Valtaosassa avioeroista päädytään yhteishuoltajuuteen ja hyvä niin. Yksi feministien vaatimuksista on, että miehet ottaisivat enemmän vastuuta mm. lapsista ja kodista. Eriarvoisuuden vähentämiseksi vaaditaan mm. tasa-arvokiintiöitä, miesten työnantajien velvollisuutta osallistua perhevapaiden kustannuksiin ym.
Huoltajuusriitoihin tasa-arvokiintiöt tuskin suoranaisesti sopivat, mutta pitäisikö ristiriitatilanteissa oikeusistuinten todetessaan vanhempien olevan suunnilleen yhtä hyviä vanhemmuuteen tuomita ratkaisut huoltajina vähemmistönä olevan sukupuolen eli isien hyväksi ?
Tasa-arvon edistämisen kannalta tämä lisäisi miesten vastuunottoa lapsista ja heidän huollostaan ja vähentäisi näin miesten ja naisten eriarvoisuutta kuitenkin niin, että tärkeintä oikeutta - lapsen parasta - ei loukattaisi.
Huoltajuusriitoihin tasa-arvokiintiöt tuskin suoranaisesti sopivat, mutta pitäisikö ristiriitatilanteissa oikeusistuinten todetessaan vanhempien olevan suunnilleen yhtä hyviä vanhemmuuteen tuomita ratkaisut huoltajina vähemmistönä olevan sukupuolen eli isien hyväksi ?
Tasa-arvon edistämisen kannalta tämä lisäisi miesten vastuunottoa lapsista ja heidän huollostaan ja vähentäisi näin miesten ja naisten eriarvoisuutta kuitenkin niin, että tärkeintä oikeutta - lapsen parasta - ei loukattaisi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mielestäni asiaa pitää katsoa vain ja ainoastaan lapsen kannalta, eli lapsen etu syrjäyttää muiden edun ...
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, yhteyshuoltajuus on looginen ratkaisu jos molemmat vanhemmat katsotaan vastuullisiksi ja rikkeettömiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Vanhempien pitää sopeutua tilanteeseen, ei lasten.
eikö naiskiintiöitä ajettaessa pitäisi asioita ajatella vain pörssiyhtiöiden ja sen työntekijöisen etua?
Kyllä, mutta mitä se tähän kuuluu ...
Isät pääsääntöisesti eivät halua kakaroita riesakseen - järkevää kyllä....
äiskälle kun olit pieni? Vai juopotteliko ja hakkasi? Vai mistä moinen katkeruus?
Luultavasti olet oikeassa, siinä, että sukupuolittuneessa yhteiskunnassamme miehet haluavat lasten huoltajuutta erotilanteissa keskimäärin naisia harvemmin.
Rohkenisin myö väittää, että miehet valitsevat ammatin palkan perusteella naisia useammin. On aika vaikea kuvitella, että lapsen etu olisi se vanhempi joka EI lasta halua. Painotankin tilannetta, jossa äitiä ei voitaisi osoittaa isää paremmaksi.
Ajatukseni kuitenkin koskee tilannetta, jossa molemmat haluvat lähihuoltajiksi, eivätkä kykene sopimaan. Voihan olla, ettei osa miehistä edes uskalla hakea lähihuoltajuutta, koska uskoo huoltajuuden menevän kuitenkin äidille ja riidan puolestaan heikentävän yhteydenpitoa lapseen.
On peräti pimeää kuvitella että pelkällä haluamisella kasvatettaisiin lapsen etua.
Siirtykää hyvät isät sanoista tekoihin!
...etteikö erossa vastuuttomia isiä olisi liiankin kanssa. Kuitenkin on myös niitä isiä, jotka kantavat (ja haluavat kantaa) lapsestaan vastuuta.
On myös naisia, jotka eivät tätä vastuuta kantamaan kykene. Ja naisia, jotka eivät katkeran eron jälkeen (kostoksi) haluakaan antaa miehen tavata lasta.
