suomalaista työväkeä on täällä mollatu kommunisteiksi jne..Niin olisiko meillä kaiken kaikkiaan myös yrittäjillä ja johtajilla ja johtoportaalla mahdollisesti asenteissa muutettavaa.
Samoin luonnollisesti työntekijöillä.
Olisiko jonkinlainen yleinen henkinen muutos tarpeen/mahdollinen ?
Vai tarvitaanko siihen uusi "Talvisota" joka saa Suomalaiset yhteistyöhenkisemmiksi molemmin puolin.Tällöin tapahtui Suomalaisessa työelämässäkin tämä oliko se nyt "Tammikuun kihlaus" . Kun oli pakko puhaltaa yhteen hiileen .
Tässä kuitenkin esimerkki naapurista.Onko jäljittelemisen arvoinen?
Viime kesänä vieralin Ruotsissa.
Näin minulle kertoi Suomalaislähtöinen Ruotsalaismies (Muuuttanut vauvana Ruotsiin)
Hän kertoi pitäneensä aina itseään Suomalaisena mutta kun hän yritti työskennellä Suomessa hän tajusi olevansa täysin Ruotsalainen.
Esim. Esimies Ruotsissa on luontainen työyhteisön jäsen ,ei mikään sen ihmeellisen tärkeämpi henkilö.
Samoin hän kertoi että Ruotasalainen yrittäjäkin arvostaa työväkeään .
Hänen ottaessaan asian puheeksi oli Ruotsalainen yrittäjä naurahtanut ja sanonut."Eihän minulla olisi koko yritystä jos minulla ei olisi henkilökuntaa"
Kun hänet oli Suomessa palkattu oli ky.yrittäjä ollut ensin ystävällinen työhönottohaastattelussa mutta kun oli nähnyt seuraavana päivänä työpaikalla oli tuskin tervehtinyt.
Samoin Suomessa muuttuvat työsuoritukset ja työnteko esimiehen tullessa työpaikalle kun Ruotsissa taas työskennellään samaan tyyliin koko ajan.
Kun omistaja Suomessa tulee työpaikalle alkaakin kuulemma erityinen kalabaliikki erityisesti työnjohdon puolelta joka erityisesti huvitti tätä Ruotsin Suomalaista ystävääni.
Hän totesi ettei tällaisessa kaksinaamaisessa ympäristössä oikein voi työskennellä.
Tätä miettien kysyin asiasta Suomalaisilta työtovereiltani jotka ovat työskennelleet Ruotsissa.Jopa
ääntään hiljentäen he kertoivat saman asian.
Ruotsissa olivat työnjohto ja esimiestaso jopa kavereita työajan ulkopuolella.
Kuvaavaa Suomalaiseen ajattelutyyliin oli se että kun esim.minun osastomestarini oli lähdössä kalastusreissulle mutta kun kuuli että mukaan on lähdössä hänen alaisiaan niin hän perui tästä syystä osallistumisensa.Sanoen todellakin tämän syyksi ettei voi osallistua.
Mitä mielipiteitä herättää täällä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
on nähtävissä samat erot kuin urheilussakin.Omat kokemukseni mitä olen päässyt asiaa vertailemaan olen myös kuullut työkavereilta....useasti vertailuna käytetään urheilua kuinka joukkue pelaaminen luonnistuu sosiaalisilta ja toiset paremmin huomioon ottavilta Ruotsalaisilta paremmin,kuin suomalaisilta.Suomalaiset ovat enemmän individualisteja ja menestyvät pitkillä juoksu tai hiihto matkoilla.
Logiikkasi mukaan urheilijat heittäytyvät vetämättömiksi niin pian kun "pomon" silmä välttää.
Ruotsissa painetaan töitä, oli pomo paikalla tai ei. Suomalaiset omaksuvat saman tavan maissa, joissa laiskottelusta seuraa kenkää heti. Tämä on itse koettua ja nähtyä, eikä mitään kuulopuhetta.