Laitoin treffipalstalle ihannekumppanini iäksi 30-40 v. Sekös on nyt herättänyt ihmetystä, miksi haen nuorempaa miestä, jotkut jopa syytelleet. En missään tapauksessa pidä yli 4-kymppistä miestä vanhana, mutta jotenkin heillä tuntuu elämänasenne poikkeavan omastani.. Ehkä seuraavasta syystä:
Erosin yli 10 vuotta sitten ja sen koommin elelin vain lasten kanssa keskenään, heidän ehdoillaan. Oma sosiaalinen elämä pysähtyi eroon ja yksin kannettavaan vastuuseen ja siten tietysti myös tietty oma kehitys. 10 vuotta "aikuisen yksityiselämää" välistä pois... En koe positiivisena sanaa nuorekas, vaikka sitä sekä mieleltäni ja ulkoisestikin olenkin, vaan ennemminkin tulee mieleen sana jälkeenjäänyt :-).
Tulen mainiosti toimeen kummityttöni 25-vuotiaiden miespuolisten kavereiden kanssa, pidän heitä täysin aikuisina omasta perspektiivistäni eikä puheenaiheita todellakaan tarvitse hakemalla hakea. Onko se sitten paha? Muuttuuko mies muka kovin paljon esim. ikävuosien 26 ja 36 välissä? Onko jollakin 10 vuodella sitten niin paljon väliä? Eikö persoona kuitenkin pysy samana ja muutokset vain hienosäätöä? Olen tässä jo epäillyt olevani epänormaali, kun pelkkää numereerista ikää tuijottavat moittivat tätä hakuani. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se "sosiaalinen ikä" on yhteisen sävelen kannalta se tärkeä, ja minulla se on ikävuosiani alempi em. syystä.
Onko tämä kovin yleistä? Voisin helposti kuvitella että moni muukin yh kokee samoin, ainakin jos pitempään on elänyt yksin. Harmi jos tämän vuoksi tarvii kantaa huonoa omaatuntoa, ettäkö olisin jotenkin rietas vanha akka joka metsästää poikasia...
Nooh, onneksi nämä ikäerot vanhemmiten tasoittuvat. Jos Luoja suo ja vanhaksi elän, niin tuskin enää 100-vuotiaana kukaan sormella osoittelee, vaikka ihastukseni olisikin 10 vuotta nuorempi :-).
Erosin yli 10 vuotta sitten ja sen koommin elelin vain lasten kanssa keskenään, heidän ehdoillaan. Oma sosiaalinen elämä pysähtyi eroon ja yksin kannettavaan vastuuseen ja siten tietysti myös tietty oma kehitys. 10 vuotta "aikuisen yksityiselämää" välistä pois... En koe positiivisena sanaa nuorekas, vaikka sitä sekä mieleltäni ja ulkoisestikin olenkin, vaan ennemminkin tulee mieleen sana jälkeenjäänyt :-).
Tulen mainiosti toimeen kummityttöni 25-vuotiaiden miespuolisten kavereiden kanssa, pidän heitä täysin aikuisina omasta perspektiivistäni eikä puheenaiheita todellakaan tarvitse hakemalla hakea. Onko se sitten paha? Muuttuuko mies muka kovin paljon esim. ikävuosien 26 ja 36 välissä? Onko jollakin 10 vuodella sitten niin paljon väliä? Eikö persoona kuitenkin pysy samana ja muutokset vain hienosäätöä? Olen tässä jo epäillyt olevani epänormaali, kun pelkkää numereerista ikää tuijottavat moittivat tätä hakuani. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se "sosiaalinen ikä" on yhteisen sävelen kannalta se tärkeä, ja minulla se on ikävuosiani alempi em. syystä.
Onko tämä kovin yleistä? Voisin helposti kuvitella että moni muukin yh kokee samoin, ainakin jos pitempään on elänyt yksin. Harmi jos tämän vuoksi tarvii kantaa huonoa omaatuntoa, ettäkö olisin jotenkin rietas vanha akka joka metsästää poikasia...
