Turbiinimoottori autossa
Tyrpiini 20.08.2001 klo 15.31
Kuka tietää minkälaisia vehkeitä ne oli oikesti
ja minkälainen se turbiinimoottori oli. Eihän se
nyt voinut olla suihkumoottori.
Muistaakseni josskin F1 tallissa oli ko moottori
(vai useammassa) hurjalla 70-luvulla. Olihan
silloin 6-pyöräinenkin formula auto jolla
haettiin etupyöriin pitoa ennekuin siivekkeillä
alettiin downforcea hakemaan.
Tyrpiini 20.08.2001 klo 15.31
Kuka tietää minkälaisia vehkeitä ne oli oikesti
ja minkälainen se turbiinimoottori oli. Eihän se
nyt voinut olla suihkumoottori.
Muistaakseni josskin F1 tallissa oli ko moottori
(vai useammassa) hurjalla 70-luvulla. Olihan
silloin 6-pyöräinenkin formula auto jolla
haettiin etupyöriin pitoa ennekuin siivekkeillä
alettiin downforcea hakemaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Muistelisin nähneeni jossain vanhassa Tekniikan
Maailmassa kuvan jenkeissä tehdystä
turbiinimoottorisesta autosta. Niiden ongelmana
oli suuri bensankulutus ja valtavat määrät
tulikuumaa pakokaasua. Autoja taisi olla tehtaan
työntekijöillä katuliikenteessä testattavana.
Rover:illakin taisi olla turbiiniauto ja se taisi
olla näytillä myös Suomessa, Eläintarhan Ajojen
yhteydessä joskus ennen muinoin.
Tottahan toki turbiinimoottorisissa autoissakin
oli suihkumoottori eli turbiini. Auton
liikuttamiseen tarvittava voima vain otettiin
turbiinin akselilta (vrt. potkuriturbiinikone ja
suihkukone).
F1:ssä turbiiniautoja ei tietääkseni esiintynyt
koskaan (varmaankin kielletty säännöissä aikojen
alusta), mutta turbiinikäyttöisistä Le Mans -
kilpureista muistan lukeneeni. Rover muuten
rakensi 50-luvulla turbiinikäyttöisen avoauton,
jota kai melko vakavasti harkittiin tuotantoon.
Aika ruma se kyllä oli...
http://www.4wdonline.com/Rover/GasTurbines.html
http://web.tiscali.it/emanuelecorbani/Experimental
Cars.htm
Niin jos tarkoitat Formuloita niin Ken Tyrrell:in
talli (suomalainenkin ajanut Tyrrellin alla)
kehitti aikoinaazn kuusipyöräiset ajokit. Niissä
oli neljä etupyörää ja saa tanan raskaita
kääntää. Sillä ajettiin joskus Ruotsin
Anderstorpissa. Suurinpiirtein samoihin aikoihin
ymmärrettiin ns. maaefektin eduista, ja samainen
Tyrrell laittoi autoihinsa kaksi propellia taakse
imemään ilmaa auton alta, jotta se imeytyisi
rataan paremmin. En tiedä miten propellit ottivat
voimansa (ehkä ajoviimasta). Jos taasen tarkoitat
pakokaasuturbiinia (eli turboahdinta) oli se
käytössä muutamilla talleilla Keken kulta-aikoina.
Tosin Keke voitti mestaruutensa
vapaastihengittävällä 3,0 litraisella Cosworth
-myllyllä eikä maks. 1,5 litraisella
turbomyllyllä, joista otettiin ahtopaineilla
parhaimmillaan 1300 hevoista.....
Turbot oli turboja mutta joskus kultaisella 70-
luvulla muistelisin että jollakin oli turbiini
moottori mutta kisattiinko sillä niin sitä en
usko.
Ken tyrrel ei lisännyt F1-autoon ns."imureita"
vaan niiitä käytti Brabham-talli. Idean takana
oli tallin pääsuunnittelija Gordon Murray. Hänen
meriitteihinsä kuuluu muuten Mclaren F1:n
suunnittelu. Ja yllätys, yllätys, myös F1:n
siviiliversiossa ovat nämä "imurit".
Niki Lauda voitti tällä Brabham BT46B auotlla
Anderstorpin GP-kilpailun vuonna 1978. Se oli
auton ainoa voitto ja samalla kilpailu. ns.
imurit kiellettiin tämän jälkeen.
Erinomainen sivu tästä autosta ja "imureiden"
käytöstä löytyy täältä:
http://8w.forix.com/fancar.html
Käyttövoimansa nämä "imurit" ottivat
vaihdelaatikon akselilta.
6 pyöräisiä F1 ovat tehneet muutkin kuin Tyrrel.
mm. Matra, March ja viimeisimpänä Williams.
Katso oheisen linkin sivu ja alin kuva Williamsin
ajokista. Kukas sitä ajaakaan...=)
http://www.f1nutter.com/tech/6wheels.htm
Chrysler kokeili muutamia vuosia sitten täysin
päästötöntä sähkömoottoria ja kaasuturbiineja
hyödyntävää rata-autoa. Auton nimi oli Patriot.
