Onko uskottomuus oikein vai väärin? Vaikea kysymys. Onhan pariskuntia, jotka molempien omasta halusta pettävät molemmat tai sitten vain toinen pettää. Sitten on ihmisiä (yleensä naisia he ovat, joille pelkkä vilkaisu voi olla pettämistä. Siis, jos katsoo kadulla kävellessään liikaa toisen naisen vartaloa, kasvoja tms. Joidenkin mielestä ei saisi puhuakaan, edes puhelimessakaan vastakkaisen sukupuolen kanssa tai pettää. No miksi? Ehkä siksi, että tällaisella ylivarovaisella on tapahtunut elämässä sellaista, että joku on pettänyt tai on itse tullut petetyksi, ja siksi kuvittelee että uusikin kumppani on pettäjä. Entä sitten ikuinen kysymys, eli voiko pettäjä muuttua ns. "terveeksi" ja lopettaa pettämisen? Miksei, jos se yksikin kerta oli vahiko, humalatilan tms. päihtymisen aiheuttama.
Mielestäni on lähinnä koomista kun näkee pariskuntia joissa mies on suunnilleen lukittu neljän seinän sisään, ettei vain pääsisi pettämään. Niin kuin joku nyt haluaisi kyseisen miehen kanssa olla. Mutta entäpä jos kyseessä on voimakas vietti pettää, jolle ei vain itse voi mitään?
Entä sitten sen suhteen ulkopuolisen asema? Sehän voi olla ihan hirveä, jos hän olettaa että mies jättää vaimonsa hänen takia, eikä sitten jätäkään.
Pahimmat ongelmat kai syntyvät siitä, ettei viitsitä olla rehellisiä ja avoimia edes niille, joiden kanssa on kaikkein intiimimmin.
Kyllä jokaisella pariskunnalla pitäisi olla selkeät rajat siitä mikä on pettämistä. Rehellisyys on avainsana ihan vain siksi, että monet ikävät taudit tarttuvat sukupuoliyhteydessä.
Monet kai ajattelevat että tällaisen miettiminen on turhanpäiväistä, no ei minusta. Useimpiin ihmisiin pettäminen kyllä liittyy tavalla tai toisella. Miksi sulkea silmänsä siltä?
Henkilökohtainen osuuteni pettämiseen on, että olin ensin mukana pettämisessä mutta lopulta tulin itse tämän saman henkilön pettämäksi. Helppo se oli arvata että niin käy: silläyleensä jos joku on jättänyt puolisonsa sinun takia, luultavasti se jättää myös sinut jonkun vielä nuoremman takia.
Niin se vain menee:)
Mutta omasta mielestäni pettämistä ei ole esim. keskustelu, hymyily, silmän iskeminen. Js sairasta olisi jos ei saisi toisia naisia edes katsoa. Täytyy sanoa, että rajan laittaminen on se vaikea asia, mikä sitten on sallittua ja mikä ei. Mutta ei viaton flirtti minusta ole pettämistä. Vasta sitten on, jos se satuttaa jotakuta. Enkä todellakaan kuulu niihin jotka lakaisevat ongelman maton alle sanoen että eihän se voi satuttaa mistä ei tiedä. Todennäköisesti sellaiset ihmiset joita kiinnostaa vain oma napa, sanovat noin.
Mielestäni on lähinnä koomista kun näkee pariskuntia joissa mies on suunnilleen lukittu neljän seinän sisään, ettei vain pääsisi pettämään. Niin kuin joku nyt haluaisi kyseisen miehen kanssa olla. Mutta entäpä jos kyseessä on voimakas vietti pettää, jolle ei vain itse voi mitään?
Entä sitten sen suhteen ulkopuolisen asema? Sehän voi olla ihan hirveä, jos hän olettaa että mies jättää vaimonsa hänen takia, eikä sitten jätäkään.
Pahimmat ongelmat kai syntyvät siitä, ettei viitsitä olla rehellisiä ja avoimia edes niille, joiden kanssa on kaikkein intiimimmin.
Kyllä jokaisella pariskunnalla pitäisi olla selkeät rajat siitä mikä on pettämistä. Rehellisyys on avainsana ihan vain siksi, että monet ikävät taudit tarttuvat sukupuoliyhteydessä.
Monet kai ajattelevat että tällaisen miettiminen on turhanpäiväistä, no ei minusta. Useimpiin ihmisiin pettäminen kyllä liittyy tavalla tai toisella. Miksi sulkea silmänsä siltä?
Henkilökohtainen osuuteni pettämiseen on, että olin ensin mukana pettämisessä mutta lopulta tulin itse tämän saman henkilön pettämäksi. Helppo se oli arvata että niin käy: silläyleensä jos joku on jättänyt puolisonsa sinun takia, luultavasti se jättää myös sinut jonkun vielä nuoremman takia.
Niin se vain menee:)
Mutta omasta mielestäni pettämistä ei ole esim. keskustelu, hymyily, silmän iskeminen. Js sairasta olisi jos ei saisi toisia naisia edes katsoa. Täytyy sanoa, että rajan laittaminen on se vaikea asia, mikä sitten on sallittua ja mikä ei. Mutta ei viaton flirtti minusta ole pettämistä. Vasta sitten on, jos se satuttaa jotakuta. Enkä todellakaan kuulu niihin jotka lakaisevat ongelman maton alle sanoen että eihän se voi satuttaa mistä ei tiedä. Todennäköisesti sellaiset ihmiset joita kiinnostaa vain oma napa, sanovat noin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
asia, tosiaan, koska kumppani ei koekaan sitä mitä itse kokee pettämiseksi. Ja itsekin voi kokea tänään pettämisen aivan eri asioiksi kuin muutama vuosi sitten (kuten kumppanikin). Olisi taas hassua, jos viikottain kirjattaisiin ne asiast, jotka kokee pettämisenä... Sitä paitsi mielipide asiasta jo 1. kerralla voisi aiheuttaa vain turhaa kränää, kinaa ja riitaa. Itseluottamus voisi laskea ym. ym. - sen takia, että toinen ajattelee eritavoin....