Nooh, onneksi nämä ikäerot vanhemmiten tasoittuvat. Jos Luoja suo ja vanhaksi elän, niin tuskin enää 100-vuotiaana kukaan sormella osoittelee, vaikka ihastukseni olisikin 10 vuotta nuorempi :-).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tsemppiä seuranhakuun. Tavoitteesi on haasteellinen muttei mahdoton. Ikävä tosiasia vaan on se että enemmistö vapaista 30-40v miehistä hakee hedelmällisessä iässä olevaa lapsetonta naista tuleville lapsilleen äidiksi. Lyhytaikaisia suhteita varmasti saat kokemuksia keräileviltä miehiltä mutta pysyvä parisuhde nuoremman miehen kanssa voi olla kiven alla ellet ole ulkomuodoltasi poikkeuksellisen puoleensavetävä tai sinulla on jotain muuta joka miehiä kiinnostaa, kuten miljoonaomaisuus, mediajulkisuutta tms.
onkin, että synnyttäjää hakevat. Tosin aika moni 30-vuotias on myös jo eronnut eikä enää koe lisääntymisentarvetta.
Vittiläinen, taidan sitten jäädä ilman kokonaan, nimittäin lyhytaikaisia suhteita en harrasta - niitä hakevat kun katoavat maisemista heti kun huomaavat että tällä selibaatisietokyvyllä ei ihan hetkessä jalkoja levitellä :-).
Olen muuten poikkeuksellisen puoleenivetävä :-))) (en niinkään omissa silmissäni vaan miesten suhtautumisesta päätellen), mutta mikä rasite tämä vakavamielisyys ja luterilaisuus...
Voisitko nyt silti jotain toivoa sentään antaa :-)?
Ja lisäkysymys, kuinka hyvin itse sietäisit 4-kymppistä naista, jonka kotkotukset on ikäistään nuoremman?? Etkö jossain vaiheessa kävisi arvostelemaan? Ihminen kuitenkin muodostuu omien kokemuksiensa kautta, ja jos niitä ei 10 vuoteen juuri ollut..
Tuossa nyt mitään puolustelemista? Jos haluaa itseään nuorempaa niin sit haluaa mitä sitten, jokaisella meillä on omat mieltymykset.
Ihmettelit sitä et muuttuuko mies kymmenessä vuodessa, no varmasti muuttuu. Kyllä sitä lähempänä neljääkymmentä alkaa ajatteleen asioita ihan erillailla. Vauhti hieman hiipuu ja järki astuu mukaan elämään. Miehelle tulee se aikakausi kun halutaan vähän asettua paikalleen ja mielenkiinto alkaa kohdistuun ihan eriasioihin.
Tos toinen kirjoittaja mainitsi et toi ikä haarukka etsii itselleen sellaista naista jonka kanssa olisi mahdollisuus saada lapsia. Väittämä pitää kyllä paikkaansa, ainakin niiden osalla jolla ei ole vielä lapsia. Kerran eronneet eivät välttämättä edes haekkaan uutta vaki suhdetta koska ovat nuorena menneet naimisiin ja nyt kokevat uudelleen tuon vapaana olemisen. Heille on aika taas nauttia tuosta sinkun vipeltämisestä, he hakevat vain yhden ehtoon juttuja mut eivät vakavaa suhdetta.
Kuitenkin noi edelliset kattavat vain murto-osan miehistä ja loput ovat sitten mahdollisia kohteita. Mitä sit jäljelle jääkin, kaikki sitoutumiskammoiset, äitiä vailla olevat, tunnevammaiset, totaalisesti ujot ihmiset, muutenkin henkisesti vammautuneet ihmiset, pilvilinnoissa elävät ja ikisinkut.
Siinä se vaihto-ehto jakauma mikä kattaa koko ikä haarukan joten revi siitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vain miehiä vaan molempia sukupuolia!
kiteytit tämän tarjonnan...
Ja ikävä kyllä valinnat ovat tehtävä sen mukaan. Onneksi kuitenkin sekaan mahtuu myös oikeita ja kunnollisiakin ihmisiä. On vaan ymmärrettävä että kun tuosta massasta sellaisen löytää niin on saavuttanut jotain ainutlaatuista minkä vuoksi pitää olla valmis tekemään melkein mitä vaan. Saavutettua onnea ei parane heittää hukkaan?
Olen 40 vuotias nainen. En voisi kuvitellakaan seurustella itseäni paljon vanhemman miehen kanssa. Mielummin nuoremman. En käy humppatansseissa vaan diskoissa. Olen luonteeltani ikääni noin 10 vuotta nuorempi. Älä välitä muitten arvosteluista vaan tee justiin niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Ilmeisesti katkerat tyttöset kommentoivat sinua kun niillä ei itsellä riitä ulkonäköä tai luonnetta saada ketään.
siis alkuperäiselle. Hakee ihan sitä mitä haluaa. No perustelut on kyllä ihan BS:iä mut niitä ei edes tarvita. Se miltä tuntuu on se mikä ratkaisee.