Auton toiminnalle välttämätön vauhtipyörä koitui
sen kohtaloksi, koska se olisi voinut irti
päästessään tappaa kuljettajan. Turbiinit siis
tässä autossa tekivät osan tarvittavasta sähköstä.
Rover mainittiinkin, mutta myös ainakin
Chryslerilla oli jo 60-luvulla turbiini proto.
Raskaammassa kalustossa ainakin Kenworth on
kokeillut turbiinia rekan nupissa.
Vielä raskaammasta kalustosta voi mainita
länsinaapuriin S-tankin ja itänaapurin T-80
tankin.
Auton kaasuturbiini vastaa periaatteessa
voimalaitoksen kaasuturbiinia pienenettynä.
Turbiinin ja mäntämoottorin perustavaa laatua
oleva ero on että turbiini muuttaa
palamiskaasujen kineettisen energian
(massavirran) pyörimisliikkeeksi ja mäntämoottori
potentiaalienergian (paineen), vastaavasti kuin
esimerkiksi syrjäytyspumppu vs keskipakoispumppu.
Turbiinissa samalla akselilla on varsinaiset
työtä tekevät turbiinisiivet ja
kompressorisiivet. Kompressori ahtaa ilmaa kohti
turbiinin kuumaa päätä ja ilmaan sekoitetaan
polttoaine ja seos sytytetään.
Palamistapahtumassa syntyvä palamiskaasujen
massavirta muutetaan kuuman pään siivillä akselin
rotaatioenergiaksi... kovasti yksinkertaistettuna.
Turbiinin merkittävä etu on palamistapahtuman
yksinkertaisuus. Periaatteessa kaikki mikä menee
suutinten läpi ja palaa käy polttoaineeksi, saatu
teho vain vaihtelee. Esimerkiksi voimalat
tyypillisesti voivat käyttää maakaasua ja sekä
kevyttä että raskasta polttoöljyä, huolimatta
polttoaineiden varsin erilaisista
ominaisuuksista. Lähinnä mahdollisuus
vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on ajanut
kaasuturbiiniautojen ja -tankkien kehitystä.
Näissä käytöissä mahdollisia polttoaineita
olisivat olleet esim polttoöljy (diesel),
petrooli, etanoli, metanoli, bioöljyt jne. Myös
tehotiheys (teho/paino, teho/tilavuus) on
kaasuturbiineilla parempi kuin mäntämoottoreilla.
Merkittävin haitta on hyötysuhde, polttoaine
litrasta saatava akseliteho on merkittävästi
pienempi kuin mäntämoottoreilla. Esimerkiksi
voimalaitoskäytöissä kaasuturbiini ei ole
varteenotettava kilpailija esim
maakaasudieselille ellei turbiinia voida käyttää
ns. kombikäytössä, eli pakokaasujen lämpöä kerätä
talteen kaukolämpöä ja mahdollisia
höyryturbiineja varten. Kombikäytöllä turbiinin
hyötysuhde onkin voimalakäytössä varsin hyvä,
autoissa luonnollisesti tähän ei ole
mahdollisuutta.
Autoissa ym käytetyt turbiinit olivat
käsittääkseni läheistä sukua esimerkiksi pienten
helikopterien turbiineille (ja tankeissa hieman
isompien). Pelkästään autoihin suunniteltuja
tuskin on ollut.
Kiitos siitä, Achilles! Tässä vielä tietoja
Chrysler Turbine Carista (lähde:
http://web.tiscali.it/emanuelecorbani/Experimental
Cars.htm). Polttoaineeksi kävi näemmä mikä
tahansa palava neste...
---
This is the only turbine car which went in
production, even if only 55 were built and loaned
to a group of standard car users to test their
reactions. The engine was very refined : it had
twin regerneartors to improve thermal effciency
and variable turbine nozzles which regulated flow
and provided even engine braking. Multifuel
capabilty was this car's strong point : it worked
with diesel fuel, unleaded and kerosene but it
was succesfully tested even with tequila and
Chanel n°5!
Itse vaihtelen nimerkkejäni ja yritän saada
asiallisia kommentteja välillä siinä onnistuen ja
välillä pahasti epäonnistuen.
Vaikka mene enemmän sille puolelle mikä on
turbiinimoottori kuin että miten ja missä
autoissa niitä on ollut on pakko sanoa että
loistava kirjoitus.
jatka samaa rataa ja pysy palstoilla
Auttakaa.
F1 meni vikaan turbiinimoottorisella autolla on
kilpailtu menstyksellisesti 60-luvun lopulla.
Kehittelijä oli herra Andy Granatelli. Vähän
löytyy kuvia ja artikkeleita ja multa loppuu
mielikuvitus hakusanojen ja -ehtojen sekä
hakumoottoreiden kanssa