Jos on liian paljon vain yksinhuoltaja äitejä, niin kuva miehen ja naisen rooleista vääristyy.
Olen sitä mieltä, että ihmis-lapsella pitää olla sekä isä, että äiti. Muuten käsitys miehestä ja naisesta ei kehity kunnolla ja sukupolvien sinkkuäiteilyn jälkeen alkaa perheet olla historiaa, jo pelkästään siksi, ettei pojat ja tytöt, enää ymmärrä, mitä poikana ja tyttönä olo merkitsee.
Vaikka nainen voi yksinään kasvattaa ihan kelpo kansalaisen, niin kun tämä sama asia tapahtuu tuhanelle ja tuhannelle jälkeläiselle jne. Alkaa jo jotain menemään pieleen.
Eli jos ketjusta puuttuu yksi ehjä perhe, ei se viellä mitään, mutta kun puuttuu kaksi, kolme tai neljäkin, niin kosketus siihen ydinperheen, isä ja äiti-systeemiin on kadotettu täysin.
Näin ollen naisen tytär, ei tajua miehistä yhtään mitään ja eka kosketus vastakkaiseen sukupuoleen tule hyväksi käyttävältä 4vuotta vanhemmalta teinipoijalta. Ihanaa elämää!
Kiintiöt kosekvat vain työelämään, mutta..
Näin teoriassa kyllä se minun puolesta sopisi, siis silloin kun kujmmatkin ovat yhtä hyviä huoltajia. Eihän siinä kummaltakaan lapsia olla ottamassa pois, toinen on vain lähi- ja toinen etähuoltaja.
...pystyy estämään aika tehokkaasti yhteydet lapseen niin halutessaan.
Tuttavapiirissäni on kaksi tapausta, joissa toinen vaimo kaappasi lapsen Venäjälle ja toinen "katosi" ja esti tapaamiset. Jälkimmäisessä tapauksessa isä sai lapset lopuksi...
Kiintiöt eivät taida olla tässä asioissa oikea tapa. Lapsen edun tulisi ratkaista. Ja tasatilanteessa sitten täytyisi olla joku peruste, tapauskohtaista.
Varmaan on enenevässä määrin isiä, jotka ottaisivat lapsensa lähihuoltajuuteen, mutta enemmistö luultavasti edelleenkin niitä, jotka eivät niin halua. Haluavat olla isiä, mutta arki lapsen kanssa ei ole niin yksinkertaista. Ainakin omat kokemukseni tuttavapiiristä näyttävät tältä. On sellainenkin,jossa mies halusi lapsensa itselleen. Mutta käytäntö osoittaituikin liian hankalaksi, lapset tulivat huonosti hoidetutuiksi, heistä kyllä välitettiin, mutta liian paljosta piti itse selvitä. Niinpä viranomaiset päättivät sitten asian äidin hyväksi. Ja kyllä se ulkopuolisenkin silmin parhaalta niin näytti.
Tämä ei tarkoittanut sitä, etteikö olisi isiä, jotka hoitavat asiat täysin mallikkaasti, kuten äitejäkin. Mutta tuossa esimerkkitapauksessani isovanhemmilla oli aika paljon merkitystä siinä mielessä, että isä ylipäänsä vaati lähivanhemmuutta itselleen.
Vaikeita asioita, lasten etu on kai kuitenkin aina se lähtökohta.
En esitäkään, että lapsen edun ei pitäisi olla tässä asiassa ensisijainen. Mutta nykyään tuntuu, että lapsen etu on AUTOMAATTISESTI äiti.
Luulisi, että yritysten osakkeenomistajilla olisi intressi valita yritykselle yrityksen edun mukaisesti paras hallitus sukupuolesta riippumatta. Mutta tasa-arvonaisen logiikalla kiintiö sopii yrityksiin, mutta yhtä hyvissä vanhemmissa vähemmistössä olevan sukupuolen suosiminen ei ?