Humppatansseissa käy tiettävästi myös nuorempia ja 40-luvulla syntyneet ovat viettäneet teinivuotensa 50-luvun rokkenrollin parissa ja saattavat tänäpäivänä ollaa hurahtaneita teknoon. Musiikkimaku on musiikkimaku ja ikä on ikä eikä toisinpäin. Ja kaikkihan me ollaan sen ikäisiä kuin halutaan olla ja yleensä vanhemmiten ainakin toi 10 vuotta ikäämme nuorempia.
Jokainen tietysti hakee mitä itse haluaa, toivotaan onnea sinun yrityksellesi. Mutta oletko ajatellut asiaa lainkaan miehen näkökulmasta? Miksi 30 vuotias mies haluaisi lähemmäs 10 vuotta itseään vanhemman naisen? Karu totuushan on kuitenkin se että miehet yleensä hakevat/katselevat itseään nuorempia naisia. Voisin veikata että 90 % 30v miehistä ottaisi mieluummin 25 vuotiaan kuin 39 vuotiaan naisen, karu totuus, ikävä kyllä. Ainakin siinä tapauksessa että kyse on jostain vakavammasta. Yhden yön seuraksi voisit kyllä kelvata. Toivotaan kuitenkin että sinua onnistaisi vaikka noilla ikä rajoilla se voikin olla hieman vaativampaa puuhaa. No haasteita pitää olla ;)
Kun olen tuota treffipalstaa vähän tsekannut, niin olen huomannut että meitä 37-42 vuotiaita naisia, jotka olemme nuoria, kauniita ja hyvin koulutettuja, ja etsimme 30-40v miestä on pilvin pimein.
Enpä tiiä löytyykö se vakavampaan suhteesen kanssamme halukas äijä sitten, mutta eihän sitä voi väkisin minkään kaljamahaisen kaljupään kanssa alkaa olla. (Onhan niitä poikkeuksia toki ikäisissämme miehissäkin, mutta huippukuntoisia -40 v naisia on kyllä suhteessa miehiin noin 30:1)
Jos näin vaikeaa on löytää kumppani, niin mieluummin ainakin minä harrastan romansseja jotka kestävät niin kauan kuin kestävät niiden minua 10-15 v nuorempien miesten kanssa, jotka tulevat pyytämään puhelinnumeroani baareissa.
Enkä koe tarvitsevani selittää mieltymyksistäni mitään kellekään.
Höh! Naurettavaa että joku moittii sinua siitä, mitä haet!
Aivan kuin joku nainen alkaisi homomiehelle tilittää, että mikset tykkää naisista. Jokainen saa etsiä mitä haluaa, omapa on ongelmansa jos on tiukat ja haasteelliset kriteerit.
Nettihaun idea on juuri siinä että VOI ja SAA esittää epätavallisiakin toiveita - jotka sitten täyttyvät tai ei. Mies/naislauma josta etsitään on niin iso että yllättäviinkin toiveisiin voi löytyä vastaus.
Aika tavallista on, että 39-vuotias mies hakee naista ikävälillä 30-40 v, eikä sitä kukaan ihmettele, saati paheksu.
Naisen odotettu elinikä on 7 vuotta pitempi kuin miehen, joten jos nainen etsii elinikäiseksi tarkoitettua suhdetta, hänen kannattaa ottaa itseään 7 v. nuorempi mies. Noin tilastollisesti. Käytäntö on sitten toinen juttu.
MITÄÄN netissä esittämiään toiveita ei tarvitse puolustella eikä selitellä, ellei suorastaan ole kyse siitä että on itse murhaaja joka tappaa seurustelukummpaninsa ja etsii seuraavaa uhria haudattuaan edellisen.
ei voi eikä tarvitse kiistellä. Itse pidän itseäni vanhemmista miehistä 40 ja jopa 50 vuotiaista. Siihen on ihan käytännön syykin: en jaksaisi enää suunnitella menemisiä ja tekemisiä lasten mukaan, ja alle nelikymppisillä miehillä on usein alaikäisiä lapsia (tai sitten he haluavat perheen).
Henkinen ikä ratkaisee paljon enemmän kuin fyysinen. Pääasia, ettei ole viidenkympin villitys päällä...